{"id":8738,"date":"2024-02-15T09:04:19","date_gmt":"2024-02-15T07:04:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8738"},"modified":"2024-02-15T09:04:21","modified_gmt":"2024-02-15T07:04:21","slug":"kuvittele-kyla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kuvittele-kyla\/","title":{"rendered":"Kuvittele kyl\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Karhulan kyl\u00e4nraittia maaliskuussa 2007. L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Tohnan navetan p\u00e4\u00e4ty. Kuva: Iina Wahlstr\u00f6m, Suomen maatalousmuseo Sarka.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ennen l\u00e4nsisuomalaiset maatilat sijaitsivat tiiviisti rakennetuissa ryhm\u00e4kyliss\u00e4, niinh\u00e4n meille on koulun historiankirjoista asti kerrottu. Mutta mit\u00e4 se tarkoittaa? Osaammeko kuvitella kyl\u00e4n sellaisena, kuin se oli vaikkapa 250 vuotta sitten?<\/p>\n\n\n\n

Maatilojen rakentamisen ja rakennuskannan muuttumista 1700- ja 1800-luvuilla tutkinut ruotsalainen G\u00f6ran Ulv\u00e4ng huomauttaa, ett\u00e4 s\u00e4ilyneet rakennukset voivat johtaa meit\u00e4 v\u00e4\u00e4riin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin menneisyyden rakentamisesta. Nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n on s\u00e4ilynyt vain pienen pieni osa rakennuksista ja siihen on aina jokin syy, ett\u00e4 juuri ne ovat s\u00e4ilyneet. Heikosti rakennetut tai k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa menett\u00e4neet rakennukset eiv\u00e4t ole j\u00e4\u00e4neet kertomaan omaa tarinaansa. Jos haluamme kuvitella 1700-luvun lopun kyl\u00e4n, mutta mielikuvituksemme lainaa rakennuspalikat 1800-luvun lopulta s\u00e4ilyneist\u00e4 rakennuksista, voimme p\u00e4\u00e4ty\u00e4 aivan harhateille.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Karhulan tilojen tontit vuonna 1915. Vihre\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva tontti alkuper\u00e4isell\u00e4 paikallaan, sininen on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva tontti kyl\u00e4ntontin ulkopuolella ja punainen on hyl\u00e4tty tontti. Taustalla on Maastokartta (Maanmittauslaitos), jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t isojaon aikaiset pellot ruskealla ja niityt vihre\u00e4ll\u00e4 (Maisemahistoria, Turun museokeskus, Lounaistieto-karttapalvelu).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Rakennetun kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n inventoinnit ja merkitt\u00e4vien kohteiden listaukset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4ji\u00e4 menneisyyden rakentamisesta, mutta jos todella haluamme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 esimerkiksi maatilarakentamisen muutosta, olemassa olevien kohteiden tarkastelu ei riit\u00e4 alkuunkaan. Vuonna 1993 valmistuneessa valtakunnallisesti merkitt\u00e4vien kulttuurihistoriallisten ymp\u00e4rist\u00f6jen listauksessa yhten\u00e4 kohteena oli Karhulankyl\u00e4 Loimaalla, nykyisell\u00e4 listalla se ei en\u00e4\u00e4 ole mukana. Karhulan kuvaus listauksessa kuului seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

\n

Karhulan kyl\u00e4ss\u00e4 muodostavat Tohnon, Hakkisen ja Peltohulmin tilojen talonpoikaiset rakennusryhm\u00e4t perinteisen kyl\u00e4milj\u00f6\u00f6n. Tohnon pitk\u00e4 p\u00e4\u00e4rakennus on 1860-luvulta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Nykyisell\u00e4 haja-asutulla maaseudulla Karhula muodostaa kyl\u00e4m\u00e4isen ymp\u00e4rist\u00f6n, mutta kun asiaa tarkastellaan l\u00e4hemmin, nykymuotoinen asutus on kovin kaukana siit\u00e4, milt\u00e4 Karhula n\u00e4ytti 250 vuotta sitten, kun ryhm\u00e4kyl\u00e4 alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan oli viel\u00e4 olemassa.<\/p>\n\n\n\n

