{"id":8671,"date":"2023-12-07T14:59:36","date_gmt":"2023-12-07T12:59:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8671"},"modified":"2023-12-07T14:59:38","modified_gmt":"2023-12-07T12:59:38","slug":"yliopiston-valtaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/yliopiston-valtaus\/","title":{"rendered":"Yliopiston valtaus"},"content":{"rendered":"
\n
\"Vanhan
Helsingin Vanha ylioppilastalo vallattiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti marraskuussa 1968. Tuntematon kuvaaja, Hufvudstadsbladet 25\/26.11.1968, Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Viime syyskuussa opiskelijoiden Helsingiss\u00e4, Turussa ja er\u00e4ill\u00e4 muilla korkeakoulukampuksilla toteuttamat yliopiston \u201dvaltaukset\u201d saivat runsaasti palstatilaa. Mielenilmauksilla vastustettiin maan hallituksen kaavailemia heikennyksi\u00e4 opiskelijoiden toimeentuloon. Yliopistorakennusten valtaukset seurasivat et\u00e4isesti 1960-luvun lopun levottomina vuosina k\u00e4rjistyneen opiskelijaradikalismin mallia. Suomessa t\u00e4m\u00e4 kulminoitui Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaukseen marraskuussa 1968.<\/p>\n\n\n\n

Runsaan vuorokauden kest\u00e4nyt valtaus sujui rauhallisissa merkeiss\u00e4, siivosivatpa valtaajat talon ennen kotiin l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n. Suomessa oltiin kaukana maailmalla n\u00e4hdyist\u00e4 v\u00e4kivaltaisista protesteista. Vuonna 1964 Berkeleyn yliopistossa alkaneet levottomuudet levisiv\u00e4t l\u00e4pi Amerikan mantereen. Euroopan kampuksilla suurin purkaus koettiin Pariisissa toukokuussa 1968, kun mielt\u00e4\u00e4n osoittaneet opiskelijat saivat Ranskan tasavallan romahduksen partaalle.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Vanhan valtaus ei kansainv\u00e4lisesti ajatellen ollut j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 tapahtuma, se sys\u00e4si opiskelijaliikkeen alkuun. Mielenilmaus nosti n\u00e4kyville opiskelijoiden kaksi keskeisint\u00e4 ongelmaa. Esill\u00e4 olivat niin huoli opiskelijoiden sosiaalisesta asemasta kuin professoreiden yksinvaltakin. Erityisesti kysymys yliopistojen hallinnon uudistamisesta loi joukkoliikkeelle identiteetin. Se yhdisti hajanaista opiskelijakentt\u00e4\u00e4 ja osoitti toiminnalle yhteisen kohteen, uudistuksen vastustajat. Vanhan valtaus oli my\u00f6s sik\u00e4li symbolinen, ett\u00e4 \u201dvallan\u201d pohtimisesta tuli keskeinen osa opiskelijaliikett\u00e4, ja \u201dvaltaamisesta\u201d puolestaan yksi politiikan harjoittamisen perusmuodoista.<\/p>\n\n\n\n

