{"id":8491,"date":"2023-04-13T12:21:23","date_gmt":"2023-04-13T09:21:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8491"},"modified":"2023-04-13T12:55:58","modified_gmt":"2023-04-13T09:55:58","slug":"puhuva-talbot-kertoo-suhteesta-koneisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/puhuva-talbot-kertoo-suhteesta-koneisiin\/","title":{"rendered":"Puhuva Talbot kertoo suhteesta koneisiin"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Talbotia valmistetaan Uudenkaupungin autotehtaalla vuonna 1979. Kuva: Valokuvaamo Varjus \/ Uudenkaupungin museo. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Syksyll\u00e4 1984, kun Uudenkaupungin autotehdas Oy Saab-Valmet Ab valmistautui esittelem\u00e4\u00e4n vuoden 1985 automallejaan, sill\u00e4 oli yll\u00e4tys takataskussa. Lehdist\u00f6lle paljastettiin ensimm\u00e4inen suomea osaava auto: puhuva Talbot. Toimittajat tarttuivat uutuuteen niin innokkaasti, ett\u00e4 se j\u00e4tti varjoonsa tehtaan p\u00e4\u00e4tuotteen Saabin. \u201dTalbot oppii suomea\u201d, otsikoi Helsingin Sanomat syyskuun lopulla. Kymmenet muut sanoma- ja aikakauslehdet ymp\u00e4ri Suomen kirjoittivat Talbotista ja sen puhekyvyst\u00e4. Mist\u00e4 oikein oli kyse?<\/p>\n\n\n\n

Talbotit tosiaan olivat oppineet suomea, mutta puhekykyisi\u00e4 niist\u00e4 oli vain pieni osa. Puhetoiminto oli asennettu 55:een kappaleeseen Talbot 1510 -mallia, jota kutsuttiin Isoksi Talbotiksi. Puhuvat yksil\u00f6t oli tarkoitettu l\u00e4hinn\u00e4 piirimyyjien esittelyautoiksi, vaikka yksi niist\u00e4 my\u00f6s arvottiin Tekniikan Maailman lukijoiden kesken vuoden 1985 alussa. Lis\u00e4maksua vastaan autonostajien oli mahdollista saada puheominaisuus uuteen Talbotiinsa, Ison Talbotin lis\u00e4ksi Talbot Solaraan. T\u00e4llaisia erikoisvarusteltuja Talboteja tuskin myytiin kovin monta, sill\u00e4 jo samana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Talbotin tuotanto Uudessakaupungissa p\u00e4\u00e4tetiin lopettaa.<\/p>\n\n\n\n

Melko harva suomalainen siis kuuli omin korvin Talbotin sanovan \u201dsulje ovet\u201d, \u201dpolttoaine v\u00e4hiss\u00e4\u201d tai muita repertuaariin kuuluneista kolmestatoista varoituksesta ja muistutuksesta. Miksi puhuva Talbot kuitenkin her\u00e4tti niin paljon huomiota lehdist\u00f6ss\u00e4 ja miksi sellainen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli p\u00e4\u00e4tetty tehd\u00e4? Vaikka Talbot oli ensimm\u00e4inen suomea puhuva auto, se ei suinkaan ollut maailman ensimm\u00e4inen puhuva auto. 1980-luvun alkupuolisko oli aikaa, jolloin useat isot autovalmistajat toivat markkinoille puhuvia autoja, alkaen Toyotasta vuonna 1981.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hes kaikkien 1980-luvun puhuvien autojen puheominaisuus perustui puhesynteesiteknologiaan, niin my\u00f6s Talbotin. Kyse ei siis ollut nauhoitetuista lauseista, vaan autoon asennettu mikropiirikortti toimi rajoitettuna puhesyntetisaattorina. Siihen oli siis ohjelmoitu kyky tuottaa tietyt sanat ja niiden yhdistelm\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Elektronista synteettist\u00e4 puhetta oli kehitetty osana akateemista puheentutkimusta 1900-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien. 1970-luvun lopulla puhesynteesi alkoi olla niin kehittynytt\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 pystyttiin soveltamaan erilaisiin kuluttajatuotteisiin. Pieni helsinkil\u00e4inen yritys Euroka valmisti Tampereen yliopistossa kehitetty\u00e4 Synte3-puhesyntetisaattoria myyntiin, ja silt\u00e4 tilattiin my\u00f6s Talbotien puhesynteesiteknologia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Talbot Solara vuonna 1980. Kuva: Matti Varjus \/ Mobilia. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tuntuu hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 juuri Talbotia haluttiin markkinoida uudella j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tekniikalla. Sit\u00e4 oli valmistettu Uudenkaupungin tehtaalla Peugeotin lisenssill\u00e4 vuodesta 1979 ja se oli selke\u00e4 kakkostuote. Toisin kuin Saabia, Talbotia tuotettiin vain kotimaan markkinoille. 1980-luvun puoliv\u00e4lin l\u00e4hestyess\u00e4 auton maine ei ollut kovin hyv\u00e4 ja myyntiluvut olivat laskusuunnassa. My\u00f6s Peugeotin suunnitelmat merkin varalle tuntuivat ep\u00e4selvilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Talbotin kotimaisuusaste oli 40 prosenttia. Siihen oli lis\u00e4tty Suomen olosuhteita ajatellen ruosteenestoa ja l\u00e4mmityst\u00e4, ja sit\u00e4 markkinoitiin nimenomaan suomalaisuudella. T\u00e4h\u00e4n imagoon sopi hyvin se, ett\u00e4 auto puhkesi puhumaan suomea. Talbot my\u00f6s selv\u00e4sti tarjosi autotehtaalle mahdollisuuden tehd\u00e4 erilaisia kokeiluja. Samaan aikaan puhuvan Talbotin kanssa kehitettiin esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6-Talbotia.<\/p>\n\n\n\n

