{"id":8611,"date":"2023-11-09T12:15:05","date_gmt":"2023-11-09T10:15:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8611"},"modified":"2023-11-16T10:05:54","modified_gmt":"2023-11-16T08:05:54","slug":"hovioikeus-400-vuotta-ja-vuosijuhlien-merkityksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/hovioikeus-400-vuotta-ja-vuosijuhlien-merkityksesta\/","title":{"rendered":"Hovioikeus 400 vuotta ja vuosijuhlien merkityksest\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4nsimaisilla yhteiskunnilla ja yksil\u00f6ill\u00e4 on yleisen\u00e4 tapana hahmottaa ajan kulumista ja suhdettaan menneisyyteen erilaisten tasalukujen avulla. Suomi ja Suomen historia eiv\u00e4t tee t\u00e4ss\u00e4 poikkeusta, vaan historiak\u00e4sityst\u00e4mme toistetaan ja uudistetaan erilaisia merkkivuosia viett\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Yhteis\u00f6jen, instituutioiden ja yritysten viett\u00e4miin tasavuotisiin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4, kun vuosijuhlalogot, kampanjat ja erilaiset juhlallisuudet iskeytyv\u00e4t verkkokalvoillemme.<\/p>\n\n\n\n

 Historioitsijoille t\u00e4llainen ajan keinotekoinen jaksottaminen ja tasavuotisjaksojen merkityksellist\u00e4minen tarjoaa oivan tilaisuuden uuden tiedon tuottamiseen, vanhojen n\u00e4k\u00f6kulmien uudistamiseen ja toisinaan unohduksiin j\u00e4\u00e4neiden ilmi\u00f6iden renessanssiin. Juhlan n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisen tavat voivat olla moninaiset, vaikka historiantutkijat ovatkin viehtyneit\u00e4 juuri kirjan muodossa toteutettuihin historioihin. Esimerkiksi reformaation 500-vuotisjuhla vuonna 2017 muistutti meit\u00e4 Pohjoisen reformaatio<\/em> -kirjan<\/a> muodossa pitk\u00e4st\u00e4 kristillisest\u00e4 historiastamme ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlakirja Tyylikk\u00e4\u00e4t vuodet<\/a><\/em> vuonna 2022 taas Turun opiskelijarikkaasta l\u00e4himenneisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tunnettujen kansallisten instituutioiden merkkip\u00e4iv\u00e4juhlallisuuksien vietossa on seuraavaksi vuorossa suomalainen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4, kun Turun hovioikeus t\u00e4ytti 400 vuotta lokakuussa 2023. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtumaa kunnioittaakseen Turun historiallinen yhdistys julkaisi professori Mia Korpiolan toimittaman historiateoksen Turun hovioikeus 1623\u20131900 \u2013 Ihmisi\u00e4, verkostoja ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 modernin kynnyksell\u00e4<\/a><\/em>, joka paneutuu Turun hovioikeuden, sen tuomareiden ja virkamiesten el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 hovioikeuden oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Se tuo uutta tietoa niin hovioikeuden omista verkostoista, oikeuteen joutuneista ihmisist\u00e4 kuin Turun hovioikeuden roolista oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"Kansikuvassa
Turun hovioikeus 1623\u20131900 -teoksen kannen on suunnitellut Anja Karppinen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Turun<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Hovioikeuden historiaa k\u00e4sittelev\u00e4 teos on tarpeellinen lis\u00e4 suomalaiseen historiantutkimukseen muutenkin kuin muistamisen tematiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Suomalainen historiantutkimus ei ole juurikaan keskittynyt hovioikeuksien historiaan oikeudellisina instituutioina, virkamieslaitoksina ja koulutusyksikk\u00f6in\u00e4. Edellinen perusteellisempi, Yrj\u00f6 Blomstedtin toimittama, yleisesitys Turun hovioikeuden historiasta on vuodelta 1973 ja sit\u00e4 edelt\u00e4neet matrikkelit 1920- ja 1830-luvulta. K\u00e4sityksemme hovioikeuden merkityksest\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle on edelleen vajavainen.<\/p>\n\n\n\n

