{"id":8636,"date":"2023-11-23T10:57:09","date_gmt":"2023-11-23T08:57:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8636"},"modified":"2023-11-30T12:53:54","modified_gmt":"2023-11-30T10:53:54","slug":"vaitospaivan-aattona","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/vaitospaivan-aattona\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6sp\u00e4iv\u00e4n aattona"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
J\u00e4rjestyspoliisi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 naisen kommunistien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n punaisen p\u00e4iv\u00e4n mielenosoituksen aikana elokuussa 1929. Museokeskus.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Aloitin v\u00e4it\u00f6skirjani kirjoittamisen keskelt\u00e4 \u2013 suomalaisten valtiolliselle poliisille (Etsiv\u00e4 Keskuspoliisi \/ Valtiollinen poliisi) tekemist\u00e4 ilmiannoista. Ilmiannoissa minua kiehtoi se, ett\u00e4 kansalaiset turvautuivat ilmiantamiseen kommunisminvastaista taistelua moninaisemmista syist\u00e4 maailmansotien v\u00e4lisess\u00e4 Suomessa. Vaikka valtiollinen poliisi tiedosti ilmiantamisen kytkeytyv\u00e4n toisinaan henkil\u00f6kohtaisten riitojen ratkaisemiseen tai liialliseen mielikuvitukseen, se pyrki tarkastamaan ilmiannoissa mainitut syyt\u00f6kset ainakin jollakin tasolla.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hestyin tutkimukseni alkua ja p\u00e4\u00e4kysymyksi\u00e4 hitaasti. Nyt tutkimusmatkani valtiollisen poliisin sek\u00e4 valtio- ja maanpetosrikoksista ep\u00e4iltyjen naisten seurassa on tiivistetty Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seuran julkaisemaksi kirjaksi. Kun huomenna esit\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjani Valtiolle vaaralliset naiset \u2013 Valtiollinen poliisi, valvonnan arki ja sukupuoli Suomessa 1919\u20131944 <\/em>tarkastettavaksi on vaikea arvioida, onko p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen tunne j\u00e4nnitys, helpotus, ilo vai haikeus pitk\u00e4n projektin p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. Pitk\u00e4n tutkimusmatkan seurauksena ainakin osa viranomaisen hyv\u00e4ksi toimineista henkil\u00f6ist\u00e4 ja valtiollisen poliisin ep\u00e4ilemist\u00e4 naisista vaikuttaa omia sukulaisiani tutummilta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n en mill\u00e4\u00e4n meinannut saada mieleeni \u00e4idinpuoleisen isoisoiso\u00e4itini nime\u00e4. H\u00e4nen menneisyydest\u00e4\u00e4n en tied\u00e4 lasten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jatko-opintojen aloitusinfossa vakuutin projektity\u00f6kokemukseni ansiosta pystyv\u00e4ni kirjoittamaan v\u00e4it\u00f6skirjan nelj\u00e4n vuoden tavoiteajassa. Olin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 noin 730 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Vaikka tein mielest\u00e4ni valtavasti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ty\u00f6t\u00e4, optimisesti arvioimani aikarajat ylittyiv\u00e4t yksi toisensa j\u00e4lkeen. Ehk\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vastassani oli teht\u00e4v\u00e4, joka ei omalla kohdallani ollut sovitettavissa yliopiston ulkopuolella tekemieni projektien raameihin. Mutkattomammin oma v\u00e4it\u00f6skirjaprojektini sujahtaa luovan ty\u00f6n elinkaareen, josta esimerkiksi Mirjami Haimelin<\/strong> ja Satu R\u00e4m\u00f6<\/strong> kirjoittavat Kyn\u00e4 \u2013 Kaikki t\u00e4rke\u00e4 kirjoittamisesta <\/em>-nimisess\u00e4 teoksessa (2020).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 viihteellinen kirjoitus olkoon jonkinlainen vertaistuki teille, jotka kierr\u00e4tte samaa luovan prosessin keh\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSaat loistavan idean\u201d<\/strong>. Ainakin omasta mielest\u00e4ni tutkimusaiheeni oli niin kiinnostava, ett\u00e4 minua ajoi eteenp\u00e4in valtava uteliaisuus valtiollisen poliisin arkistoaineistoa kohtaan. Kun asiakirjoista alkoi hahmottua kuva siit\u00e4, miten esimerkiksi henkil\u00f6n varallisuuteen liitetyt tulkinnat, kommunisteihin kytkeytyneet tuttavuus- ja perhesuhteet ja naisten liikkuminen sotilashenkil\u00f6iden seurassa vaikuttivat valtio- ja maanpetosrikosep\u00e4ilyjen her\u00e4\u00e4miseen, halusin tiet\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Toisin sanoen tartuin entist\u00e4 innokkaammin seuraavaan valtiollisen poliisin henkil\u00f6mappiin, johon yksitt\u00e4ist\u00e4 ep\u00e4ilty\u00e4 koskevat seurantatiedot on arkistoitu. Tutkimuksen loppuvaiheilla ihmettelin, miten olin jaksanut lukea l\u00e4hes yhdeks\u00e4nsataa henkil\u00f6mappia. Alkuvaiheen tiedonjano ja ajatus loistavasta ideasta varmistivat kuitenkin, ett\u00e4 minulla oli runsaasti l\u00e4hdeaineistoa, jonka perusteella tehd\u00e4 tulkintoja.<\/p>\n\n\n\n

