![\"Etualalla](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/01\/Kuva1_Simbergin-marsut-1897_national-gallery-1024x748.jpg\")
Lapset on aseteltu kuvaa varten kahteen riviin. Lahden kaartuva ranta ja kes\u00e4nvehmaat puut ovat kuvan taustana kuin romanttinen kulissi. Ehk\u00e4 kuva liittyykin yhteen Simbergin ohjaamista kes\u00e4n\u00e4ytelmist\u00e4, sill\u00e4 osa lapsista vaikuttaa olevan rooliasuissa. Kaikkia kuvan lapsia ei ole tunnistettu, mutta mukana on ainakin kaksi Simbergien kes\u00e4naapurien ja sukulaisten Andersinien lasta. Reunimmaisena vasemmalla on puolestaan Hugo Simbergin nuorin sisarus Guido, joka saman vuoden syksyll\u00e4 t\u00e4ytti kymmenen vuotta. Mutta mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4? Marsu! Ja marsua pitelee syliss\u00e4\u00e4n my\u00f6s tytt\u00f6 oikealla keskell\u00e4. H\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n istuva taapero on k\u00e4\u00e4ntynyt silitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pient\u00e4 el\u00e4int\u00e4 palleroisella k\u00e4dell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kun huomasin marsukuvan sattumalta Kansallisgallerian nettiin lataamien Simbergin valokuvien<\/a> joukossa, ilahduin suuresti. Vuonna 2001 nimitt\u00e4in n\u00e4in Hugo Simbergin maalaaman pienen taulun nelj\u00e4st\u00e4 marsusta Turun taidemuseon n\u00e4yttelyss\u00e4 ja olen siit\u00e4 l\u00e4htien toisinaan miettinyt Simbergin marsuja. Suuri symbolisti ja pienet jyrsij\u00e4t ovat tuntuneet hupaisalta ja hellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 yhdistelm\u00e4lt\u00e4. Mutta mist\u00e4\u00e4n en ole l\u00f6yt\u00e4nyt aiheesta enemp\u00e4\u00e4 tietoa. Marsutaulu mainitaan kyll\u00e4kin esimerkiksi Helena Ruuskan suuressa Simberg-el\u00e4m\u00e4kerrassa. Sakari Saarikiven 40-luvulla laatimaan Simbergin teosluetteloon Marsuja-maalaus on listattu numerolla 182 ja ajoitettu vuoteen 1896.<\/p>\n\n\n\n Marsutaulussa on kuitenkin t\u00e4t\u00e4 my\u00f6h\u00e4isempi\u00e4 merkint\u00f6j\u00e4, ja Turun taidemuseon n\u00e4yttelyss\u00e4 se olikin ajoitettu vuoteen 1900. Tauluun on merkitty marsujen synnyin- ja kuolinp\u00e4ivi\u00e4 ja syit\u00e4. My\u00f6s marsujen nimet on kirjoitettu tauluun. Ne ovat Miki, Knurr, Luri ja Pikke. Miki on taulun merkint\u00f6jen mukaan marsuista ensimm\u00e4inen ja kadonnut kes\u00e4ll\u00e4 1898. Sen oma syntym\u00e4aika ei ole tiedossa, mutta se on synnytt\u00e4nyt sisarukset Knurrin ja Pikken 2.7.1896. Knurrin kohtaloksi on koitunut rotanpurema syyskuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1899. Pari viikkoa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Luri on \u201dadoptoitu\u201d, luultavasti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraa yksin j\u00e4\u00e4neelle Pikkelle. Seuraavana vuonna Pikke on kuollut myrkytykseen, mutta Lurin kuolinaikaa ei tauluun en\u00e4\u00e4 ole merkitty. Samoin j\u00e4\u00e4 arvoitukseksi, mist\u00e4 Miki ja Luri oli hankittu.