Yksi syy tutkimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4h\u00e4isyyteen on varmasti Turun 1827 palossa, jossa tuhoutui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko Turun hovioikeuden arkisto. Erityisen pahasti k\u00e4rsiv\u00e4t 1700-lukua koskevat aineistot, mik\u00e4 on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuttanut aiheiden kapeuteen. Tuhoutuneet aineistot ovat kuitenkin vain osasyy, sill\u00e4 erilaista materiaalia on s\u00e4ilynyt esimeriksi Ruotsissa. Turun 1827 j\u00e4lkeiset vuodet ovat jo tallennettu arkistoon, samoin muiden kaupunkien hovioikeuksien materiaalit.<\/p>\n\n\n\n

Hovioikeuksien tuottamaa juridista aineistoa on toki k\u00e4ytetty l\u00e4hdeaineistona historiantutkimuksessa, viimeisimp\u00e4n\u00e4 professori Kirsi Vainio-Korhosen johtama F\u00f6rfalskarna<\/em>-hanke<\/a>. Se keskittyy 1800-luvun raha- ja asiakirjav\u00e4\u00e4rent\u00e4jien toimintaan ja v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksist\u00e4 nousseisiin oikeustapauksiin Suomessa tuoden kiinnostavia uusia tietoa niin asiakirjav\u00e4\u00e4renn\u00f6ksist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kuin kirjallisesta ja oikeudellisesta ymm\u00e4rryksest\u00e4 1800-luvun Suomessa. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Turun palon j\u00e4lkeist\u00e4 rikasta hovioikeuden aineistoa.<\/p>\n\n\n

\n
\"Sanomalehden
Reformaation 400-vuotisjuhlamuistoa Uuden Auran<\/em> numerossa 1.11.1917.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Hovioikeuden 400-vuotisjuhlien kaltaisiin tasalukuihin asettuvien merkkip\u00e4ivien vietto ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4n ilmi\u00f6, vaan instituutiot ovat tunnistaneet historian merkityksellist\u00e4misen my\u00f6s aiempina vuosisatoina. Esimerkiksi reformaation suuria tasavuotisjuhlallisuuksia j\u00e4rjestettiin n\u00e4kyv\u00e4sti niin vuosina 1917, 1817 kuin 1717, joten vuoden 2017 teos ja muistaminen asettuivat osaksi pitk\u00e4\u00e4 juhlallisuuden jatkumoa. Samalla tavalla on muistettu erilaisten instituutioiden, yhteis\u00f6jen, merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pidettyjen henkil\u00f6iden tai tunnettujen tapahtumien historiaa.<\/p>\n\n\n\n

Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 erilaisten riemu- eli vuosijuhlien j\u00e4rjest\u00e4minen on kuulunut yhdistysten ja toimijayhteis\u00f6jen juhlarepertuaariin jo 1800-luvulta l\u00e4htien. Yhteis\u00f6jen juhlallisuudet ovat el\u00e4v\u00f6itt\u00e4neet kaupunkien arkea ja toisinaan muokanneet my\u00f6s pysyv\u00e4sti ymm\u00e4rryst\u00e4mme urbaanista milj\u00f6\u00f6st\u00e4 ja sen el\u00e4m\u00e4nrytmist\u00e4. Turun kaupunkikuvassa on esimerkiksi voinut t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 frakkipukuisiin (ja my\u00f6hemmin haalaripukuisiin) opiskelijavuosijuhlajuhlistajiin jo sadan vuoden ajan. Nyky\u00e4\u00e4n olisikin vaikeaa kuvitella Turkua ilman korkeakouluja ja opiskelijoita, joiden traditiot ovat muovautuneet osaksi kaupunkilaisten arkea.<\/p>\n\n\n