\u201dAlat ep\u00e4ill\u00e4, onko idea sittenk\u00e4\u00e4n niin loistava\u201d<\/strong>. Arkistoaineiston lukeminen oli kaikessa koukuttavuudessaan turvallista, mutta kirjoittamisen aloittaminen vaati uskaltamista. Kun ei ollut varmuutta lopputuloksesta, mukaan hiipi ep\u00e4varmuus ja omien valintojen kyseenalaistaminen. Vaikka vastaan tuli kirjoittamisen arvoisia havaintoja esimerkiksi valtiollisen poliisin tiedonkeruun laajuudesta, oletusten varassa harjoitetusta kontrollista, viranomaisen sis\u00e4ll\u00e4 vallinneesta heterogeenisuudesta sek\u00e4 naisiin liitetyist\u00e4 ristiriitaisista k\u00e4sityksist\u00e4, tutkimuksen j\u00e4sentymisen hitaus tuntui toisinaan lamauttavalta. Valtiollisen poliisin valvonnan arjen ja naisep\u00e4iltyjen sukupuolen merkityksen tarkastelu valvonnan kontekstissa alkoi vaikuttaa ep\u00e4sopivalta tutkimusasetelmalta \u2013 v\u00e4hemm\u00e4n loistavalta idealta.<\/p>\n\n\n\n

Luovan prosessin seuraavat kohdat \u201dtarkemmin ajateltuna idea on surkea\u201d<\/strong> ja \u201dniinp\u00e4 my\u00f6s sin\u00e4 olet surkea\u201d<\/strong> eiv\u00e4t vaatine tarkennuksia. T\u00e4llaiset korostuneen negatiiviset ajatukset auttoivat kuitenkin p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in, sill\u00e4 aikani m\u00e4rehditty\u00e4ni halusin vakuuttaa itselleni olevani v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Vakuuttavien perusteluiden pohtiminen osoitti, ett\u00e4 kyn\u00e4\u00e4 ei ehk\u00e4 kannattanutkaan viel\u00e4 laskea alas. Uuden luomiseen kuuluu aina jonkinlainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 uskalluksen ja h\u00e4pe\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 seilaamista, mutta ensi kerralla yrit\u00e4n navigoida joutuisammin luovan ty\u00f6n seuraavaan vaiheeseen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dEhk\u00e4 ideassa on sittenkin jotain j\u00e4rke\u00e4\u201d<\/strong>. Kun kirjoittaminen alkoi edisty\u00e4 (keskelt\u00e4 aloittamisen ansiosta), tutkimushavainnot j\u00e4senty\u00e4 omiin lukuihinsa ja sain ohjaajiltani my\u00f6nteist\u00e4 palautetta, jonkinlainen flow-tila j\u00e4tti ep\u00e4varmuudet varjoonsa. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, ettenk\u00f6 olisi viel\u00e4 joitakin kertoja pudonnut takaisin tutkimukseni kyseenalaistamisvaiheeseen ja kuviteltujen surkeuksien k\u00e4sittelyyn. Muutamaan kertaan talsittu matka takaisin \u201djotain j\u00e4rke\u00e4\u201d -kohtaan auttoi kuitenkin asettamaan kartan ja kompassin aikaisempaa nopeammin oikeaan asentoon.<\/p>\n\n\n\n