<\/p>\n\n\n\n Simbergin tarkasti maalaamien turkin kuvioiden takia voin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 valokuvassa ovat Knurr Guidon p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja Pikke pitsikauluksisen tyt\u00f6n syliss\u00e4. Kuvan ottamisen aikaan ne olivat vuoden ik\u00e4\u00e4n ehtineit\u00e4 t\u00e4ysikasvuisia marsuja. Mutta mit\u00e4 muuta kuva voi meille kertoa, paitsi Simbergien marsuista, my\u00f6s ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisten yhteiselosta marsujen kanssa?<\/p>\n\n\n\n Etsimess\u00e4 marsut<\/strong><\/p>\n\n\n\n Simberg ei ollut suinkaan ensimm\u00e4inen marsuja ikuistanut taiteilija. Yli 2000 vuotta vanhoja marsuaiheisia esineit\u00e4 ja patsaita on l\u00f6ydetty Andien alueelta, miss\u00e4 marsut ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 hy\u00f6tyel\u00e4imi\u00e4 monen tuhannen vuoden ajan. Euroopassa varhaisiin marsua esitt\u00e4viin taideteoksiin kuuluu Lontoon National Portrait Galleryn noin vuodelle 1580 ajoittama maalaus kolmesta yl\u00e4luokkaisesta lapsesta<\/a>, joista keskimm\u00e4inen pitelee syliss\u00e4\u00e4n marsua. Marsut olivat noihin aikoihin juuri tulleet muotiin Englannissa varakkaiden eksoottisina lemmikkein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s Pohjolan varhaisimmat tunnetut marsut liittyv\u00e4t ylh\u00e4is\u00f6\u00f6n: Lapsikuningas Kaarle XI:ll\u00e4 oli Str\u00f6msholmin linnassa kokonainen el\u00e4intarha, johon kuului my\u00f6s marsuja. Vuonna 1666, h\u00e4nen ollessaan kymmenvuotias, hovissa kulutettujen elintarvikkeiden listassa<\/a> mainittiin \u201dr\u00f6tter och k\u00e5hl f\u00f6r konungens Mahrsw\u00ffn och Caniner\u201d.<\/p>\n\n\n\n 1800-luvun lopulla marsut olivat L\u00e4nsi-Euroopassa jo jokseenkin tunnettuja lemmikkej\u00e4 eik\u00e4 niihin en\u00e4\u00e4 liittynyt yl\u00e4luokkaista leimaa. P\u00e4invastoin: 1800-luvun loppupuolella Englannissa marsut olivat ennen muuta ty\u00f6v\u00e4enluokan lemmikkien maineessa, koska ne olivat verrattain edullisia hoitaa. Marsuja pidettiin my\u00f6s lapsille soveltuvina el\u00e4imin\u00e4, ja ne esiintyiv\u00e4t esimerkiksi Beatrix Potterin suosituissa lastenkirjoissa.<\/p>\n\n\n\n Suomessa marsut eiv\u00e4t juuri saaneet sijaa taiteessa tai kulttuurissa. Simbergin maalauksen lis\u00e4ksi yksi harvoista varhaisista poikkeuksista on Lillian \u00d6rnin vuonna 1908 Taideteollisuuden keskuskoulussa oppilasty\u00f6n\u00e4 suunnittelema marsuaiheinen nauhaornamentti<\/a>. <\/p>\n\n\n\n Simbergien perhe asui verkostoituneessa ja kansainv\u00e4lisess\u00e4 Viipurissa, miss\u00e4 varmasti hyvinkin tunnettiin Euroopan lemmikkimuodit. Mainintoja marsuista oli my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuudessa. Marsujen yleistymisest\u00e4 lemmikkein\u00e4 Suomessa ei ole tutkimustietoa, joten Simbergin valokuva ja maalaus ovat mielenkiintoisia johtolankoja n\u00e4iden kesyjen jyrsij\u00f6iden kotimaiseen historiaan.<\/p>\n\n\n Valokuvia menneiden vuosisatojen lemmikkimarsuista on eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n verrattuna esimerkiksi kissojen ja koirien kuviin. 1800-luvun suomalaisena marsukuvana Simbergin ottama valokuva on siis todellinen harvinaisuus. T\u00e4m\u00e4 voi kertoa marsujen suhteellisesta v\u00e4h\u00e4lukuisuudesta kodeissa mutta my\u00f6s siit\u00e4, ettei marsuista v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut tapana ottaa kuvia. Simbergien marsuista tosin on saatettu ottaa muitakin kuvia, sill\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki Hugo Simbergin ottamat valokuvat eiv\u00e4t ole s\u00e4ilyneet meid\u00e4n p\u00e4iviimme.