{"id":8565,"date":"2023-09-28T10:37:28","date_gmt":"2023-09-28T07:37:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8565"},"modified":"2023-09-28T10:37:29","modified_gmt":"2023-09-28T07:37:29","slug":"pahkinasaaren-rauhan-raja-ja-muita-historian-keskeisia-kysymyksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/pahkinasaaren-rauhan-raja-ja-muita-historian-keskeisia-kysymyksia\/","title":{"rendered":"P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan raja ja muita historian keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Elokuussa tuli kuluneeksi 700 vuotta P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan rajasopimuksesta, eik\u00e4 rajalinjasta ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n yksimielisyytt\u00e4. N\u00e4in siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 historioitsija Kimmo Katajalan sanoin, \u201dniin monet historioitsijat, folkloristit, lingvistit ja harrastajahistorioitsijat ovat kertoneet mielipiteens\u00e4 rajasta, ett\u00e4 tilanne on saavuttanut l\u00e4hes koomiset mittasuhteet.\u201d Juhlap\u00e4iv\u00e4n alla julkaistiin taas useita lehtijuttuja ja useammat suomalaiset historioitsijat kommentoivat rajaa. Istuin studiossa min\u00e4kin ja paisutin keskustelua<\/a> entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"Suomen
Meemi: Jenni Lares.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

On ihan aiheellinen kysymys, miksi P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan rajasta pit\u00e4\u00e4 jauhaa loputtomasti, kun se ei historioitsijoiden nykyk\u00e4sityksen mukaan muodostanut Suomen ensimm\u00e4ist\u00e4 it\u00e4rajaa, ei ainakaan siin\u00e4 merkityksess\u00e4 kuin valtakuntien rajat nyky\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n. P\u00e4hkin\u00e4saaren rajan tapauksessa kiinnostuksen ja kommentoinnin syy on tietysti selv\u00e4: rajalinjan on n\u00e4hty syntyneen kohtaan, joka niin geneettisesti kuin kulttuurisesti jakaa it\u00e4- ja l\u00e4nsisuomalaiset. P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan historiakulttuurinen merkitys on paljon suurempi kuin historiantutkimuksellinen, jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ett\u00e4 voi puhua Samu Sarviahon k\u00e4sitteellist\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u201dP\u00e4hkin\u00e4saari-fundamentalismista\u201d, jossa ilmi\u00f6lle kuin ilmi\u00f6lle voi hakea selityst\u00e4 P\u00e4hkin\u00e4saaren rajalinjalta.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan rajasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu osoittaa todeksi Jorma Kalelan havainnon siit\u00e4, etteiv\u00e4t historioitsijat omista historiaa eiv\u00e4tk\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 asiat historiassa koetaan merkityksellisiksi ja t\u00e4rkeiksi. Historioitsijan perusteltu n\u00e4kemys, ett\u00e4 Suomen keskiajassa on vaikka mit\u00e4 mielenkiintoisempaa ja merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin P\u00e4hkin\u00e4saaren rajalinja, ei pysty ohjaamaan mielenkiintoa pois rajasta.<\/p>\n\n\n\n

Historiatieteen sis\u00e4isen kehityksen, eli uusien tutkimusaiheiden, teorioiden ja kiinnostuksen kohteiden, ja historiasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n julkisen keskustelun v\u00e4lill\u00e4 on kiistaton ristiriita tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n eritahtisuus. Se aiheuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haasteen historioitsijan asiantuntijuudelle, sill\u00e4 nykyinen akateeminen kulttuuri vaatii erikoistumista, uusiutumista ja julkaisemista eik\u00e4 todellakaan rohkaise laaja-alaiseen asiantuntijuuteen ja tutkimuksen klassikkokysymysten hallintaan.<\/p>\n\n\n\n

Yksi ratkaisu on tietysti todeta, ett\u00e4 tiedett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tieteen ja tutkijan mielenkiinnon ehdoilla. Vaikka t\u00e4m\u00e4 voi olla tutkijayhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 p\u00e4tev\u00e4 perustelu, on varsin ylimielist\u00e4 todeta, ett\u00e4 historian harrastajat ovat kiinnostuneet v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisesta historiasta. Historian ja laajemmin humanististen tieteiden kritiikiss\u00e4 on paljon asiatonta ja perusteetonta huutelua ja suoranaista h\u00e4irik\u00f6inti\u00e4, mutta osittain kyse on oikeasta ongelmasta. Loputon historian kent\u00e4n sirpaloituminen ja tutkimuksen keskittyminen yh\u00e4 pienempiin kokonaisuuksiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 historiatieteen yhteiskunnallista merkitt\u00e4vyytt\u00e4, kuten Jo Guldi ja David Armitage huomauttivat vuonna 2014 ilmestyneess\u00e4 The History Manifesto<\/em>-teoksessa.<\/p>\n\n\n\n

