{"id":855,"date":"2017-03-03T09:24:54","date_gmt":"2017-03-03T09:24:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=855"},"modified":"2017-03-03T09:24:54","modified_gmt":"2017-03-03T09:24:54","slug":"miksi-historia-nykyisin-kiinnostaa-myos-suuryrityksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/miksi-historia-nykyisin-kiinnostaa-myos-suuryrityksia\/","title":{"rendered":"Miksi historia nykyisin kiinnostaa my\u00f6s suuryrityksi\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Aikoinaan tuoreena tohtorina satuin osallistumaan Br\u00fcsseliss\u00e4 konferenssiin, jonka luennoitsijoina oli l\u00e4hinn\u00e4 akateemisia taloushistorioitsijoita mukaan lukien muutama vasemmalle kallellaan oleva alan kuuluisuus, kuten Andre Gunder Frank ja Ernst Mandel. Minua h\u00e4mm\u00e4stytti se, ett\u00e4 ohjelmalehtisen mukaan tilaisuuden sponsoreina kuitenkin oli suuria pankkeja ja vakuutusyhti\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi puolih\u00e4m\u00e4r\u00e4n luentosalin takariviss\u00e4 istui joukko moitteettomasti sonnustautuneita pukumiehi\u00e4.<\/p>\n

Pidin t\u00e4llaista yhdistelm\u00e4\u00e4 outona. Ihmettelin, mik\u00e4 oli saanut niin erilaisista maailmoista olevat ryhm\u00e4t yhteen. En l\u00f6yt\u00e4nyt t\u00e4lle mysteerille muuta selityst\u00e4 kuin konferenssin teeman, talouden pitk\u00e4t syklit. Tajusin, ett\u00e4 pankki- ja vakuutusalaa kiinnostaa maailman talouden vuosikymmenien mittaiset kehitystrendit, koska osa niiden myyntituotteista on varsin pitk\u00e4kestoisia. Viime aikoina taloustieteen opetuksessa pitkist\u00e4 aalloista ei ole paljon kerrottu. Siksi pankki- ja vakuutusmiehi\u00e4 kiinnosti t\u00e4m\u00e4 taloushistorian pieni erikoisala.<\/p>\n

\"\"

Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 aavisteltiin kehitystrendej\u00e4 1982 viel\u00e4 vanhan p\u00f6rssisalin tiloissa (Harri Ahola, Helsingin kaupunginmuseo)<\/p><\/div>\n

Aikaa my\u00f6ten olen tullut vakuuttuneemmaksi, ettei varsinkaan monikansallisia yrityksi\u00e4 kiinnosta historian pienet detaljit vaan suuret kehityslinjat, joita usein trendeiksi kutsutaan. Historiantutkijat sen sijaan arvostavat l\u00e4hteist\u00e4 tarkistettuja yksityiskohtia, joille he katsovat historian kuvamme perustuvan. N\u00e4in tietysti osin onkin, mutta hajanaiset p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4t arjen tapahtumista ja maailmantalouden suuret trendit tuntuvat usein olevan valovuosien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan.<\/p>\n

Jo jonkin aikaa lehtijutut suomalaisesta suuryrityksest\u00e4 Koneesta ovat kertoneet, ett\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4 tutkitaan tarkasti maailmantalouden suuria trendej\u00e4. Niiden analyysit vaikuttavat yhti\u00f6n tuotekehittelyyn, sijoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja uusien tehtaiden maantieteelliseen sijoitteluun. Muissakin suuryrityksiss\u00e4 tuntuu olevaan innostuneita historiafriikkej\u00e4. Pessimistisimm\u00e4t historiantutkijat toistavat mantraa, ett\u00e4 \u201dainoa asia, jonka historiasta voi oppia, on, ettei historiasta voi oppia mit\u00e4\u00e4n.\u201d Sen sijaan ainakin osa yritysjohtajista uskoo, ett\u00e4 menneisyyden kehitystrendej\u00e4 voidaan tietyin varauksin projisoida tulevaisuuteen.<\/p>\n

Taloushistorioitsijakollegojani onkin siirtynyt kansainv\u00e4listen konsulttiyritysten, kuten PricewaterhouseCoopersin (PwC), KPMG:n ja Deloitten, palvelukseen laatimaan taloudellisiin trendeihin pohjautuvia kehitysennusteita. \u00c4skett\u00e4in PwC julkaisi raportin The Long View<\/a>, <\/em>miss\u00e4 ennustetaan maiden v\u00e4listen taloudellisten voimasuhteiden muutoksia nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 vuoteen 2050 saakka. Koneen toimitusjohtajan Henrik Ehrnrooth katsoo Helsingin Sanomien haastattelussa<\/a> 25.2.1017 PwC:n uusimman raportin olevan samalla kannalla Koneen tulevaisuuden strategian kanssa. Kone Oy:kin on tutkinut kaupungistumisen, v\u00e4est\u00f6nkasvun ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen kehityslinjoja menneisyydest\u00e4 kauas tulevaisuuteen.<\/p>\n

Historiaa opetettaessa tulisi pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ole vain se, mik\u00e4 on akateemisesti meritoivaa, vaan mik\u00e4 menneisyydess\u00e4mme laajemminkin ihmisi\u00e4 inspiroi. Yritysjohtajat eiv\u00e4t ole ainoita, joita pitk\u00e4t kehityslinjat kiinnostavat. Siksi historiantutkijoidenkin tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota talouden trendeihin, rakennemuutoksiin ja resurssien riitt\u00e4vyyteen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Timo Myllyntaus
\nSuomen historian professori<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:
\nAndre Gunder Frank, Crisis in the World Economy<\/em>, London: Heinemann, 1980.
\nErnst Mandel, Long Waves of Capitalist Development: A Marxist Interpretation<\/em>, London: Verso 1995.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aikoinaan tuoreena tohtorina satuin osallistumaan Br\u00fcsseliss\u00e4 konferenssiin, jonka luennoitsijoina oli l\u00e4hinn\u00e4 akateemisia taloushistorioitsijoita mukaan lukien muutama vasemmalle kallellaan oleva alan kuuluisuus, kuten Andre Gunder Frank ja Ernst Mandel. Minua h\u00e4mm\u00e4stytti se, ett\u00e4 ohjelmalehtisen mukaan tilaisuuden sponsoreina kuitenkin oli suuria pankkeja ja vakuutusyhti\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi puolih\u00e4m\u00e4r\u00e4n luentosalin takariviss\u00e4 istui joukko moitteettomasti sonnustautuneita pukumiehi\u00e4. Pidin t\u00e4llaista yhdistelm\u00e4\u00e4 outona. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3162,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[96,90,93,87,99],"class_list":{"0":"post-855","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"tag-historiantutkijat","8":"tag-kehitystrendit","9":"tag-kone","10":"tag-taloushistoria","11":"tag-yrityshistoria","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/855","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3162"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=855"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/855\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":873,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/855\/revisions\/873"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=855"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=855"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=855"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}