Autoteollisuudessa oli tyypillist\u00e4 mietti\u00e4 erilaisia keinoja uudistaa eri automerkkej\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 niiden houkuttelevuutta. Siin\u00e4 mieless\u00e4 ei olekaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kokeiluun otettiin my\u00f6s puhesynteesin kaltainen uutuus. Puheominaisuus her\u00e4ttikin paljon huomiota, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se ei ollut kovin haluttava. Muutamat koeajolla k\u00e4yneet lehdist\u00f6n edustajat totesivat auton puheiden k\u00e4yv\u00e4n melko nopeasti rasittaviksi. Esimerkiksi polttoaineen ja pesunesteen v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4 auto muistutti yhdeks\u00e4n minuutin v\u00e4lein.<\/p>\n\n\n\n

Toistuvien puheiden hermostuttavuuden olivat todenneet my\u00f6s muiden maiden autoilijat. Puhuvat autot j\u00e4iv\u00e4t 80-luvun alkupuoliskon erikoisuudeksi, josta luovuttiin nopeasti. Chryslerin New Yorker -mallissa oli puheominaisuus viel\u00e4 1987, mutta sen sai halutessaan kytketty\u00e4 pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Sek\u00e4 suomalaista ett\u00e4 amerikkalaista lehtikirjoittelua lukiessa syntyy vaikutelma siit\u00e4, ett\u00e4 puhuvat autot olivat parempia kuvitelmissa kuin todellisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ritari \u00c4ss\u00e4 ja h\u00e4nen puhuva autonsa KITT olivat Suomessa 1980-luvulla niin suosittuja, ett\u00e4 niiden avulla myytiin esimerkiksi karamelleja. Kuva: Turun museokeskus. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vaikka puhuvat autot eiv\u00e4t olleet mill\u00e4\u00e4n lailla \u00e4lykk\u00e4it\u00e4, liitettiin puhekyky kuvitelmissa usein juuri \u00e4lyyn. Julkisuudessa visioitiin aivan pian koittavaa \u00e4lyautoilun loisteliasta tulevaisuutta: Jo kohta kuljettaja voisi todella keskustella sujuvasti autonsa kanssa. T\u00e4llaista kuvitelmaa ruokki my\u00f6s populaarikulttuuri, erityisesti Ritari \u00c4ss\u00e4 -sarja, joka saavutti Suomessakin suuren suosion 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Oikeita puhuvia autoja oli ollut jo ennen Ritari \u00c4ss\u00e4\u00e4, mutta nyt neuvokkaasta ja kuljettajaansa suojelevasta KITTist\u00e4 tuli yleisin puhuviin \u2013 ja \u00e4lykk\u00e4isiin \u2013 autoihin liittyv\u00e4 mielleyhtym\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mielikuvissa \u00e4lyk\u00e4s ja puhuva auto oli kuljettajansa t\u00e4ydellinen kumppani ja jatke. Puhuvat autot tulivat \u00e4lytt\u00f6min\u00e4kin osaksi t\u00e4t\u00e4 jaettua kuvitelmaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 autojen puheet her\u00e4ttiv\u00e4t kuitenkin toisenlaisia ajatuksia. Ne tunkeutuivat auton akustiseen tilaan, jota kuljettaja oli tottunut itse s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4 pahempaa, ne nalkuttivat ja m\u00e4\u00e4r\u00e4iliv\u00e4t. N\u00e4in ne asettivat uhanalaisiksi autoiluun liitetyt vapauden ja kontrollin tunteet. Samantapaista pohdintaa koneen ja ihmisen suhteesta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t meid\u00e4n aikanamme esimerkiksi itseajavat autot.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on tekniikan historian dosentti ja akatemiatutkija. Puhuvaa Talbotia koskeva tutkimus tehtiin osana Puhuvat koneet -hanketta, jonka rahoitti Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6. Kirjoittaja kiitt\u00e4\u00e4 Valmet Automotivea luvasta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuksessa Talbotia koskevaa arkistoaineistoa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus: <\/p>\n\n\n\n

M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Tiina. \u201cOne fine day your car will also start to speak:\u201d Automotive voices as promises of machine intelligence.<\/a> ICON 27:1 (2022), 117\u2013138. <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pahvinen karamellirasia, jossa on kuva autosta ja Ritari \u00c4ss\u00e4 -tekstej\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":32634,"featured_media":8492,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[923,1158,744],"class_list":{"0":"post-8491","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1900-luku","10":"tag-autot","11":"tag-tekniikan-historia","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8491","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32634"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8491"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8491\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8500,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8491\/revisions\/8500"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8492"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8491"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8491"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8491"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}