{"id":8504,"date":"2023-04-28T19:58:23","date_gmt":"2023-04-28T16:58:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8504"},"modified":"2023-04-28T20:10:10","modified_gmt":"2023-04-28T17:10:10","slug":"tati-ja-100-gentlemannia-turussa-hameenlinnan-lyseon-orkesterin-vappukonsertti-vuonna-1933","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tati-ja-100-gentlemannia-turussa-hameenlinnan-lyseon-orkesterin-vappukonsertti-vuonna-1933\/","title":{"rendered":"T\u00e4ti ja 100 gentlemannia Turussa \u2013 H\u00e4meenlinnan Lyseon orkesterin vappukonsertti vuonna 1933"},"content":{"rendered":"\n

H\u00e4meenlinnan Lyseon musiikinopettaja Hilma Aakkula perusti koulun oppilasorkesterin jo vuonna 1921. Orkesteri oli tarkoitettu pojille, joista useimmat halusivat soittaa viulua, koulun kuuluisimman oppilaan, eli Jean Sibeliuksen esimerkin innoittamina. Muutamat heist\u00e4 osasivat kuitenkin soittaa vain korvakuulolta. Aakula p\u00e4\u00e4tti t\u00e4m\u00e4n takia perustaa lyseoon pienen orkesterikoulun, jotta soittajat oppisivat teknisten taitojen lis\u00e4ksi soittamaan my\u00f6s hieman vaativampaa musiikkia. Koulun oppilaiksi h\u00e4n valitsi lyseon alaluokkien musikaalisiksi havaitsemiaan poikia, jotka saisivat Lyseossa maksutonta opetusta niin kauan kuin he osallistuivat oppilasorkesterin toimintaan.<\/p>\n\n\n\n

Lyseolla oli jo entuudestaan jonkin verran omia soittimia, joita se oli saanut lahjoituksina. Lis\u00e4ksi kaupungin silm\u00e4\u00e4tekevien rouvat j\u00e4rjestiv\u00e4t orkesterikoulun hyv\u00e4ksi arpajaisia soittimien ja nuottien ostamista varten. Orkesteri itse osallistui varojenhankintaan tekem\u00e4ll\u00e4 esiintymismatkoja H\u00e4meenlinnan l\u00e4hipit\u00e4jiin. Sen ohjelmisto koostui yleens\u00e4 sek\u00e4 koti- ett\u00e4 ulkomaisten s\u00e4velt\u00e4jien tekem\u00e4st\u00e4 klassisesta musiikista. Vaatimattoman alun saanut orkesteri paisui vuosi vuodelta, ja 1930-luvun alkuun menness\u00e4 orkesteri oli kasvanut jo satahenkiseksi, joista esiintyv\u00e4\u00e4n orkesteriin kuului 50 p\u00e4\u00e4asiassa lukioik\u00e4ist\u00e4 poikaa ja nuorimpiin, viel\u00e4 koulutuksessa oleviin eli \u201dpikkupoikiin\u201d toinen mokoma lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
H\u00e4meenlinnan lyseon orkesteri vuonna 1926. Museoviraston kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuoden 1993 vapunaattona orkesteri teki konserttivierailun Turkuun, jossa se esiintyi menestyksekk\u00e4\u00e4sti loppuunmyydylle salille Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Turun sanomat<\/a> kirjoitti konsertista, ett\u00e4 \u201dSuurilukuinen jousisto soitti parhaiten onnistuessaan huomattavan puhtaasti, kuten Ole Bullin Paimentyt\u00f6n pyh\u00e4n<\/em>\u201d. Uudessa Aurassa<\/a> julkaistiin sen sijaan hieman \u201dimel\u00e4mpi<\/em>\u201d arvostelu, jossa kirjoitettiin muun muassa, ett\u00e4 \u201dH\u00e4meen-linnan lyseon orkesteri piti eilisiltana onnistuneen konsertin Suomal. Yhteiskoulun juhlasalissa opettajatar Hilma Aakkulan johdolla. \u2013 Tilaisuudessa esitettiin pitk\u00e4 ja soittajistoon n\u00e4hden vaikea ohjelma, joka mm. sis\u00e4lsi \u201dVieraiden saapumismarssin\u201d oopperasta \u201dTannh\u00e4user\u201d, s\u00e4veleit\u00e4 Boieldieun oopperasta \u201dBagdadin kalifi\u201d, Intermezzo Mascaguin \u201dCavalleria rusticanasta\u201d sek\u00e4 suomalaista musiikkia edustamassa Kuulan \u201dVirta venhett\u00e4 vie\u201d (sov.), Sibeliuksen Autrefois ja Poloneesi sek\u00e4 Porilaisten marssi. Trio-esitysten suorittajina olivat T. \u00d6rlund (viulu), A. Nuotio (sello) ja L. Lehtinen (piano). Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4 kuultiin Porilaisten marssi, J\u00e4\u00e4k\u00e4rien marssi ja Karjalan marssi. Paljon kukkia<\/em>.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Orkesteri matka Turkuun sis\u00e4lsi konsertin lis\u00e4ksi my\u00f6s muuta ohjelmaa. T\u00e4st\u00e4 orkesterinj\u00e4senten vapunvietosta Turussa onkin s\u00e4ilynyt kaksi aikalaisl\u00e4hdett\u00e4, eli 16-vuotiaan orkesterinj\u00e4senen p\u00e4iv\u00e4kirja ja matkalla mukana olleen abiturientin H\u00e4meen sanomiin kirjoittama matkakertomus, jotka tarjoavat kaksi varsin erilaista kuvaa orkesterin Turun matkasta ja turkulaisten vapunvietosta.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4kirja kuvaili asiaa seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

