{"id":8548,"date":"2023-08-24T10:00:51","date_gmt":"2023-08-24T07:00:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8548"},"modified":"2023-08-24T10:00:55","modified_gmt":"2023-08-24T07:00:55","slug":"ilmastonmuutos-uhkaa-myos-menneisyytta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/ilmastonmuutos-uhkaa-myos-menneisyytta\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos uhkaa my\u00f6s menneisyytt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kulunut hein\u00e4kuu oli maapallon mittaushistorian kuumin kuukausi. En halua puhua enn\u00e4tyksest\u00e4, sill\u00e4 assosioin enn\u00e4tykset ennen kaikkea positiivisiksi tapahtumiksi, ja ilmastokatastrofi on sellaisesta kaukana. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maapallo kiehuu, ja todistamme nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 on luvassa lis\u00e4\u00e4 jo l\u00e4hitulevaisuudessa. Kuluneena kes\u00e4n\u00e4 maastopalot ovat koetelleet Eurooppaa ja muuta maailmaa. Maastopalot ovat riehuneet muun muassa V\u00e4limeren alueella, josta erityisesti Rodoksen maastopalot huomioitiin mediassa, ja elokuun alussa uutisoitiin hallitsemattomista tulipaloista, jotka levi\u00e4v\u00e4t Havaijilla. Maastopaloja syttyy tietenkin ymp\u00e4ri maailmaa p\u00e4ivitt\u00e4in, ja ne ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 luonnon uudistajia. Viime vuosina n\u00e4hdyt maastopalot eiv\u00e4t kuitenkaan ole en\u00e4\u00e4 luonnollisia. Ne levi\u00e4v\u00e4t voimalla ja ovat tuhoisampia kuin aiemmin, ja on kiistatonta, ett\u00e4 ne johtuvat ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4, joka on riist\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sist\u00e4. Esimerkiksi Havaijin maastopalot<\/a> johtuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamasta l\u00e4mp\u00f6tilan noususta ja sen my\u00f6t\u00e4 sateiden v\u00e4henemisest\u00e4. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Maastopalo poltti l\u00e4hes koko Lahainan kaupungin maan tasalle. Kuva: US Civil Air Patrol, Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Havaijin maastopaloissa on kuollut ainakin 115 ihmist\u00e4, 1 100 ihmist\u00e4 on kateissa<\/a>, ja liekit tuhosivat l\u00e4hes kokonaan muun muassa historiallisen Lahainan kaupungin<\/a>. Kyseess\u00e4 on valtava inhimillinen mutta my\u00f6s kulttuurinen tragedia ja katastrofi. Tulen tuhkaksi k\u00e4rvent\u00e4nytt\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ei ole mahdollista saada takaisin. T\u00e4m\u00e4 on valitettavan selv\u00e4\u00e4 esimerkiksi vuoden 1827 Turun suurpalon kohdalla, jolloin kuuman ja kuivan kes\u00e4n sek\u00e4 kovan tuulen lietsoma tuli h\u00e4vitti valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n mittaamattoman arvokasta kulttuuriperint\u00f6\u00e4. S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 ovat toisaalta ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t rankkasateet ja tulvat, joista n\u00e4htiin esimerkki, kun Norjaan ja Ruotsiin sattui myrsky elokuun toisella viikolla. My\u00f6s hein\u00e4kuussa 2021 rankkasateiden aiheuttamat tulvat Keski-Euroopassa vaativat yli 200 kuolonuhria<\/a>, ja Saksassa tulvat veiv\u00e4t mukanaan my\u00f6s Blessemin linnan<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden ja luonnonkatastrofien uhka menneisyydelle konkretisoitui minulle ensimm\u00e4isen kerran kaksi vuotta sitten. Se k\u00e4vi tavalla, jolla ep\u00e4miellytt\u00e4viin asioihin yleens\u00e4 havahtuu: katastrofi tuli l\u00e4helle omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ni ja menneisyytt\u00e4ni ja osoitti, ett\u00e4 emme voi Suomessa kuvitella, etteik\u00f6 ilmastonmuutos vaikuttaisi my\u00f6s meihin. Hein\u00e4kuussa 2021 Kalajoella nimitt\u00e4in syttyi maastopalo l\u00e4hell\u00e4 Raution kyl\u00e4\u00e4, jossa esivanhempani ovat asuneet vuosisatojen ajan. Vanhimmat j\u00e4ljitett\u00e4viss\u00e4 olevat esivanhempani l\u00f6ytyv\u00e4t Rautiosta Typp\u00f6n talosta 1640-luvulta alkaen, joten siteeni V\u00e4\u00e4r\u00e4joen halkomaan laakeaan Pohjois-Pohjanmaan peltomaisemaan ovat lujat. Rautiossa asuu edelleen useita sukulaisiani, ja minulle on erityisen rakas isoisot\u00e4tini Ailin entinen koti, keltaiseksi maalattu Koivula, joka on nykyisin sukumme m\u00f6kki ja jonka ohi V\u00e4\u00e4r\u00e4joki virtaa kiirehtim\u00e4tt\u00e4 tummana nauhana ylty\u00e4kseen lyhyen matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vallattomasti kuohuvaksi Myllykoskeksi.<\/p>\n\n\n\n