<\/p>\n\n\n\n Taina Syrj\u00e4maa on tutkinut 1800- ja 1900-luvun vaihteen Uudenkaupungin ateljeevalokuvissa esiintyvi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 ja havainnut, ett\u00e4 erityisesti koiria otettiin mukaan perhepotretteihin. Ne olivat kalliita ja arvostettuja lemmikkej\u00e4, joita oli my\u00f6s helpompi kuljettaa ja kuvauttaa kuin vaikkapa kissoja. Kissoista taas on otettu runsaasti kuvia kotioloissa, miss\u00e4 ne ovat usein liikkuneet vapaasti. Marsujen vapaus on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ollut rajoitetumpaa. Saalisel\u00e4imin\u00e4 ne eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ota ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n haltuun yht\u00e4 kuvauksellisella itsevarmuudella kuin kissat ja koirat eiv\u00e4tk\u00e4 yleens\u00e4 omatoimisesti hakeudu esimerkiksi ihmisten syliin. Simbergin ottama valokuva vahvistaa muiden kulttuurituotteiden antamaa vaikutelmaa siit\u00e4, ett\u00e4 marsut olivat erityisesti lasten lemmikkej\u00e4. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liittyi niiden verrattain pieneen kokoon ja kohtalaisen lyhyeen elinaikaan. Simbergien marsut ovat p\u00e4\u00e4sseet yhteiskuvaan lasten, eiv\u00e4t aikuisten kanssa. En ole l\u00f6yt\u00e4nyt n\u00e4ist\u00e4 marsuista kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4, mutta valokuva vihjaa, ett\u00e4 ne olisivat voineet olla pikkuveli Guidon lemmikkej\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tulkintaa vahvistaa Simbergin veljelleen vuonna 1897 tekem\u00e4 exlibris<\/a>. Siin\u00e4 nuori poika istuu kirjan \u00e4\u00e4reen kumartuneena takanaan kirjahylly sek\u00e4 merenrannan kes\u00e4isiin iloihin aukeava ikkuna. Hyllyss\u00e4 istuu suuri p\u00f6ll\u00f6 kirjaviisautta edustamassa, mutta p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 pojalle pit\u00e4\u00e4 seuraa mik\u00e4p\u00e4 muukaan kuin pieni vaalea marsu.<\/p>\n\n\n\n Kansallisgallerian kokoelmassa s\u00e4ilyneess\u00e4, 25.9.1897 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 kirjeess\u00e4\u00e4n Hugo Simberg kyselee vanhimmalta sisareltaan Blendalta: \u201dHar Guido erh\u00e5llit det Ex Libris, som jag s\u00e4nde till hans f\u00f6delse dag? Jag v\u00e4ntar bref af honom.\u201d Exlibris on siis tehty sen kes\u00e4n j\u00e4lkeen, jona marsuja valokuvattiin. Simbergin perheen \u00e4iti Ebba oli kuollut alkuvuodesta 1897. Varhain \u00e4iditt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nyt Guido oli luultavasti t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen aivan erityisesti vanhempien sisarustensa huomion kohteena. My\u00f6s marsutaulu on voinut olla Hugo Simbergin lahja Guidolle, jotta t\u00e4ll\u00e4 olisi muisto marsuistaan. Simberg tapasi lahjoittaa taidettaan sisaruksilleen n\u00e4iden merkkip\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Guido on julkaissut lapsuusmuistoistaan kirjan Original (1954), jossa esiintyv\u00e4t esimerkiksi hevonen ja koira, mutta ei marsuja. Perheell\u00e4 olikin yleens\u00e4 koira, joista tunnetaan erityisesti muhkea bernhardinkoira Sarto. Hugo Simbergin luonnoskirjoissa on kuvia sek\u00e4 kissoista ett\u00e4 koirista, ja Ruuska luonnehtii h\u00e4nt\u00e4 el\u00e4inrakkaaksi. 