\u201d30.p. Lauantai. Aamulla klo \u00bd 8 l\u00e4hdin viulu ja vuodevaatepaketti kainalossa asemalle. Orkesteri ja n. 50 muuta poikaa teki matkan Turkuun. Meill\u00e4 oli 2 yksityisvaunua. P\u00e4\u00e4sty\u00e4mme Turkuun, l\u00e4hdimme Suom. Yhteiskoululle. J\u00e4timme tavarat sinne ja l\u00e4hdimme Hospiz-Betheliin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.  Sitten Mattssonin Erkki tuli kysym\u00e4\u00e4n, tunsinko Turkua. Kielsin. L\u00e4hdimme kuitenkin kahden kaupungille ja liikuskelimme tuossa ihanassa, tilavassa kaupungissa. Kun menin Helsinkiin, tunsin olevani er\u00e4maassa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 taas olin heti kuin kotonani. Katuel\u00e4m\u00e4 oli melko hiljaista. Klo 15 oli orkesterilla Yhteiskoululla harjoitus. Sitten saimme l\u00e4hte\u00e4 taas, minne halusimme.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdin Salosen Aarnen ja Holstilan Leon kanssa linnalle. Matka oli pitk\u00e4 ja tulimme raitsikalla takaisin. Klo 20 alkoi konsertti. Sen j\u00e4lest\u00e4 veimme tavaramme Snellmanin kansakoululle, jossa meid\u00e4n tuli olla y\u00f6t\u00e4. Pikkupojat saivat menn\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n makuulle; me orkesterilaiset l\u00e4hdimme \u201dIt\u00e4mereen\u201d. Opettajattaretkin tulivat mukaan. T\u00e4ti pihvasi meille kahvit. Arohonka (E.) kiitti T\u00e4ti\u00e4 puolestamme ja sanoi meid\u00e4n muistelevan T\u00e4ti\u00e4 pidetyimp\u00e4n\u00e4 opettajanamme. T\u00e4ti jutteli hauskoja ja me my\u00f6s. Noin puoleny\u00f6n aikoihin l\u00e4hdimme pois. Kurri, Ahtola ja min\u00e4 koetimme j\u00e4\u00e4d\u00e4 sinne, mutta olisi ollut huonoa menn\u00e4 takaisin. Opettajat olisivat n\u00e4hneet. Arohongan pyysimme j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ovet auki y\u00f6ksi. Menimme sitten kiireesti \u201dTarinaan\u201d. Se oli t\u00e4ynn\u00e4, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 \u00bd 1 laskettu muutenkaan sis\u00e4\u00e4n. Emme p\u00e4\u00e4sseet muuallekaan mihink\u00e4\u00e4n. K\u00e4velimme kaupungilla. V\u00e4ke\u00e4 oli paljon, eik\u00e4 juuri kukaan ollut selv\u00e4. Meid\u00e4n tuli jano. Er\u00e4\u00e4lt\u00e4 makkarakauppiaalta saimme ostaa wishyvett\u00e4. Ostimme my\u00f6s nakkeja ja piirakat. Taivas alkoi jo hieman valjeta, kun meid\u00e4n taas tuli n\u00e4lk\u00e4. Menimme klo 3, siis sunnuntaiaamuna, k\u00e4mppiin. Ovet oli siis j\u00e4tetty auki. Hiivimme l\u00e4pi poikain k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n luokkaan, miss\u00e4 orkesteri nukkui.<\/p>\n\n\n\n