Luovan prosessin viimeiset vaiheet \u201didea on nerokas\u201d<\/strong> ja \u201dsin\u00e4 olet nero\u201d<\/strong> voisi omalla kohdallani muotoilla uudelleen valmiiseen tutkimukseen liittyv\u00e4ksi tyytyv\u00e4isyydeksi. Osa tutkimushavainnostani tuottaa t\u00e4ysin uutta tietoa, toinen osa havainnoistani oikaisee tai t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 aikaisemman tutkimuksen k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kommunisteihin kohdistettu kontrolli tarkoitti valvonnan arjen tasolla. Esimerkiksi sukupuoli ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suojannut naisia valtiollisen poliisin ep\u00e4ilyilt\u00e4, sill\u00e4 eri yhteiskuntaluokkiin kuuluneita naisia ei tullut viranomaisen n\u00e4kemyksen mukaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilyjen ulkopuolelle. Valtiollinen poliisi ei koostanut henkil\u00f6mappeja vain valtionvastaisen toiminnan johtavimmista henkil\u00f6ist\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 viranomaisen tiedustelijat tuottaneet ainoastaan tietoa, jolla voitiin osoittaa valtio- tai maanpetosrikos.  Samalla tutkimukseni muistuttaa, ett\u00e4 vahvasti empiriaan perustuvalla perustutkimuksella on oma paikkansa.<\/p>\n\n\n\n

Projektit\u00f6iden suurin anti on lopulta niist\u00e4 saaduissa opeissa ja niiden her\u00e4tt\u00e4miss\u00e4 uusissa ajatuksissa. Omalla kohdallani j\u00e4lkimm\u00e4inen tarkoittaa erityisesti er\u00e4st\u00e4 tutkimukseni sivupolkua, jota haluan tutkia tarkemmin. Tutkimukseni osoitti, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset naiset toimivat miehiseksi tulkitussa turvallisuuspoliisitoiminnassa naisille sopiviksi katsottuja kirjurin, kanslia-apulaisen ja kortittajan teht\u00e4vi\u00e4 monipuolisemmassa roolissa. Varjostusteht\u00e4v\u00e4t, tiedustelijan tapaaminen ja muunlainen valtionvastaisen toiminnan j\u00e4ljitt\u00e4minen oli tietyille naisille mahdollista, vaikka valtiollisen poliisin sis\u00e4ll\u00e4 yll\u00e4pidettiin yleisesti tiukkaa rajaa mies- ja naistoimijoiden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavalla tutkimukseni kohtaa viime vuosina suositun Babylon Berlinin fiktiivisen maailman, jossa Charlotte Ritter toimii miehisess\u00e4 murharyhm\u00e4ss\u00e4 aikakautensa sukupuolik\u00e4sityksi\u00e4 uhmaten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Piia Vuorinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, joka v\u00e4ittelee huomenna.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Haimelin, Mirjami & R\u00e4m\u00f6, Satu (2020): Kyn\u00e4 \u2013 Kaikki t\u00e4rke\u00e4 kirjoittamisesta<\/em>. Tuuma.<\/p>\n\n\n\n

Vuorinen Piia (2023): Valtiolle vaaralliset naiset \u2013Valtiollinen poliisi, valvonnan arki ja sukupuoli Suomessa 1919\u20131944<\/em>. Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seura.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloitin v\u00e4it\u00f6skirjani kirjoittamisen keskelt\u00e4 \u2013 suomalaisten valtiolliselle poliisille (Etsiv\u00e4 Keskuspoliisi \/ Valtiollinen poliisi) tekemist\u00e4 ilmiannoista. Ilmiannoissa minua kiehtoi se, ett\u00e4 kansalaiset turvautuivat ilmiantamiseen kommunisminvastaista taistelua moninaisemmista syist\u00e4 maailmansotien v\u00e4lisess\u00e4 Suomessa. Vaikka valtiollinen poliisi tiedosti ilmiantamisen kytkeytyv\u00e4n toisinaan henkil\u00f6kohtaisten riitojen ratkaisemiseen tai liialliseen mielikuvitukseen, se pyrki tarkastamaan ilmiannoissa mainitut syyt\u00f6kset ainakin jollakin tasolla. L\u00e4hestyin tutkimukseni alkua […]<\/p>\n","protected":false},"author":4984,"featured_media":8639,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[141,1703,1702],"class_list":{"0":"post-8636","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-tutkimus","10":"tag-tutkimusprosessi","11":"tag-vaitoskirjan-kirjoittaminen","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8636","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8636"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8636\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8661,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8636\/revisions\/8661"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8639"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8636"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8636"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8636"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}