{"id":8584,"date":"2023-10-05T10:36:51","date_gmt":"2023-10-05T07:36:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8584"},"modified":"2023-10-05T10:36:52","modified_gmt":"2023-10-05T07:36:52","slug":"palvelussuhteita-ja-joutomaanantaita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/palvelussuhteita-ja-joutomaanantaita\/","title":{"rendered":"Palvelussuhteita ja joutomaanantaita"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Piika loukuttaa. Kuva: Samuli Paulaharju, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokolema, Samuli Paulaharjun kokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Viime aikoina ty\u00f6markkinat ja ty\u00f6suhteet ovat olleet ajankohtaisia, kun uutisista on saatu seurata ty\u00f6markkinoille kaavailtuja muutoksia. Samaan aikaan olen kirjoittanut maatilojen is\u00e4ntien suhteesta ty\u00f6ntekij\u00f6ihins\u00e4 ja is\u00e4ntien johtaman ty\u00f6yhteis\u00f6n muutoksista 1700- ja 1800-luvuilla. Vaikka teemat ovat yhtenev\u00e4isi\u00e4, ty\u00f6suhteet ja ty\u00f6markkinat, joista nykyisin puhutaan, eiv\u00e4t sovi k\u00e4sittein\u00e4 kuvaamaan sit\u00e4 ty\u00f6nteon todellisuutta, jota varhaismodernin ajan tutkijana tarkastelen.<\/p>\n\n\n\n

Vanhan maatalousyhteiskunnan nuorille tarjoamat mahdollisuudet olivat niukat. Avioliitto yhdistettyn\u00e4 vuokraan tai omistukseen perustuviin maank\u00e4ytt\u00f6oikeuksiin oli ainoa tie v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 toisen palveluksessa oleminen. Esimerkiksi vuoden 1736 palkolliss\u00e4\u00e4nt\u00f6 alkaa toteamuksella, ett\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia kulkureita, irtolaisia, laiskureita tai itsellisv\u00e4ke\u00e4 ei pid\u00e4 suvaita sen paremmin kaupungeissa kuin maaseudullakaan. Oli olemassa palveluspakko ja lain vaatiman laillisen suojelun sai asettumalla vuosipalvelukseen. T\u00e4st\u00e4 seurasi se, ett\u00e4 piian ja rengin piti kaikessa alistua is\u00e4nn\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaan, eiv\u00e4tk\u00e4 he saaneet poistua talosta ilman lupaa.<\/p>\n\n\n\n

Palvelijoiden pit\u00e4minen oli tarkasti s\u00e4\u00e4nnelty\u00e4, mutta oliko k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 aina s\u00e4\u00e4ntelyn mukaista? Sit\u00e4 olen miettinyt jo pitk\u00e4\u00e4n, aina siit\u00e4 l\u00e4htien kun v\u00e4it\u00f6skirjaa tehdess\u00e4ni luin ensimm\u00e4isen kerran Huittisten jakokunnan isojakop\u00f6yt\u00e4kirjoja. Vuonna 1795 maanmittari kirjasi p\u00f6yt\u00e4kirjaan, miten pit\u00e4j\u00e4n pappi neuvoi h\u00e4nt\u00e4 toimimaan paikallisen v\u00e4en kanssa. Mit\u00e4\u00e4n isojakotoimitukseen liittyv\u00e4\u00e4 tapahtumaa ei kannattaisi ajoittaa pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n tai juhlan j\u00e4lkeiseen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, koska v\u00e4ki vietti \u201dfri m\u00e5ndagar\u201d, ja t\u00e4t\u00e4 tapaa harjoitti my\u00f6s suuri osa palvelusv\u00e4est\u00e4 Huittisissa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1759 huittislaisen papin poika Ephraim Carenius kirjoitti opinn\u00e4ytteen\u00e4\u00e4n kuvauksen Huittisten pit\u00e4j\u00e4st\u00e4. H\u00e4n kuvailee, ett\u00e4 palvelusv\u00e4est\u00e4 oli pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 pulaa ja siksi ty\u00f6v\u00e4ki oli kallispalkkaista. Tuohon aikaan ei ollut laillista kilpailla ty\u00f6voimasta palkalla, sill\u00e4 palvelusv\u00e4elle oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty enimm\u00e4ispalkkataksat. Careniuksen mielest\u00e4 oli kuitenkin v\u00e4enpuutteesta johtuen anteeksiannettavaa, jos tilalliset olivat hieman anteliaita palkkauksessa lakiin n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Renki \u00c4est\u00e4\u00e4. Kuva: Aino Oksanen, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokolema.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Mielenkiintoista Careniuksen kuvauksessa palvelusv\u00e4en eduista on maininta vapaa-ajasta. Vuoden 1739 palkolliss\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan palkollisilla oli vuodessa seitsem\u00e4n vapaap\u00e4iv\u00e4\u00e4. Carenius kuitenkin kertoo, ett\u00e4 Huittisissa tilalliset antoivat palvelusv\u00e4elleen vuosittain kolmesta nelj\u00e4\u00e4n viikkoa vapaata palveluksesta, jonka ajan palkolliset saivat ruuan talosta. Tekstist\u00e4 ei kuitenkaan selvi\u00e4, miten vapaa-aika ajoittui.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsissa palvelusv\u00e4ke\u00e4 tutkinut historiantutkija B\u00f6rje Harnesk kirjoittaa ihmisten tavoista etsi\u00e4 erilaisia vapauksia palveluspakon maailmassa. Kun ty\u00f6voimasta oli pulaa, ty\u00f6nantajat olivat pakotettuja tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6nnytyksi\u00e4. Erilaisten ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten vapaiden my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 on lukuisia tietoja eri puolilta valtakuntaa. Palkolliset saattoivat vaatia palvelukseen tulonsa ehtona useiden viikkojen vapaata vuoden aikana, viikoittaista vapaap\u00e4iv\u00e4\u00e4 tai is\u00e4nn\u00e4n ty\u00f6st\u00e4 vapaita iltoja. Vapaat maanantait yhdistet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kaupungeissa toimineiden k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten kis\u00e4lleihin. Paikoin tapa levisi my\u00f6s maaseudulle, kun is\u00e4nn\u00e4t pelk\u00e4siv\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ilman ty\u00f6voimaa, jos he puuttuisivat siihen, ett\u00e4 rengit j\u00e4tt\u00e4ytyiv\u00e4t pois ty\u00f6st\u00e4 maanantaisin.<\/p>\n\n\n\n