Tapahtumia ohjasi my\u00f6s sukupolvien v\u00e4linen vastakkainasettelu. Kamppailu voidaan n\u00e4hd\u00e4 suuriin ik\u00e4luokkiin kuuluneiden opiskelijoiden aatteellisena vastalauseena maata suvereenisti parin vuosikymmenen ajan hallinneelle sota-ajan sukupolvelle, jota professorikunta yliopistoilla selv\u00e4sti edusti.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijaliike tarttui yliopistojen hallinnonuudistuskamppailun symboliksi nousseeseen mies ja \u00e4\u00e4ni -periaatteeseen. Sill\u00e4 tarkoitettiin kaikkien yliopistoilla ty\u00f6skentelevien ja opiskelevien yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4ni- ja vaalikelpoisuutta yliopiston hallinnollisissa elimiss\u00e4. Vaatimus oli radikaali kampuksilla, joilla valtaa k\u00e4yttiv\u00e4t ikiaikaisen mallin mukaisesti professorit kollegiaalisena oppineiden yhteis\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Politisoitunut kamppailu huipentui vuosina 1969\u20131972 kolmeen lakiesitykseen, joista yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ei s\u00e4\u00e4detty laiksi. T\u00e4m\u00e4 johtui pitk\u00e4lti professorikunnan her\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja lokakuussa 1969 perustetun Professoriliiton organisoimasta vastarinnasta. Mies ja \u00e4\u00e4ni -periaatetta ei tuotu yliopistoille, vaan 1970-luvulla useimmissa yliopistoissa hallinto j\u00e4rjestettiin niin sanotun kolmikantamallin mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Kiista ravisteli perinpohjaisesti professoreita, suuntautuihan kamppailu suoraan heid\u00e4n arvovaltaansa vastaan. Osapuolten ehdottomuus ja kamppailun pitkittyminen k\u00e4rjistiv\u00e4t suhteita yliopistoissa \u00e4\u00e4rimmilleen. Muun muassa Helsingin yliopiston monilla laitoksilla yhteydet professoreiden ja opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4 olivat t\u00e4ysin poikki. Tapahtumien j\u00e4lkimainingit ulottuivat pitk\u00e4lle tulevaisuuteen, sill\u00e4 kiistan seurauksena professorikunta leimautui vasemmistopiireiss\u00e4 pitk\u00e4ksi aikaa kaikkia uudistuksia vastustaneeksi oikeistolaiseksi klikiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"Mika<\/figure>\n\n\n\n

Mika Kallioinen <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Bonsdorff, Johan von, Kun Vanha vallattiin. Helsinki 1986.<\/p>\n\n\n\n

Hynynen, Pertti, \u201dSuomi: Oireiden tarkastelua\u201d. Teoksessa: Opiskelijavalta. Toim. Pertti Hynynen. Helsinki 1970.<\/p>\n\n\n\n

Kallioinen, Mika, Professoriliitto 1969\u20131999. Kolme vuosikymment\u00e4 tieteen ja ammattikunnan puolesta. Professoriliitto, Jyv\u00e4skyl\u00e4 1999.<\/p>\n\n\n\n

Klinge, Matti, Helsingin yliopisto 1917\u20131990. Helsinki 1990.<\/p>\n\n\n\n

Kolbe, Laura, Eliitti, traditio, murros. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta 1960\u20131990. Helsinki 1996.<\/p>\n\n\n\n

Sundb\u00e4ck, Esa, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ja suomalaisen opiskelijaliikkeen muutoksen vuodet 1968\u20131990. Jyv\u00e4skyl\u00e4 1991.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime syyskuussa opiskelijoiden Helsingiss\u00e4, Turussa ja er\u00e4ill\u00e4 muilla korkeakoulukampuksilla toteuttamat yliopiston \u201dvaltaukset\u201d saivat runsaasti palstatilaa. Mielenilmauksilla vastustettiin maan hallituksen kaavailemia heikennyksi\u00e4 opiskelijoiden toimeentuloon. Yliopistorakennusten valtaukset seurasivat et\u00e4isesti 1960-luvun lopun levottomina vuosina k\u00e4rjistyneen opiskelijaradikalismin mallia. Suomessa t\u00e4m\u00e4 kulminoitui Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaukseen marraskuussa 1968. Runsaan vuorokauden kest\u00e4nyt valtaus sujui rauhallisissa merkeiss\u00e4, siivosivatpa valtaajat talon ennen kotiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[923,1707,1709,1706,1708],"class_list":{"0":"post-8671","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1900-luku","9":"tag-mielenosoitukset","10":"tag-opiskelijaliikkeet","11":"tag-opiskelijapolitiikka","12":"tag-vanhan-valtaus","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8671","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8671"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8671\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8673,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8671\/revisions\/8673"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8671"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8671"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8671"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}