\n
\"Juhlavuoden
Suomen 100-vuotisjuhla kirvoitti valtavasti erilaista virallista ja ep\u00e4virallista materiaalia kansalaisten n\u00e4ht\u00e4ville. Kuvassa juhlavuoden virallisen logon saaneiden yritysten tuotteita (kuva: Soile Tiril\u00e4 2017, Museovirasto).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Instituutioiden toiminta ei siten rajaudu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niiden omiin toimitiloihin ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, vaan ne ovat keskeisesti l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 kaupunkiyhteis\u00f6ss\u00e4. N\u00e4in on ollut my\u00f6s Turun hovioikeuden laita, jonka merkitys Turun kaupungin kehitykselle on ollut n\u00e4kyv\u00e4. Ilman hovioikeuden, sen tuomareiden ja virkamiesten l\u00e4sn\u00e4oloa olisi Turusta puuttuisi yksi keskeinen oppineiden yhteis\u00f6, joka vaikuttanut niin oikeudellisen kulttuurin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kuin sivistyksellisen kulttuurin kehitykseen.<\/p>\n\n\n\n

Juuri t\u00e4h\u00e4n erilaiset tasavuotisjuhlat tuovat oivan v\u00e4lineen tarkastella omaa menneisyytt\u00e4 ja suhdettaan siihen. Parhaimmillaan merkkivuosien aikaansaamat uudet historiantulkinnat ja esitykset avartavat k\u00e4sityksi\u00e4mme menneest\u00e4 ja tarjoavat yksinkertaisten selitysten tilalle kuvan moninaisemmasta ja moniulotteisemmasta menneisyydest\u00e4. Historia kun ei ole vain esitys menneisyyden tapahtumista, vaan ennen kaikkea tapa hahmottaa sit\u00e4, keit\u00e4 me ihmisin\u00e4 olemme ja mink\u00e4laisten ajatusten, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen, identiteettien ja normien muokkaamia me olemme.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Topi Artukka<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on tutkijatohtori, joka on tutkinut hovioikeuden virkamiesten seurael\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mia Korpiola (toim.): Turun hovioikeus 1623\u20131900 \u2013 Ihmisi\u00e4, verkostoja ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 modernin kynnyksell\u00e4<\/em>. Turun historiallinen yhdistys, Turku 2023.<\/p>\n\n\n\n

Topi Artukka, Liisa Lalu, Otto Latva & Panu Savolainen: Tyylikk\u00e4\u00e4t vuodet. Turun yliopiston ylioppilaskunta sata vuotta<\/em>. TYY, Turku 2022.<\/p>\n\n\n\n

Meri Heinonen ja Marika R\u00e4s\u00e4nen (toim.): Pohjoinen reformaatio<\/em>. Turun historiallinen yhdistys, Turku 2016.<\/p>\n\n\n\n

Blomstedt, Yrj\u00f6 (toim.): Turun hovioikeus 1623 31\/10 1973 \u00c5bo hovr\u00e4tt<\/em>. WSOY, Helsinki 1972.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4nsimaisilla yhteiskunnilla ja yksil\u00f6ill\u00e4 on yleisen\u00e4 tapana hahmottaa ajan kulumista ja suhdettaan menneisyyteen erilaisten tasalukujen avulla. Suomi ja Suomen historia eiv\u00e4t tee t\u00e4ss\u00e4 poikkeusta, vaan historiak\u00e4sityst\u00e4mme toistetaan ja uudistetaan erilaisia merkkivuosia viett\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Yhteis\u00f6jen, instituutioiden ja yritysten viett\u00e4miin tasavuotisiin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4, kun vuosijuhlalogot, kampanjat ja erilaiset juhlallisuudet iskeytyv\u00e4t verkkokalvoillemme.  Historioitsijoille t\u00e4llainen ajan keinotekoinen jaksottaminen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":8612,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[1700,1197,189,1701],"class_list":{"0":"post-8611","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-hovioikeus","9":"tag-muistaminen","10":"tag-turku","11":"tag-vuosijuhlat","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8611","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8611"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8611\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8622,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8611\/revisions\/8622"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8612"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8611"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8611"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8611"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}