{"id":8607,"date":"2023-11-02T11:53:10","date_gmt":"2023-11-02T09:53:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8607"},"modified":"2023-11-02T11:53:12","modified_gmt":"2023-11-02T09:53:12","slug":"tersmeden-ja-kaupunginmatemaatikko-navigointioppia-tukholmassa-1730-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tersmeden-ja-kaupunginmatemaatikko-navigointioppia-tukholmassa-1730-luvulla\/","title":{"rendered":"Tersmeden ja kaupunginmatemaatikko – Navigointioppia Tukholmassa 1730-luvulla"},"content":{"rendered":"\n
\n

Heti p\u00e4iv\u00e4llisen j\u00e4lkeen Falcken seurasi minua kapteeni Hauswolffin luokse ja kertoi h\u00e4nelle hyvin imartelevasti taidoistani geometriassa, trigonometriassa ja – – algebrassa. Hauswolff oli tyytyv\u00e4inen ja sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 navigoinnin opiskelu tulisi olemaan minulle mieluisaa. Mutta kun her\u00e4si kysymys maksusta, ei mit\u00e4\u00e4n v\u00e4hennetty siit\u00e4 mit\u00e4 aloittelijat maksavat, sill\u00e4 minunkin tuli oppia se osa astronomiasta, jota merenkulkuun tarvitaan – -.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n

\n
\"\"
Carl Tersmedenin muotokuva. Kuva: Fredrik Tersmeden. <\/em>CC BY-SA 3.0<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Aatelismies ja vara-amiraali Carl Tersmeden (1715\u20131797) on tullut tunnetuksi Espoon Albergan kartanon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4, seurapiirijuhlien j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja kulinaristina sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjankirjoittajana. Tersmedenin laaja Lefnadsjournal<\/em> on tarjonnut l\u00e4hteen monen 1700-lukua ja erityisesti eliitin kulttuurihistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4n aiheen \u00e4\u00e4relle. Aloittaessani navigoinnin historiaan liittyv\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimustani huomasin ilokseni, ett\u00e4 pitk\u00e4n laivastouran tehneen miehen kautta aukeaa kurkistusikkuna my\u00f6s er\u00e4\u00e4seen haastavasti tavoitettavaksi osoittautuneeseen aiheeseen, Tukholman kaupungin navigointikouluun.<\/p>\n\n\n\n

Taalainmaalla syntynyt, alun perin aateliton Tersmeden aloitti uransa ajan tapaan ilmoittautumalla vapaaehtoisena laivastoon ollessaan 15-vuotias. H\u00e4n muutti Tukholmaan laivanrakennusmestari Carl Johan Falckin perheen luokse opiskellakseen laivanrakennustekniikkaa sek\u00e4 muita laivastoupseerin uralle valmistavia aineita. Ruotsin laivastolla ei viel\u00e4 tuolloin ollut erillist\u00e4 kadettikoulua, vaan tarpeellisia taitoja opiskeltiin yksitt\u00e4isten opettajien johdolla ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 laivoilla, usein my\u00f6s ulkomailla.<\/p>\n\n\n\n

