{"id":8537,"date":"2023-06-21T11:00:08","date_gmt":"2023-06-21T08:00:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8537"},"modified":"2023-06-21T11:00:10","modified_gmt":"2023-06-21T08:00:10","slug":"rauman-kylpylaitos-ja-saatylaisten-kesanviettoa-1800-luvun-alussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/rauman-kylpylaitos-ja-saatylaisten-kesanviettoa-1800-luvun-alussa\/","title":{"rendered":"Rauman kylpylaitos ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten kes\u00e4nviettoa 1800-luvun alussa"},"content":{"rendered":"
\n
\"Kaksi
Satiirinen kuva eliitin kylpyl\u00e4kokemuksesta. Osa Thomas Rowlandsonin karikatyyri\u00e4 Suolavesi ja makea vesi<\/em> (1800). Kuva: MET.
\u00a0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Suomalaiset ovat kes\u00e4kansaa, usein sanotaan. Erityisesti m\u00f6kkeily, grillaus ja veneily ovat lukuisten suomalaisten suosiossa ja n\u00e4ihin uhrataan paljon aikaa ja rahaa. N\u00e4iden juuret ovat 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskon porvarillisessa vapaa-ajan kulttuurissa, jossa kes\u00e4t vietettiin kaupungin ulkopuolella sijainneessa huvilassa seurustellen ja nauttien erilaisista sosiaalisista aktiviteeteista. Kyse oli aluksi eliitin huvista, joka hiljalleen levisi ja muokkaantui osaksi valtakulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Erinomainen esimerkki eliitin huvilakulttuurista ovat Ruissalon pitsihuvilat, joita ryhdyttiin rakentamaan 1850-luvulta alkaen. Niist\u00e4 tuli nopeasti varsin suosittuja ja vapaat tontit vietiin k\u00e4sist\u00e4. Suomalainen kes\u00e4sesonki on kuitenkin vanhempi ilmi\u00f6 kuin mit\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakulttuuri antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisilla s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isill\u00e4 riitti 1800-luvun alussa ohjelmaa kes\u00e4isin, vaikka kaupunkien tanssiais- ja seurustelusesonki oli p\u00e4\u00e4ttynyt kev\u00e4\u00e4n aikana. Monet viettiv\u00e4t kes\u00e4ns\u00e4 omassa sukukartanossaan tehden vierailuja yst\u00e4vien ja tuttavaperheiden tiloille seurustelemaan ja aikaa kuluttamaan. Kartanon hoito vei toki my\u00f6s is\u00e4nn\u00e4n ja em\u00e4nn\u00e4n aikaa, mutta sit\u00e4 riitti my\u00f6s muuhun. Kes\u00e4isin uitiin, ratsastettiin ja vietettiin aikaa puutarhassa, jonka merkitys kasvoi osana porvarillista seurallisuuden kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Monet varakkaammat suomalaiset tekiv\u00e4t 1800-luvun alkupuolella my\u00f6s matkoja ulkomaille. Tukholma oli edelleen t\u00e4rke\u00e4 matkakohde, josta s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset hakivat viimeisimm\u00e4n muodin virtauksia, vaatteita ja kankaita, l\u00e4\u00e4kehoitoja, musiikkinuotteja ja tanssiohjeita sek\u00e4 erilaisia kulutustuotteita, joita ei Suomesta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saanut. Tavallista oli, ett\u00e4 Tukholmasta jatkettiin matkaa joko johonkin Ruotsin kylpyl\u00f6ist\u00e4 tai pidemm\u00e4lle Manner-Eurooppaan Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan. My\u00f6s suomalaiset kylpyl\u00e4t olivat s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten vierailulistalla, mutta niiss\u00e4 vietettiin kerrallaan paljon v\u00e4hemm\u00e4n aikaa kuin ulkomaisissa vesihoidoissa.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s kotimainen kes\u00e4nviettokohde oli Rauman kylpylaitos, joka perustettiin vuonna 1821 paikallisen terveysl\u00e4hteen yhteyteen. Kaivoveden juomisen rinnalle tulivat kylpyl\u00e4n perustamisen my\u00f6t\u00e4 aikakauden modernit vesihoitotoimenpiteet, joiden takana olivat erityisesti kylpyl\u00e4n aktiivinen perustajakaksikko, arkkiatri Gabriel von Bonsdorff ja Turun akatemian l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Johan Fredrik F\u00e5hr\u00e9e. Heid\u00e4n johdollaan perustettiin yhti\u00f6, joka ker\u00e4si sijoitusp\u00e4\u00e4omansa raumalaisten liikemiesten avulla.<\/p>\n\n\n\n