Kansatieteilij\u00e4 Veikko Anttila on kirjoittanut vapaan maanantain esiintymisest\u00e4 suomalaisessa kansatieteellisess\u00e4 aineistossa. Yksitt\u00e4isi\u00e4 tietoja on eri puolilta Suomea, mutta selv\u00e4sti eniten Lounais-Suomesta. Vapaan maanantain nimen\u00e4 esiintyy laajimmin friimaanantai, mutta H\u00e4meess\u00e4 my\u00f6s suomenkielinen versio joutomaanantai. Vapaan maanantain viett\u00e4jin\u00e4 mainitaan yleisimmin rengit, mutta yksitt\u00e4isiss\u00e4 tapauksissa my\u00f6s tilalliset tai tilallisten pojat. Ilmeisen yleisesti joutomaanantain ohjelmaan kuului juopottelua tai kohmelon parantelua. Anttila tulkitsee vapaan maanantain \u2013 mahdollisesti tiettyihin maanantaihin rajoitettuna \u2013 kuuluneen joillain alueilla palkollisten tavanmukaisiin oikeuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Vanhan maatalousyhteiskunnan palvelussuhteiden arki on tutkijalle kovin vaikeasti tavoitettavissa. Palvelussuhteiden s\u00e4\u00e4ntely kertoo yht\u00e4 tarinaa, ja k\u00e4r\u00e4jille p\u00e4\u00e4tyneet riitatapaukset korostavat is\u00e4nt\u00e4v\u00e4en ja palvelijoiden v\u00e4lisi\u00e4 ongelmia. Yksitt\u00e4iset sattumalta vastaan tulevat maininnat tai muistitieto muistuttavat kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 palvelussuhteiden arkinen todellisuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut sit\u00e4, mit\u00e4 asetukset ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjat antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Laine
Kirjoittaja on maataloushistoriaan erikoistunut tutkijatohtori Suomen historian oppiaineessa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Anttila, Veikko 1970. Joutomaanantai. Lisi\u00e4 5-p\u00e4iv\u00e4isen ty\u00f6viikon historiaan. Lounais-H\u00e4meen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja<\/em> 39, 9\u201314.<\/p>\n\n\n\n

Gadd, Pehr Adrian & Carenius, Ephraim 1759. Akademiskt F\u00f6rs\u00f6k Til en Physico-Oeconomisk Beskrifning \u00d6fwer Hwittis Sokn i Bj\u00f6rneborgs L\u00e4n<\/em>. \u00c5bo<\/p>\n\n\n\n

Harnesk, B\u00f6rje 1990. Legofolk. Dr\u00e4ngar, pigor och b\u00f6nder i 1700- och 1800-talens Sverige<\/em>. Ume\u00e5 universitet, Ume\u00e5.<\/p>\n\n\n\n

Rahikainen, Marjatta & Vainio-Korhonen, Kirsi (toim.) 2006. Ty\u00f6teli\u00e4s ja uskollinen. Naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/em>. SKS, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Wilmi, Jorma 1991. Is\u00e4nt\u00e4v\u00e4et ja palvelusv\u00e4en pito 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuvatekstit:<\/p>\n\n\n\n

Piika Anna loukuttaa Ylih\u00e4rm\u00e4ss\u00e4 1930. Samuli Paulaharju, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Samuli Paulaharjun kokoelma.<\/p>\n\n\n\n

Is\u00e4nt\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 ja renki sekoittaa siemenet maahan \u00e4est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Iitiss\u00e4 1927. Aino Oksanen, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime aikoina ty\u00f6markkinat ja ty\u00f6suhteet ovat olleet ajankohtaisia, kun uutisista on saatu seurata ty\u00f6markkinoille kaavailtuja muutoksia. Samaan aikaan olen kirjoittanut maatilojen is\u00e4ntien suhteesta ty\u00f6ntekij\u00f6ihins\u00e4 ja is\u00e4ntien johtaman ty\u00f6yhteis\u00f6n muutoksista 1700- ja 1800-luvuilla. Vaikka teemat ovat yhtenev\u00e4isi\u00e4, ty\u00f6suhteet ja ty\u00f6markkinat, joista nykyisin puhutaan, eiv\u00e4t sovi k\u00e4sittein\u00e4 kuvaamaan sit\u00e4 ty\u00f6nteon todellisuutta, jota varhaismodernin ajan tutkijana tarkastelen. Vanhan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2521,"featured_media":8585,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[165,458,1654,363,1664],"class_list":{"0":"post-8584","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1700-luku","9":"tag-1800-luku","10":"tag-arjen-historia","11":"tag-maatalous","12":"tag-tyovaesto","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8584","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2521"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8584"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8584\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8603,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8584\/revisions\/8603"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8585"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8584"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8584"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8584"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}