Kalajoen maastopalo syttyi Susinevan suoalueella paikassa, jossa rakennettiin tuulipuistoa. Kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 palo saataisiin sammutettua melko pian, mutta kuumuus ja kuivuus ruokkivat liekkej\u00e4, jotka yltyiv\u00e4t kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja alkoivat levit\u00e4 hallitsemattomasti. Vuoden 2021 kes\u00e4ll\u00e4 oli maastopalon syttymiseen menness\u00e4 mitattu jo 52 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 kertoo poikkeuksellisen kuumasta ja kuivasta kes\u00e4st\u00e4. Palon levitess\u00e4 rautiolaiset yhdistiv\u00e4t voimansa est\u00e4\u00e4kseen paloa saavuttamasta kotikyl\u00e4\u00e4ns\u00e4. Seurasin uutisten v\u00e4lityksell\u00e4 tulen levi\u00e4mist\u00e4 syd\u00e4n syrj\u00e4ll\u00e4ni, ja vihdoin viikon kest\u00e4neiden sammutust\u00f6iden j\u00e4lkeen palo saatiin hallintaan. Kukaan ei onneksi kuollut, ja palaneen mets\u00e4n lis\u00e4ksi muita omaisuusvahinkoja ei syntynyt. Rautiolaiset ja min\u00e4 huokaisimme helpotuksesta, kun pahimmalta v\u00e4ltyttiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Koivula helteisen\u00e4 hein\u00e4kuun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pari viikkoa ennen Kalajoen maastopalojen syttymist\u00e4. Kuva: Noora Viljamaa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Maastopalo kuitenkin osoitti, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen aiheuttamien s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja hurjistuessa on t\u00e4ysin mahdollista, ett\u00e4 meille henkil\u00f6kohtaista ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4 tuhoutuu lopullisesti. N\u00e4in voi k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s Suomessa, ja n\u00e4in on jo tapahtunut monilla luonnonkatastrofien runtelemilla alueilla, joten on ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joudumme maksamaan ilmastokatastrofista mittaamattoman kalliin hinnan. Mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin menet\u00e4mme tulevaisuudessa ihmishenkien lis\u00e4ksi my\u00f6s yh\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Ilmastonmuutoksen uhatessa (l\u00e4hi)tulevaisuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s menneisyytt\u00e4 on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pikaisilla ilmastotoimilla suojelemme luonnon ja ihmisten lis\u00e4ksi my\u00f6s aineellista menneisyytt\u00e4mme, kulttuuriperint\u00f6\u00e4mme ja historiaamme, joita meill\u00e4 ei ole varaa menett\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa Lasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a><\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulunut hein\u00e4kuu oli maapallon mittaushistorian kuumin kuukausi. En halua puhua enn\u00e4tyksest\u00e4, sill\u00e4 assosioin enn\u00e4tykset ennen kaikkea positiivisiksi tapahtumiksi, ja ilmastokatastrofi on sellaisesta kaukana. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maapallo kiehuu, ja todistamme nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 on luvassa lis\u00e4\u00e4 jo l\u00e4hitulevaisuudessa. Kuluneena kes\u00e4n\u00e4 maastopalot ovat koetelleet Eurooppaa ja muuta maailmaa. Maastopalot ovat riehuneet muun muassa V\u00e4limeren […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":8549,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1176,156,723,1689,1688],"class_list":{"0":"post-8548","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-ilmastonmuutos","9":"tag-kulttuuriperinto","10":"tag-lahteet","11":"tag-luonnonkatastrofit","12":"tag-tulipalot","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8548","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8548"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8548\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8559,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8548\/revisions\/8559"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8548"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8548"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8548"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}