Amerikkalainen historioitsija Sarah Maza on todennut, ett\u00e4 vaikka historiatiede el\u00e4\u00e4 ajassa yhteiskunnan ja sen kiinnostuksen kohteiden muuttuessa, historia muuttuu hitaammin kuin muut humanistiset tieteet yksinkertaisesti sen takia, ett\u00e4 historiantutkimus vie paljon aikaa. Tutkimuksen tie arkistoty\u00f6st\u00e4 kirjaksi voi kest\u00e4\u00e4 10\u201215 vuotta. Historioitsijat my\u00f6s keskim\u00e4\u00e4rin painottavat tieteen jatkuvuutta teoriak\u00e4\u00e4nteiden sijaan. Mazan luonnehdinta p\u00e4tee edelleen, mutta akateemisen maailman kilpajuoksu ja julkaisukulttuurin luoma pakonomainen tarve vallata oma ainutlaatuinen pikku pl\u00e4ntti k\u00e4sitteiden ja teorioiden viidakossa uhkaavat perinteist\u00e4 lukeneisuuden ihannetta.<\/p>\n\n\n\n

Historioitsijoiden tuleekin aktiivisesti kamppailla n\u00e4it\u00e4 paineita vastaan ja pit\u00e4\u00e4 huolta, ett\u00e4 kaikilla tasoilla perustutkintokoulutuksessa tutkijanuralle vaalitaan omaa erikoisalaa laajempien kokonaisuuksien hallintaa. T\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 ei saavuteta pikavoittoja, mutta kenties turvataan historiatieteen yhteiskunnallinen asema my\u00f6s tulevaisuudessa. Ainakin on helpompi marssia haastatteluun puhumaan vaikka P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan rajasta.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Reima V\u00e4lim\u00e4ki <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on keskiajan historian dosentti ja akatemiatutkija<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mainittu kirjallisuus<\/p>\n\n\n\n

Jo Guldi and David Armitage, The History Manifesto<\/em> (Cambridge: Cambridge University Press, 2014), http:\/\/historymanifesto.cambridge.org\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Jorma Kalela, \u2019Teoriattomuus historiantutkimuksen yhteiskuntasuhteessa\u2019, teoksessa Menneisyyden rakentajat: teoriat historiantutkimuksessa<\/em>, Toim. Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka ja Tuomas Tepora (Helsinki: Gaudeamus 2018).<\/p>\n\n\n\n

Kimmo Katajala, \u2018Drawing Borders or Dividing Lands?: The Peace Treaty of 1323 between Sweden and Novgorod in a European Context\u2019, Scandinavian Journal of History<\/em> 37:1 (2012), 23\u201348, t\u00e4ss\u00e4 37<\/p>\n\n\n\n

Samu Sarviaho, Ikuinen rauha: vuoden 1323 P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha suomalaisessa historiantutkimuksessa ja historiakulttuurissa 1800- ja 1900-luvuilla<\/em>, Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, 152 (V\u00e4it\u00f6skirja, Oulu, Oulun yliopisto, 2017).<\/p>\n\n\n\n

Sarah C. Maza, Thinking about History<\/em> (Chicago: The University of Chicago Press, 2017).<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elokuussa tuli kuluneeksi 700 vuotta P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan rajasopimuksesta, eik\u00e4 rajalinjasta ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n yksimielisyytt\u00e4. N\u00e4in siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 historioitsija Kimmo Katajalan sanoin, \u201dniin monet historioitsijat, folkloristit, lingvistit ja harrastajahistorioitsijat ovat kertoneet mielipiteens\u00e4 rajasta, ett\u00e4 tilanne on saavuttanut l\u00e4hes koomiset mittasuhteet.\u201d Juhlap\u00e4iv\u00e4n alla julkaistiin taas useita lehtijuttuja ja useammat suomalaiset historioitsijat kommentoivat rajaa. Istuin studiossa min\u00e4kin ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":39914,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[1691,299,1690],"class_list":{"0":"post-8565","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-nakokulmia","8":"tag-historiakulttuuri","9":"tag-historiantutkimus","10":"tag-pahkinasaaren-rauha","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8565","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39914"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8565"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8565\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8572,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8565\/revisions\/8572"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8565"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8565"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8565"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}