17-vuotiaana Simbergill\u00e4 oli lasipullossa lemmikkisalamanteri, jota h\u00e4n tarkkaili ja jonka kuolemasta h\u00e4n kertoi kirjeess\u00e4 \u00e4idilleen.<\/p>\n\n\n\n Marsut saattoivat valokuvan perusteella olla kes\u00e4naapureina asuvien lasten yhteisi\u00e4kin. Ehk\u00e4 ne oleskelivat kes\u00e4paikassa alustalaisten hoivissa vuoden ymp\u00e4ri, sill\u00e4 Ruuskan mukaan Simbergit asuivat Viipurissa kerrostalossa keskell\u00e4 kaupunkia eik\u00e4 heill\u00e4 ollut omaa puutarhaa. On toki hyvin mahdollista, ett\u00e4 marsuja on pidetty kerrostalossa jonkinlaisessa h\u00e4kiss\u00e4. Katoaminen ja rotan puremaksi tuleminen viittaavat kuitenkin ainakin kes\u00e4aikoina vallinneeseen lajinomaisempaan ja vapaampaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ehk\u00e4p\u00e4 jonkinlaisessa el\u00e4insuojassa tai karsinassa. Lurin hankkiminen Pikken seuraksi Knurrin kuoltua viittaa omistajien ymm\u00e4rt\u00e4neen, ettei marsuja ollut hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ilman lajitoverin seuraa.<\/p>\n\n\n\n Marsumainen katse historiaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n Miksi meid\u00e4n pit\u00e4isi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 Simbergin marsuista tai muistakaan menneisyyden marsuista? Marsut ovat olleet osa monilajista historiaamme, jota uusi kulttuurinen ja yhteiskuntatieteellinen el\u00e4intutkimus on alkanut viime vuosikymmenin\u00e4 valottaa. El\u00e4imet ja niiden toimijuus ovat tulleet uudella tavalla historiantutkimuksen piiriin. Marsut ovat tutkimuksessa toistaiseksi j\u00e4\u00e4neet suurempien nis\u00e4kk\u00e4iden varjoon. Jo nopealla pintavilkaisulla voi huomata niiden silti liittyv\u00e4n moniin historian suuriin kehityskulkuihin.<\/p>\n\n\n\n 1800-luvulla nousi esiin uudenlainen biologian tutkimus osana modernia tiedekentt\u00e4\u00e4. Siihen kuuluivat olennaisesti vivisektiot ja muut kokeet el\u00e4vill\u00e4 el\u00e4imill\u00e4, kokeellisen luonnontieteellisen menetelm\u00e4n mukaisesti. Knurrin ja Pikken el\u00e4ess\u00e4 valtaosa marsuja koskevista maininnoista Suomen lehdist\u00f6ss\u00e4 liittyikin el\u00e4inkokeisiin, joissa tarkasteltiin marsujen reagoimista erilaisiin bakteeritauteihin, kuten tuberkuloosiin ja j\u00e4ykk\u00e4kouristukseen, sek\u00e4 n\u00e4iden mahdollisiin parannuskeinoihin tai selvitettiin esimerkiksi veren koostumusta ja elimist\u00f6n toimintaa erilaisissa olosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n Marsujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 koe-el\u00e4imin\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarkkaa tietoa, mutta se on selv\u00e4sti jatkunut laajana ainakin l\u00e4pi 1900-luvun. Marsuja on k\u00e4ytetty moninaisten koeasetelmien lis\u00e4ksi muun muassa er\u00e4\u00e4nlaisena varoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4. Esimerkiksi Kellokosken Tehdas Oy:n tiloissa pidettiin