{"id":8528,"date":"2023-06-01T11:01:26","date_gmt":"2023-06-01T08:01:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8528"},"modified":"2023-06-01T11:01:28","modified_gmt":"2023-06-01T08:01:28","slug":"terve-ruumis-terveessa-sielussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/terve-ruumis-terveessa-sielussa\/","title":{"rendered":"Terve ruumis terveess\u00e4 sielussa"},"content":{"rendered":"\n

Suomi juostiin maailmankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912, kun Hannes Kolehmainen voitti Suomen kaikkien aikojen ensimm\u00e4iset yleisurheilun olympiakultamitalit 10 000 ja 5 000 metrin juoksuissa. Kolmannen kultansa Kolehmainen sai hieman eksoottisemmassa lajissa, eli maastojuoksussa, joka viel\u00e4 1900-luvun alussa oli eritt\u00e4in suosittu olympialaji.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Hannes Kolehmainen Tukholman olympialaisissa vuonna 1912. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Maastojuoksun historia juontaa juurensa 1800-luvun alkupuoliskon Englantiin. Alun perin kyse ei ollut niink\u00e4\u00e4n kilpailusta, vaan yl\u00e4luokan nuorten miesten kouluttamisesta ketun mets\u00e4stykseen. Mets\u00e4styksen kohteena ei kuitenkaan ollut kettu, vaan kaksi paperista ketun kuvaa kantavaa juoksijaa, jota koko muu mets\u00e4stysseurue yritti ottaa kiinni. \u201dHare and hound\u201d tai \u201dpaper chase\u201d -kisailut saivat pian kuitenkin uuden merkityksen, kun Lontoon alueen yksityiskoulut ryhtyiv\u00e4t mittelem\u00e4\u00e4n voimiaan maastojuoksun parissa.<\/p>\n\n\n\n