Kylpyl\u00e4n tarkoitus oli houkutella niin alueen s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4 kuin matkustajiakin. Kylpyl\u00e4 tarjosi asiakkailleen tavallisia kylpyj\u00e4, virtaavan veden kylpyj\u00e4, suihkuja sek\u00e4 h\u00f6yry-, suola- ja rikkihoitoja, joilla oli tarkoitus erottua perinteisest\u00e4 kaivohuonetoiminnasta ja terveellisen\u00e4 pidetyn l\u00e4hdeveden juomisesta. Toki my\u00f6s Raumalla juotiin mineraalivett\u00e4 ja sit\u00e4 varten oli hankittu erillinen hiilihapotuskone. Kylpyl\u00e4 tarjosi my\u00f6s lounasta ja p\u00e4iv\u00e4llist\u00e4 noutop\u00f6yd\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Pohjapiirros Rauman kylpylaitoksen kylpyhuoneesta 1820-luvulta. Kuva: Topi Artukka.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pohjapiirros Rauman kylpylaitoksen rakennusten sijoittelusta. Kuva: Topi Artukka.<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Terveyden hoidattamisen rinnalla oli yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kylpyl\u00e4n mahdollistama sosiaalinen ulottuvuus. Kylpyl\u00e4el\u00e4m\u00e4 oli osa porvarillista seurallisuuden kulttuuria, joka arvosti kohteliasta ja eleganttia seurustelua, hillitty\u00e4 keskustelua ja erilaisia seurustelun ohella toteutettuja harrastuksia. Kylpyl\u00e4olosuhteissa etenkin tanssiminen ja seurapelien pelaaminen olivat suosittuja ajanvietteit\u00e4, joiden katsottiin my\u00f6s edesauttavan yksil\u00f6n terveytt\u00e4. Rauman kylpyl\u00e4n alueelle oli rakennettu my\u00f6s keilarata, mik\u00e4 viihdytti s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4 erityisesti 1800-luvun alkupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Rauman kylpylaitos oli auki kes\u00e4isin ja jo ensimm\u00e4isen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 se t\u00e4yttyi vieraista. Vuodelta 1821 s\u00e4ilyneen k\u00e4vij\u00e4kirjan mukaan hein\u00e4- ja elokuussa kylpyl\u00e4ss\u00e4 tehtiin noin viisisataa vierailukertaa. Etenkin Aminoffin, Rotkirchin ja von Kothenin aatelissukujen naiset asioivat ahkerasti kylpyl\u00e4ss\u00e4 sen ensimm\u00e4isen\u00e4 toimintavuonna, ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen \u2013 niin naimisissa olevien kuin naimattomien \u2013 naisten suosiossa. Vierailijakatalogista l\u00f6ytyy my\u00f6s niin upseereita, oikeusoppineita, akatemian oppineita, pastoreita kuin porvaristoakin, joten eliitti oli laajasti edustettuna vierailijoiden joukossa.<\/p>\n\n\n\n