Nukuimme n. 2 tuntia ja klo \u00bd 6 her\u00e4simme. \u2013 Pesimme, pukeuduimme ja l\u00e4hdimme aamuk\u00e4velylle. Ostimme Turun Sanomat ja menimme k\u00e4mpp\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lehden arvostelua konsertistamme. Siin\u00e4 kiitettiin meit\u00e4, muttei niin imel\u00e4sti kuin Uudessa Aurassa. \u00c5bo Underr\u00e4ttelser ei kertonut mit\u00e4\u00e4n, vaikka ilmoitus oli ollut siin\u00e4kin lehdess\u00e4. T\u00e4tikin oli jo noussut yl\u00f6s. Luimme h\u00e4nelle arvostelut. L\u00e4hdimme sitten Taidemuseoon. Oltuamme siell\u00e4 menimme Betheliin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. S\u00f6in maitoa ja simaa ja tippaleipi\u00e4 jne. Sitten ajoimme linnalle raitsikalla. Kun joukko oli kokoontunut, tutkimme museon ja palasimme kaupunkiin. Menin sitten Keijon kanssa \u201dArenaan\u201d. Tilasimme voileipi\u00e4 ja maitoa ja min\u00e4 viel\u00e4 kolpakon olutta. \u2013 Klo 16,18 j\u00e4timme Turun. Orkesteri oli nyt kokonaan samassa vaunussa. Pidimme hauskaa. Loppupuolella min\u00e4 rupesin hiljaiseksi. Puolitorkuksissa istuin junan penkill\u00e4. N. \u00bd 21 olimme H\u00e4meenlinnan asemalla.\u201d<\/p>\n\n\n\n


Eino Arohongan H\u00e4meen Sanomissa<\/a> julkaisema kuvaus konserttimatkasta Turkuun antaa puolestaan omanlaisensa kuvan sek\u00e4 Turusta ett\u00e4 matkalaisista:<\/p>\n\n\n\n


\u201dTooke l\u00e4hte ny!\u201d karjaisi Klaneetta, kun H\u00e4meenlinnan lyseon sankarimatkailijat varhaisena lauantaiaamuna l\u00e4htiv\u00e4t kohti Turkua. Seurakunta oli huomattavan sekalaista alkaen naisopettajista ja abituuruksista aina skraparistimolekyyleihin saakka. Sit\u00e4 paitsi oli vaunuissa valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t instrumentteja ja matkatavaroita. Jo Parolassa h\u00e4m\u00e4\u00e4ntyi er\u00e4s unenp\u00f6pper\u00f6inen skraparisti luullen jo p\u00e4\u00e4styn Turkuun. Suuremmitta selkkauksilta kuitenkin sitten matka jatkui. Vaunuissa esiintyi mm. sekam\u00f6lyk\u00f6\u00f6ri ja p\u00e4iv\u00e4lliskonserttikin annettiin Masan heiluessa kapellimestarina. Muutamat pelasivat hauskoja pelej\u00e4 kuten \u201dMustaa Pekkaa\u201d ym.