Yksi keskeisimpi\u00e4 aineita oli navigointioppi, jota saattoi opiskella kaupunginmatemaatikon, stadsmathematicus<\/em> Carl Friedrich Hauswolffin johdolla. Kaupungin navigointikoulu oli aloittanut toimintansa vuonna 1728 kruunulta saadun rahoituksen turvin, joka kattoi opettajan palkan lis\u00e4ksi vuokrakulut, oppikirjallisuuden, instrumentit ja karttapallot. Oikeastaan kyseess\u00e4 oli toiminnan uudelleenk\u00e4ynnistyminen \u2013 kaupungin ensimm\u00e4inen navigoinnin opettaja oli palkattu teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 1660-luvulla, mutta jo valmiiksi katkonaisen toiminnan oli keskeytt\u00e4nyt 1710-luvun alussa laivaston sek\u00e4 valtakunnan yleisesti huono taloustilanne. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaupunginmatemaatikko tarjosi opetusta p\u00e4\u00e4osin maksua vastaan, mutta virkaan kuului velvoite j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ilmaisia tunteja aiheesta kiinnostuneille k\u00f6yhille ja lastenkodissa asuville nuorille. Keskiviikkoisin ja lauantaisin pidettiin avoimia luentoja, ja koulussa saattoi suorittaa my\u00f6s pelkki\u00e4 kokeita, mik\u00e4li opiskelu tapahtui muualla. Opetusta tarjottiin sek\u00e4 saaristossa ja rannikon l\u00e4heisyydess\u00e4 tarvittavaan navigointiin, ett\u00e4 avomerell\u00e4 tarvittavaan t\u00e4htitieteelliseen navigointiin. Siit\u00e4, miss\u00e4 osoitteessa tunteja 1730-luvulla pidettiin, ei (ainakaan viel\u00e4) ole varmuutta. Hauswolff toimi virassaan 1760-luvun lopulle saakka ja julkaisi my\u00f6s oman oppikirjan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Lehti-ilmoitus Tukholman navigointikoulun toiminnan alkamisesta. Opetusta luvataan sek\u00e4 hollantilaisella ett\u00e4 englantilaisella metodilla. Hauswolff oli itsekin oleskellut Amsterdamissa, ja kaksi varhaisemman koulun opettajista oli kotoisin Hollannista. Posttidningar, 11. marraskuuta 1728. Kuva: Kuvakaappaus Svenska dagstidningar -l\u00e4hdejulkaisust<\/a>a<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Tersmeden aloitti kaupunginmatemaatikon opissa huhtikuussa 1733 ja osallistui tunneille aamup\u00e4ivisin noin puolentoista kuukauden ajan. Opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat pieni\u00e4 \u2013 Tersmedenin ryhm\u00e4ss\u00e4 istui h\u00e4nen lis\u00e4kseen nelj\u00e4 toveria. Poikavuosinaan Uppsalan yliopistossa itse Celsiuksen matematiikan tunneilla opiskelleena h\u00e4n osallistui edistyneiden ryhm\u00e4\u00e4n, jossa vaadittiin vasta-alkajia laajemmat matemaattiset perustaidot. Navigointioppi tarjosi Tersmedenille kuitenkin \u00e4lyllist\u00e4 haastetta kenties enemm\u00e4n kuin tykist\u00f6oppi, jonka tunneilta h\u00e4n kertoo aluksi lintsanneensa.<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 kes\u00e4ksi, Tersmedenille tarjottiin aliupseerinvirkaa asevarastomestarina Karlskronassa. T\u00e4t\u00e4 varten tuli suorittaa upseerintutkinto, joka testasi kokelaan taitoja kaikilla kev\u00e4\u00e4n aikana opiskelluilla aloilla. Tersmeden kertasi etenkin navigointioppia ahkerasti ennen koep\u00e4iv\u00e4\u00e4. Hauswolff oli yksi kokeen valvojista, ja h\u00e4nen osuutensa k\u00e4sitti toistakymment\u00e4 navigointioppiin ja astronomiaan liittyv\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4. Kaikkiaan koe kesti reippaat nelj\u00e4 tuntia, ja Tersmeden suoriutui siit\u00e4 erinomaisin arvosteluin.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen virkansa ohella Tersmeden palveli 1730-luvulla hollantilaisilla ja englantilaisilla sotalaivoilla ja matkusteli Euroopassa. My\u00f6hemmin h\u00e4n ty\u00f6skenteli muun muassa Viaporissa, G\u00f6teborgissa, Karlskronassa ja Tukholmassa ja yleni lopulta komentajakapteeniksi ja vara-amiraaliksi saakka. H\u00e4n el\u00e4k\u00f6ityi laivastosta 1781 ja toimi sen j\u00e4lkeen aktiivisesti valtiop\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tersmedenin el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n puhtaaksi kirjoituttama Lefnadsjournal<\/em> on yksityisomistuksessa. T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty p\u00e4iv\u00e4kirjan pohjalta vuosina 1912\u20141919 julkaistun kirjasarjan ensimm\u00e4ist\u00e4 osaa. Huomionarvioista on, ett\u00e4 jo alkuper\u00e4isen tekstin puhtaaksikirjoituksessa kirjurilta on eksynyt tekstiin nimi- ja p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4virheit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vaikeuttavat esimerkiksi tapahtumien ajoitusta, mutta eiv\u00e4t est\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjaa kulttuurihistoriallisena, kokemuksista ja ajattelutavoista kertovana l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Heidi<\/figure>\n\n\n\n