jatkosodan aikaan h\u00e4kiss\u00e4 marsuja, kun tehtaan energia saatiin myrkyllisest\u00e4 puu- ja turvekaasusta. Jos marsut menettiv\u00e4t tajunsa, tiedettiin tehtaan sis\u00e4tiloissa olevan kaasua ihmisillekin vaarallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n Marsuja on jopa l\u00e4hetetty avaruuteen, esimerkiksi Neuvostoliitosta vuonna 1961 ja Kiinasta vuonna 1990. Marsut ovat siis olleet osa monenlaista uudenaikaistumista; niin l\u00f6yt\u00f6retki\u00e4 vieraille mantereille ja maapallon ulkopuolelle kuin el\u00e4m\u00e4ntyylin, tieteen ja teollisuudenkin suuria muutoksia. Kuten niin usein el\u00e4inten ja ihmisten yhteisess\u00e4 historiassa, lempeys ja julmuus, kiintymys ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 ovat olleet l\u00e4sn\u00e4 samanaikaisesti. Samalla kun lemmikkimarsuja pit\u00e4neet ihmiset ovat kokemuksen kautta tutustuneet marsujen luonteeseen sek\u00e4 pelokkaina ja k\u00f6k\u00f6tt\u00e4vin\u00e4 ett\u00e4 uteliaina ja aktiivisina el\u00e4imin\u00e4 ja luultavasti koettaneet hoitaa niit\u00e4 parhaan kykyns\u00e4 mukaan, ovat luvuttomat marsut pel\u00e4nneet, k\u00e4rsineet ja kuolleet erilaisissa tutkimuslaitoksissa ja tehtaissa. Huomiomme kiinnittyy helposti ja oikeutetustikin siihen, mit\u00e4 ihmiset ovat tehneet marsuille. Mutta lopuksi voimme koettaa mietti\u00e4, mit\u00e4 marsut ovat tehneet ihmisille.<\/p>\n\n\n\n Lajien yhteiselolla on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikutuksia kaikkiin osapuoliin, vaikka pieni\u00e4kin. Uudessa el\u00e4intutkimuksessa puhutaan kanssakulkijuudesta ja siit\u00e4, miten eri lajit ovat vaikuttaneet toisiinsa esimerkiksi muokkaamalla koteja ja muita monilajisia tiloja. T\u00e4m\u00e4 muokkaaminen on ruumiillista asettumista yhteiseloon ja toisen tuntemista. Voidaan ajatella, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen lis\u00e4ksi muokkautuvat kaikkien tavat hahmottaa tilaa ja tilanteita. Katsoessani samoin jyrsij\u00f6ille herkistynein silmin Simbergin marsutaulua panen merkille, ett\u00e4 marsut on kuvattu kokoontuneina maassa olevan porkkanan ymp\u00e4rille. Se tuntuu osuvalta, sill\u00e4 ruokakeskeisyys ja tarve nakertaa asioita ovat marsuille lajityypillisi\u00e4. Lis\u00e4ksi huomaan, ett\u00e4 Knurr ja Pikke tuijottavat maalauksessa toisiaan haastavasti: Kumpi on niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja saa jyrsi\u00e4 himoittua porkkanaa? Miki ja Luri seuraavat tilannetta valppaina v\u00e4h\u00e4n sivummalta. Taulun keski\u00f6ss\u00e4 asetelmaa hallitseva Knurr on mahdollisesti lauman johtajamarsu, valokuvasta p\u00e4\u00e4tellen my\u00f6s Guido Simbergin suosikki. Sen nimikin saattaa viitata kurisevaan \u00e4\u00e4neen, jota marsut pit\u00e4v\u00e4t mahtaillessaan toisilleen.<\/p>\n\n\n\n Marsujen kanssa el\u00e4minen avaa my\u00f6s marsujen n\u00e4k\u00f6kulmaa, v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ainakin v\u00e4h\u00e4n. Marsuja hoitava ja tarkkaileva alkaa hahmottaa maailmaa osin my\u00f6s marsumaisesti, vaikkei pystyk\u00e4\u00e4n irtautumaan ihmiskeskeisyydest\u00e4\u00e4n ja el\u00e4imiin liittyv\u00e4st\u00e4 vallastaan, kuten kirjailija J. S. Meresmaa kirjoittaa pohtiessaan suhdettaan marsuihin. Marsujen kanssa el\u00e4v\u00e4 alkaa huomata uudella tavalla vaikkapa makoisat voikukanlehdet ja mahdolliset piilopaikat sek\u00e4 marsujen eleet ja mieltymykset. Marsutaulu osoittaa Hugo Simberginkin tulleen t\u00e4ll\u00e4 tavoin marsujen n\u00e4k\u00f6kulman koskettamaksi.