Turussa oli vastassa joukko alkuasukkaita, ja kun n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t osoittaneet mit\u00e4\u00e4n vihamielisyytt\u00e4, kokosi T\u00e4ti pojat siipiens\u00e4 alle ja kurssi suunnattiin Turun Suom. Yhteiskoululle. Purjehtiminen sinne k\u00e4vikin mutkattomasti noin vetosolmun nopeudella. Kansa kyll\u00e4 taisi liev\u00e4sti hymyill\u00e4 meille, mutta sielukkailla taiteilijanilmeill\u00e4mme, torjuimme ylv\u00e4\u00e4sti meihin kohdistuvan hymyilyn.<\/p>\n\n\n\n

Matkasta n\u00e4lk\u00e4isin\u00e4 arvelimme olevan parasta toteuttaa er\u00e4st\u00e4 vanhaa roomalaisten perustotuutta \u201dMens sana in corpore sano\u201d ja koska meid\u00e4n sielunel\u00e4m\u00e4mme jo oli ennest\u00e4\u00e4n verrattain normaali, t\u00e4ytyi vain ruumiin kuntoutua. No, k\u00e4vimme aterioimassa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 ravintolassa, jonka vakikundit katselivat jollain tavoin hirvitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ihastuksella suunnattomien ruokam\u00e4\u00e4rien asteettaista katoamista tomuisiin gentlemanninkurkkuihimme. Kun sitten olimme viel\u00e4 pit\u00e4neet kenraaliharjoituksen konserttia varten ja katselleet Tuomiokirkkoa, h\u00e4ivyimme eri suuntiin ja illalla sitten kokoonnuimme n. klo 20 konserttipaikalle. Kansaa oli salin t\u00e4ysi, joukossa suuriakin \u201dfiskaaleita\u201d, mutta me pojat soitimme vain \u201dlunkisti\u201d ja niin saimmekin valtavia kukkam\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja suuria suosionosoituksia.

Konsertin j\u00e4lkeen sit\u00e4 sitten T\u00e4din johdolla purjehdittiin \u201dIt\u00e4mereen\u201d, nimitt\u00e4in sennimiseen kahvilaan, jossa joimme mainiota turkulaista \u201dsumppia\u201d, ja joukon vanhimmat kavaljeerit k\u00e4viv\u00e4t hieman py\u00f6r\u00e4htelem\u00e4ss\u00e4kin. Y\u00f6 kansakoululla sujui suhteellisen rauhallisesti. Aamupuolella k\u00e4viv\u00e4t muutamat jo 6:n aikaan ostamassa p\u00e4iv\u00e4n lehdet, joista yleisen riemun ja seka\u00e4\u00e4nisen m\u00f6lyn s\u00e4estyksell\u00e4 luettiin loistoarvostelut. M\u00f6k\u00e4 oli hirve\u00e4, ja T\u00e4tikin her\u00e4si tullakseen juuri katsomaan Ekan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 eskimotanssia.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kronittiin sitten Taidehallit, Turun vanha linna y.m.s. Er\u00e4skin naishenkil\u00f6, jonka ilmeisesti alkuasukassyntyinen poika jollotti, n\u00e4ytti er\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n pienimmist\u00e4 \u201doskareistamme\u201d ja sanoi: \u201dKato nyt mimmossit poikii nuo o\u00b4. Ei snuust o\u00b4 yhtik\u00e4s ollenkas mihink\u00e4\u00e4, jos et s\u00e4 het\u00b4 lakkaa. Eih\u00e4n nuokaan vonku, muut\u00b4 ku\u00b4 torvellaan!\u201d Sivu-mennen sanoen havaittiin, ett\u00e4 pojilla oli ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n paljon sukulaisia Turussa; useita kun ei n\u00e4kynyt ennen kuin asemalla.<\/p>\n\n\n\n