Siit\u00e4 miten maastojuoksu rantautui Suomeen ei ole tietoa, mutta er\u00e4s ensimm\u00e4isist\u00e4 kosketuksista on tullut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 suunnasta. Liikemiehille ei nimitt\u00e4in Suomessa ollut tarjolla kaupallisen alan koulutusta ennen 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskoa. N\u00e4in ollen valtaosa varakkaimmista, ulkomaankauppaa harjoittaneista kauppahuoneista l\u00e4hetti oman j\u00e4lkikasvunsa saamaan oppia ulkomailta. Sinne ei kuitenkaan l\u00e4hdetty tekem\u00e4\u00e4n muodollisia koulututkintoja, vaan suorittamaan monivuotista ja hyvin suunniteltua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelua perheen liikekontaktien palveluksessa.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s n\u00e4ist\u00e4 ulkomailla oppinsa saaneista nuorukaisista oli porilainen Hugo Rosenlew (1862\u20131915), joka suoritti oppiaikansa perheen lontoolaisen liikekumppani John Gallatlyn palveluksessa. Vaikka harjoittelun p\u00e4\u00e4paino oli usein kielitaidon ja oman alan tietotaidon hankkimisessa, harjoittelu tutustutti Hugon my\u00f6s englantilaisen yl\u00e4luokan kulttuuriin ja el\u00e4m\u00e4nmenoon.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Konttoriherrat puvuissaan Rosenlewin konttorissa. Kuvassa vasemmalla Carl Wilhelm Rosenlew, keskell\u00e4 Erik Rosenlew ja oikealla Hugo Rosenlew. Kuva: Satakunnan museon kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Hugo kirjoitti Lontoosta usein is\u00e4lleen kirjeit\u00e4, joissa h\u00e4n liikeasioiden ohessa kuvaili my\u00f6s omaa arkeaan ja kokemiansa asioita. N\u00e4iden kokemusten joukossa oli my\u00f6s uusia Suomessa tuntemattomia urheiluharrastuksia. Muun muassa vuoden 1882 toukokuussa Hugo kertoi is\u00e4lleen, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 on tullut innokas nurmitennikseksi (lawn-tennis) kutsutun pelin pelaaja. Vaikka h\u00e4n pelasi sit\u00e4 joka ilta klubilla, ei h\u00e4n ollut siin\u00e4 viel\u00e4 kovin taitava. T\u00e4st\u00e4 huolimatta tennis oli Hugon mielest\u00e4 \u201dkovin kiinnostava ja terveellinen peli kun on ensin istunut koko p\u00e4iv\u00e4n Lontoon konttorilla\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Lokakuussa Hugo puolestaan kirjoitti harmissaan siit\u00e4, ett\u00e4 tenniksen pelaaminen ei en\u00e4\u00e4 syksyn tulon my\u00f6t\u00e4 ollut mahdollista. N\u00e4in ollen h\u00e4nen oli etsitt\u00e4v\u00e4 itselleen uusi harrastus, jotta \u201dpysyi liikkeess\u00e4 ja hyv\u00e4ss\u00e4 fyysisess\u00e4 kunnossa\u201d. Pitk\u00e4n etsimisen j\u00e4lkeen h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti liitty\u00e4 paikalliseen juoksukerhoon (springers klubb), joka j\u00e4rjesti lauantaisin l\u00e4hialueella maastojuoksuharjoituksia. Juoksulenkit olivat noin 8\u201310 mailin matkoja, joiden taittamiseen kului maaston mukaan 1 \u00bd -2 tuntia. Ryhm\u00e4\u00e4 veti alueen hyvin tuntenut \u201dkapteeni\u201d, joka Hugon mukaan oli my\u00f6s koko joukon paras ja kokenein juoksija. Hugolle valkeni my\u00f6s nopeasti, ett\u00e4 kyse ei ollut nuorten miesten huviretkest\u00e4 luonnon helmassa, vaan urheilusta, joka otettiin tosissaan.<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dOlin eilen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mukana ja tuntui melko hankalalta pysy\u00e4 muiden tahdissa, koska heill\u00e4 on takanaan ja useamman vuosien harjoittelu. Ensimm\u00e4iset viisi mailia meni viel\u00e4 hyvin, mutta sitten aloin v\u00e4sy\u00e4 ja lopulta minun oli pakko ryhty\u00e4 k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ja keskeytt\u00e4\u00e4 harjoitus. Er\u00e4s seuran j\u00e4senist\u00e4 l\u00e4hti mukaani n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tiet\u00e4 takaisin. Klubille p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni olin niin v\u00e4synyt, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sin vain juuri ja juuri k\u00e4velem\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kokemus ei n\u00e4ytt\u00e4nyt lannistaneen Hugoa, sill\u00e4 h\u00e4n kertoi is\u00e4lleen yritt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 seuraavana lauantaina uudelleen, ja lupasi samalla p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 aiempaa paremmin. Samalla h\u00e4n kertoi my\u00f6s pohtineensa, miten Suomessa mahdettaisiin suhtautua paksuun villapaitaan, polviin saakka ulottuneisiin flanellihousuihin, lyhyisiin sukkiin ja gummitossuihin sonnustautuneisiin nuoriin miehiin, jotka hiki p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirmasivat per\u00e4kanaa pitkin peltoja ja niittyj\u00e4 \u2013 luultavasti ihmiset eiv\u00e4t pit\u00e4isi heit\u00e4 t\u00e4ysiss\u00e4 j\u00e4rjiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Juoksun ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 urheilun nopeasta suosiosta Suomessa kertoo kuitenkin se, ett\u00e4 jo kolmekymment\u00e4 vuotta Hugon kirjeen kirjoittamisen j\u00e4lkeen \u201dhymyilev\u00e4st\u00e4 Hanneksesta\u201d, joka Tukholman maastojuoksukilpailussa ylitti ensimm\u00e4isen\u00e4 maaliviivan, tuli 1900-luvun alun Suomessa kaikkien rakastama kansallissankari.<\/p>\n\n\n\n

\"Jarkko<\/figure>\n\n\n\n

Jarkko Keskinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopisto-opettaja<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomi juostiin maailmankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912, kun Hannes Kolehmainen voitti Suomen kaikkien aikojen ensimm\u00e4iset yleisurheilun olympiakultamitalit 10 000 ja 5 000 metrin juoksuissa. Kolmannen kultansa Kolehmainen sai hieman eksoottisemmassa lajissa, eli maastojuoksussa, joka viel\u00e4 1900-luvun alussa oli eritt\u00e4in suosittu olympialaji. Maastojuoksun historia juontaa juurensa 1800-luvun alkupuoliskon Englantiin. Alun perin kyse ei ollut niink\u00e4\u00e4n kilpailusta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":8529,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,1682,1683,1681],"class_list":{"0":"post-8528","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-maastojuoksu","11":"tag-tukholman-olympialaiset","12":"tag-urheilu","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8528"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8531,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8528\/revisions\/8531"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8529"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}