<\/p>\n\n\n\n Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk <\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on akatemiatutkija, joka tutkimuksissaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein valokuvia piiloon j\u00e4\u00e4neiden arjen ilmi\u00f6iden selvitt\u00e4miseen. H\u00e4n kiitt\u00e4\u00e4 Baloota, Linusta ja Nemoa sek\u00e4 Valpuri Funkia marsujen n\u00e4k\u00f6kulman avaamisesta. Taina Syrj\u00e4maalle, Anu Lahtiselle ja Wilma Hurskaiselle l\u00e4mpim\u00e4t kiitokset keskusteluista ja kirjallisuusvinkeist\u00e4. Ateneumin amanuenssi Lene Wahlstenille kiitokset avusta Simbergin marsuaiheisten t\u00f6iden l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n Amato, Sarah. Beastly Possessions: Animals in Victorian Consumer Culture. <\/em>Toronto: University of Toronto Press, 2015.<\/p>\n\n\n\n Bengtsson, Eva-Lena. Kungliga djur. Teoksessa Eva-Lena Karlsson & Rebecka Millhagen (toim.) Str\u00f6msholms slott. <\/em>Stockholm: Byggf\u00f6rlaget, 2005. <\/p>\n\n\n\n Bowler, Peter J. & Morus, Iwan Rhys. Making Modern Science: A Historical Survey<\/em>. Chicago: The University of Chicago Press, 2005.<\/p>\n\n\n\n Meresmaa, J.S. Marsut. Kirjailija-lehti<\/em> 3\/2022, 35.<\/p>\n\n\n\n Ritvo, Harriet. The Animal Estate: The English and Other Creatures in the Victorian Age. <\/em>Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1987.<\/p>\n\n\n\n Ruuska, Helena. Hugo Simberg: Pirut ja enkelit<\/em>. Helsinki: Werner S\u00f6derstr\u00f6m Osakeyhti\u00f6, 2018.<\/p>\n\n\n\n Schuurman, Nora & Syrj\u00e4maa Taina. Shared Spaces, Practices And Mobilities: Pet-Human Life in Modern Finnish Homes. Home Cultures <\/em>18:2 (2022), 173\u2013194.<\/p>\n\n\n\n Schuurman, Nora & R\u00e4s\u00e4nen, Tuomas. Johdanto. Teoksessa R\u00e4s\u00e4nen, Tuomas et al (toim.) Kanssakulkijat\u202f: Monilajisten kohtaamisten j\u00e4ljill\u00e4. <\/em>Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. <\/p>\n\n\n\n Syrj\u00e4maa, Taina. Monilajinen kaupunkiyhteis\u00f6 – Koiria, kissoja ja ihmisi\u00e4 1800- ja 1900-luvun vaihteen Uudessakaupungissa. Historiallinen Aikakauskirja<\/em> 117:2 (2019), 157\u2013168.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: Kviik! Kviik! Kuuletteko tuon \u00e4\u00e4nen? Se tulee suuren saarnen varjosta, miss\u00e4 ruoho on korkeaa ja herkullista. On kes\u00e4 1897 Viipurinlahden rannalla S\u00e4kkij\u00e4rvell\u00e4. Siell\u00e4 Hugo Simbergin lapsuudenperhe on viett\u00e4nyt kesi\u00e4\u00e4n Niemenlautan tilalla jo vuosikymmeni\u00e4. Nyt Simberg on 24-vuotias aloitteleva taiteilija ja innokas valokuvaaja. Niemenlautassa otetuissa kuvissa n\u00e4kyy h\u00e4nen perhett\u00e4\u00e4n ja tuttujaan kes\u00e4nvietossa, niin t\u00e4ss\u00e4kin lasinegatiiville kuvatussa […]<\/p>\n","protected":false},"author":32634,"featured_media":8709,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1170,1715,1716,1714,1043],"class_list":{"0":"post-8705","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-elaintutkimus","9":"tag-hugo-simberg","10":"tag-lemmikit","11":"tag-marsut","12":"tag-taide","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8705","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32634"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8705"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8705\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8724,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8705\/revisions\/8724"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8709"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8705"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8705"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8705"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Taulu,](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/01\/Kuva2_marsut-1024x727.png\")
Kaikkia el\u00e4inlajeja ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole pidetty yht\u00e4l\u00e4isess\u00e4 arvossa. Viktoriaanisen Englannin el\u00e4insuhdetta tutkinut Harriet Ritvo havaitsi, miten el\u00e4imi\u00e4 ja niiden ominaisuuksia arvotettiin samanlaisen moraalihierarkian pohjalta kuin ihmisi\u00e4. Esimerkiksi hevoset ja koirat luokiteltiin jaloiksi el\u00e4imiksi. Marsuja kohtaan 1800-luvun populaarit el\u00e4inkirjat olivat ankaran tuomitsevia: Niit\u00e4 kuvailtiin muun muassa typeriksi, kyvytt\u00f6miksi, levottomiksi ja hy\u00f6dytt\u00f6miksi sek\u00e4 korkeintaan jonkinlaista silm\u00e4niloa tuottaviksi.<\/p>\n\n\n\n![\"Marsut](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/01\/Kuva3_Kellokosken-marsut-1024x629.jpg\")
Niemenlautassa otettua kuvaa katsoessa voi havaita, ett\u00e4 marsuja pitelev\u00e4t lapset ovat tallentuneet kuvaan ter\u00e4vimpin\u00e4. Heid\u00e4n on t\u00e4ytynyt pysy\u00e4 aivan paikoillaan, jotta he eiv\u00e4t hermostuttaisi marsuja. Ruumiillinen l\u00e4heisyys marsuihin on opettanut heille ainakin jotain niiden tavasta suhtautua maailmaan ja sen tapahtumiin. Ja kun tarkennan huomioni Knurriin ja Pikkeen, en itsek\u00e4\u00e4n yht\u00e4kki\u00e4 katsele kes\u00e4ist\u00e4 n\u00e4kym\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Alan mietti\u00e4, milt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 ja tilanne ovat tuntuneet marsuista. L\u00e4sn\u00e4 ovat olleet ruohon houkutteleva mehevyys, avoimen taivaan pelottavuus, ihmisten uhkaavasti kurottuvat k\u00e4det, lajitoverin turva, taipumus j\u00e4hmetty\u00e4 vaaran uhatessa ja ainainen tarve etsi\u00e4 ruokaa, mutta my\u00f6s hakeutua turvaan ja lepoon.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/11\/TiinaMannistoFunk_HiRes-3-683x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"Facebook\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" "\\"Share")
<\/a>![\"twitter\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" "\\"Share")
<\/a>![\"pinterest\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" "\\"Pin")
<\/a>![\"linkedin\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" "\\"Share")
<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"