Linnassa oli muuten kaikille n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Lehtori Lehtonen ihastui naispukuihin, opettajatar Katerma tutki hurmioituneena suomalaista ryijytaidetta, T\u00e4ti arvosteli er\u00e4st\u00e4 pianopartituuria ja konserttimestari \u00d6rlundin sormet syhyiv\u00e4t er\u00e4\u00e4n viulun l\u00e4heisyydess\u00e4, jota h\u00e4n hyvin mielell\u00e4\u00e4n olisi varmaan koetellut. Maisteri Gr\u00f6n, joka oikein opaskirjan kera oli vaeltanut linnassa, ilmestyi h\u00e4nkin lopulta ihmisten ilmoille, ja kun pienim\u00e4tkin skraparistit oli mikroskoopin my\u00f6t\u00e4vaikutuksella l\u00f6ydetty linnan sokkeloista, l\u00e4hdettiin asemalle, jossa useat pojat viel\u00e4 hyv\u00e4steliv\u00e4t moneen kertaan \u201dsukulaisiaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Paluumatka kuluikin sitten rauhallisesti. Loput rahat \u201dt\u00f6rs\u00e4ttiin\u201d ravintola-asemilla ja H\u00e4meenlinnan asemalta viel\u00e4 ajettiin autoilla kotiin, jossa aloitettiin selostukset matkan ihmeellisist\u00e4 ja syd\u00e4nt\u00e4t\u00e4rsk\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 vaiheista, joka kertominen kuitenkin on taas toinen asia, kuten Kiplin sanoisi.”<\/p>\n\n\n\n

Vauhdikkaasta tarinasta ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4st\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 huolimatta sanomalehtiartikkelin teksti kertoo lukijoilleen ainoastaan painokelpoisen, \u201dvirallisen totuuden\u201d orkesterin vapunvietosta. Samalla kuitenkin kaikki se, milt\u00e4 Turku ja turkulaisten vapunvietto n\u00e4yttiv\u00e4t h\u00e4meenlinnalaispojan silmiss\u00e4 ja mik\u00e4 kaikki sek\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 ett\u00e4 muista orkesterilaisista, joita \u201dT\u00e4diksi\u201d kutsuttu Aakkula ohjasi m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti taidemusiikin pariin ja aikakauden sivistysporvarillisten ihanteiden mukaiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, tuntui kiinnostavalta, olisi ilman p\u00e4iv\u00e4kirjan teksti\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt ikuisiksi ajoiksi historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

FM Terhi Nallinmaa-Luoto, Suomen historian tohtorikoulutettava.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hilma Aakkula: H\u00e4meenlinnan Lyseon orkesterin historiikki 1921\u20131931. H\u00e4meenlinna 1931.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4meen Sanomat 4.5.1933: T\u00e4ti ja 100 gentlemannia Turussa.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4meenlinnan Normaalilyseo ja Lyseo 1873\u20131948. Toim. Eino Suolahti. H\u00e4meenlinna 1950.<\/p>\n\n\n\n

Turun Sanomat 30.4.1933: Kirjallisuus ja taide. H\u00e4meenlinnan lyseon orkesterin konsertti.<\/p>\n\n\n\n

Uusi Aura 30.4.1933: Taide-el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

H\u00e4meenlinnan Lyseon musiikinopettaja Hilma Aakkula perusti koulun oppilasorkesterin jo vuonna 1921. Orkesteri oli tarkoitettu pojille, joista useimmat halusivat soittaa viulua, koulun kuuluisimman oppilaan, eli Jean Sibeliuksen esimerkin innoittamina. Muutamat heist\u00e4 osasivat kuitenkin soittaa vain korvakuulolta. Aakula p\u00e4\u00e4tti t\u00e4m\u00e4n takia perustaa lyseoon pienen orkesterikoulun, jotta soittajat oppisivat teknisten taitojen lis\u00e4ksi soittamaan my\u00f6s hieman vaativampaa musiikkia. Koulun […]<\/p>\n","protected":false},"author":5696,"featured_media":8511,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63,388],"tags":[1675,1677,1676,189,591],"class_list":{"0":"post-8504","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-hameenlinna","11":"tag-orkesterikoulu","12":"tag-taidemusiikki","13":"tag-turku","14":"tag-vappu","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8504","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5696"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8504"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8504\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8515,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8504\/revisions\/8515"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8504"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8504"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8504"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}