Kovin paljoa vieraita tiloihin tuskin olisi mahtunutkaan, sill\u00e4 huoneet rakennukset olivat pieni\u00e4 ja kykeniv\u00e4t ottamaan vastaan vain tietyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n vieraita kerralla. Y\u00f6pymisi\u00e4 kylpyl\u00e4 ei mahdollistanut, joten tehdyt vierailut olivat kaikki p\u00e4iv\u00e4k\u00e4yntej\u00e4. Kylpyl\u00e4n toiminta-ajatuksena oli kuitenkin selke\u00e4sti houkutella turisteja, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n raumalaisia viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa laitoksessa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Rauman kylpyl\u00e4n suurin kilpailija oli Kupittaan kylpylaitos Turussa. Versio Johan Reinbergin litografiasta 1850-luvulta. Kuva: Turun museokeskus<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kylpyl\u00e4n sesonki oli Suomessa lopulta kovin lyhyt. Kausi alkoi kes\u00e4kuussa ja p\u00e4\u00e4ttyi jo elokuun lopulla, kun ilmat alkoivat kylmenty\u00e4. Monilla s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isill\u00e4 on kiire tiloillaan etenkin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4, jolloin kylv\u00f6ihin liittyneet ty\u00f6t pitiv\u00e4t heid\u00e4t poissa seurapiiririennoista, vaikka palkollinen v\u00e4ki fyysisen ty\u00f6n hoitikin. Keskikes\u00e4ll\u00e4 aikaa riitti enemm\u00e4n huvitteluun ja porvarillisen el\u00e4m\u00e4ntavan yll\u00e4pitoon.<\/p>\n\n\n\n

Yksi houkutuksista oli puistoalueen luominen kylpyl\u00e4n yhteyteen. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset tekiv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n promenadeja eli urbaaniin milj\u00f6\u00f6seen toteutettuja k\u00e4velyit\u00e4, joissa n\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4 ja n\u00e4hdyksi tulemisella oli yht\u00e4 suuri merkitys kuin itse liikkumisella. Raumalla kylpyl\u00e4 teki kaupungin kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4 mahdollistaakseen ratsastus- ja souturetket kylpyjen oheisohjelmaksi, mill\u00e4 houkuteltiin my\u00f6s turisteja vierailulle.<\/p>\n\n\n\n

Rauman kylpyl\u00e4n kulta-aikaa vietettiin 1820-luvulla ja jo 1840-luvulle tultaessa toiminta oli muuttunut heikosti kannattavaksi. Kylpyl\u00e4 ajettiin alas seuraavalla vuosikymmenell\u00e4, vaikka koko 1800-luku oli kylpyl\u00f6iden ja niiden tarjoamien vesihoitojen sek\u00e4 porvarillisten seurustelumahdollisuuksien luvattua aikaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Topi<\/figure>\n\n\n\n

Topi Artukka<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen 1800-luvun seurallisuuden ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten historiaan erikoistunut tutkijatohtori. Rauman kylpylaitosta koskevaa tutkimusta on tehty Turun yliopistos\u00e4\u00e4ti\u00f6n my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 apurahalla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Rauman kylpylaitoksen arkisto, Rauman maistraatin arkisto, Kansallisarkisto Turku<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Tidningar<\/em><\/p>\n\n\n\n

Heikkinen, Antero: Terveyden ja ilon t\u00e4hden<\/em>. SHS, Helsinki 1991.<\/p>\n\n\n\n

Suvikumpu, Liisa: Suomalaiset kylpyl\u00e4t<\/em>. SKS, Helsinki 2014.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaiset ovat kes\u00e4kansaa, usein sanotaan. Erityisesti m\u00f6kkeily, grillaus ja veneily ovat lukuisten suomalaisten suosiossa ja n\u00e4ihin uhrataan paljon aikaa ja rahaa. N\u00e4iden juuret ovat 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskon porvarillisessa vapaa-ajan kulttuurissa, jossa kes\u00e4t vietettiin kaupungin ulkopuolella sijainneessa huvilassa seurustellen ja nauttien erilaisista sosiaalisista aktiviteeteista. Kyse oli aluksi eliitin huvista, joka hiljalleen levisi ja muokkaantui osaksi valtakulttuuria. Erinomainen […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":8540,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[458,1684,1685,1686,1687],"class_list":{"0":"post-8537","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-kylpylat","11":"tag-rauman-historia","12":"tag-saatylaiset","13":"tag-seurallisuus","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8537","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8537"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8537\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8544,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8537\/revisions\/8544"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8540"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8537"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8537"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}