Heidi Pitk\u00e4nen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja ty\u00f6skentelee v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana Suomen historian oppiaineessa. H\u00e4n kirjoittaa monografiaa navigoinnin kehityksen ja opetuksen historiasta Ruotsin valtakunnassa ja Suomessa 1700-luvun alusta 1840-luvulle. Tutkimusta rahoittavat Suomalainen Tiedeakatemia ja Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/em><\/p>\n\n\n\n

Svenskt biografiskt handlexikon<\/em>. II:597 (1906). Tersmeden; 3. Tersmeden, Carl.<\/p>\n\n\n\n

Tersmeden, Carl Herman; Nils. Sj\u00f6berg (red.): Amiral Carl Tersmedens memoarer<\/em>. [1], Fr\u00e5n kadett\u00e5ren<\/em>. Wahlstr\u00f6m & Widstrand, Stockholm 1912.<\/p>\n\n\n\n

Traung, Olof: Navigationsundervisningen f\u00f6re \u00e5r 1841. Teoksessa Navigationsskolornas historia. Minnesskrift utgiven med anledning av de statliga skolornas 100-\u00e5riga tillvaro<\/em>. Toim. Olof Traung. Sj\u00f6fartsmuseet, G\u00f6teborg 1941, s. 11\u2013100.<\/p>\n\n\n\n

Lainauksen alkukielinen teksti:<\/p>\n\n\n\n

\u201dStraxt efter middagen f\u00f6ljde Falcken mig till kapten Hauswolf, ber\u00e4ttade honom mycket flatteust den goda kundskap, jag \u00e4gde i geometri, trigonometri och – – algebraice. Detta behagade v\u00e4l Hauswolf, som sade, att jag s\u00e5 mycket snarare l\u00e4r navigation. Men d\u00e5 fr\u00e5gan blef om dess arvode, f\u00f6rminskades ej en fyrk emot hvad nybegynnare betala, utan som jag tillika n\u00f6dv\u00e4ndigt beh\u00f6fver l\u00e4ra den del af astronomien, som till sj\u00f6fart beh\u00f6fs – -.\u201d Tersmeden, Carl Herman; Nils. Sj\u00f6berg (red.): Amiral Carl Tersmedens memoarer<\/em>. [1], Fr\u00e5n kadett\u00e5ren<\/em>. Wahlstr\u00f6m & Widstrand, Stockholm 1912, s.102.<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: 1700-luku, tiedon historia, tieteen historia, merihistoria, navigointi, Carl Tersmeden<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Heti p\u00e4iv\u00e4llisen j\u00e4lkeen Falcken seurasi minua kapteeni Hauswolffin luokse ja kertoi h\u00e4nelle hyvin imartelevasti taidoistani geometriassa, trigonometriassa ja – – algebrassa. Hauswolff oli tyytyv\u00e4inen ja sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 navigoinnin opiskelu tulisi olemaan minulle mieluisaa. Mutta kun her\u00e4si kysymys maksusta, ei mit\u00e4\u00e4n v\u00e4hennetty siit\u00e4 mit\u00e4 aloittelijat maksavat, sill\u00e4 minunkin tuli oppia se osa astronomiasta, jota merenkulkuun […]<\/p>\n","protected":false},"author":39309,"featured_media":8608,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[165,1699,1697,1698,1695,1696],"class_list":{"0":"post-8607","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1700-luku","10":"tag-carl-tersmeden","11":"tag-merihistoria","12":"tag-navigointi","13":"tag-tiedon-historia","14":"tag-tieteen-historia","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39309"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8607"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8610,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8607\/revisions\/8610"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8608"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}