Kyl\u00e4ryhm\u00e4n\u00e4 Karhula oli oikeastaan melko hajanainen verrattuna moneen muuhun kyl\u00e4\u00e4n. Joen etel\u00e4puolella oli kolmen tilan tontit riviss\u00e4 ja pohjoispuolella kaksi tilaa parina ja yksi hieman erill\u00e4\u00e4n. Kun verrataan isojaon aikaisia tontteja nykyisin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 olevaan s\u00e4ilyneeseen rakennuskantaan, huomataan, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Tohnan p\u00e4\u00e4rakennus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suurimman osan vanhasta tontista, jolla tuolloin sijaitsivat kaikki maatilan asuin- ja talousrakennukset vilja-aittoja ja riihi\u00e4 lukuun ottamatta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vilja-aitat sijaitsivat perinteisesti erill\u00e4\u00e4n muista rakennuksista. Tohnan vilja-aitat ja tuulimylly muistuttavat t\u00e4st\u00e4 tavasta edelleen. Kuva: Iina Wahlstr\u00f6m, Suomen maatalousmuseo Sarka.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Karhulan Hulmi oli puustelli eli virkatalo, mink\u00e4 vuoksi tilasta on s\u00e4ilynyt lukuisia katselmusp\u00f6yt\u00e4kirjoja. Niist\u00e4 saa hyv\u00e4n kuvan rakennustavan muuttumisesta ja rakennuskannan kasvusta 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Otetaan esimerkiksi navetta. Vuonna 1763 Hulmilla oli kaksi navettaa, joista toisen mitat kerrotaan katselmusp\u00f6yt\u00e4kirjassa. Navetan ala oli noin kahdeksan neli\u00f6metri\u00e4, ja muiden rakennusten mittoihin vertaamalla voidaan olettaa, ettei toinen ollut ainakaan merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi. Niinp\u00e4 tilalla oli navettapinta-alaa alle kaksikymment\u00e4 neli\u00f6t\u00e4. 1831 vastaava ala oli noin 60 neli\u00f6metri\u00e4, 1881 noin 185 neli\u00f6metri\u00e4 ja 1901 noin 233 neli\u00f6metri\u00e4. Tallin pinta-ala oli 1831 noin 32 neli\u00f6metri\u00e4 ja 1901 noin 180 neli\u00f6metri\u00e4. Osittain kyse on rakennustavan muutoksesta, kun erilaisia toimintoja yhdistettiin samaan rakennukseen, mutta siit\u00e4 huolimatta rakennusten koon kasvu oli huimaavaa. My\u00f6s asuinrakennusten pinta-alat kasvoivat, mutta eiv\u00e4t l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 voimakkaasti kuin maatalouteen liittyneiden rakennusten pinta-alat.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden vertailujen my\u00f6t\u00e4 on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Hulmin isojaon aikaista, noin 1000 neli\u00f6metrin tonttia (kyl\u00e4n suurin!) oli tavalla tai toisella voitava laajentaa. Hulmin kohdalla se ei tarkoittanut muuttoa, koska se sai isojaossa maata tonttinsa vierest\u00e4 ja lis\u00e4ksi naapurit muuttivat pois kyl\u00e4tontilta. Jotta sellainen rakentaminen, jonka miell\u00e4mme perinteiseksi maatilarakentamiseksi, oli mahdollista, kyl\u00e4asutuksesta vanhassa muodossaan oli pakko luopua.<\/p>\n\n\n\n

Portti tonttien laajennuksiin aukesi isojaossa. Isojako mahdollisti tontin sijainnin miettimisen eri perustein kuin aikaisemmin sarkajakoisessa kyliss\u00e4, jossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisint\u00e4 oli asua sarkajakoisten peltoaitausten v\u00e4liss\u00e4. Karhulassa isojako alkoi 1760-luvulla, ja peltojen jaon yhteydess\u00e4 Suutari muutti tonttinsa peltojen laidalle ja otti koko pelto-osuutensa sielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Utsurin talo halottiin kahdeksi tilaksi 1790-luvulla. Tilusten jaossa ei mainittu lainkaan tontteja, mutta jakoratkaisun perusteella on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6hemmin Pelto-Utsurina tunnettu tila muutti tuolloin peltoaukean laidalle. Kyl\u00e4-Utsurin nime\u00e4 kantava tila puolestaan muutti pois Tohnan kyljest\u00e4 jossain vaiheessa ennen vuotta 1882. N\u00e4in Tohna j\u00e4i yksin vanhalle paikalleen. Samalla puolella jokea sijainnut Rantala yhdistettiin Tohnaan 1880-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Joen toisella puolella Hakkinen ja Hulmi j\u00e4iv\u00e4t isojaon j\u00e4lkeen kaksin vanhoille paikoilleen, mutta jossain vaiheessa 1800-lukua Hakkinen siirsi rakennuksensa tien toiselle puolelle. T\u00e4m\u00e4kin tapahtui ennen vuotta 1882. N\u00e4in kaikki tilat olivat p\u00e4\u00e4sseet tilanteeseen, jossa maatilan rakennukset oli mahdollista rakentaa tarkoituksenmukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Rakennustila ei ollut ainoa syy ulosmuuttoihin, mutta ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4. Niiss\u00e4 kyliss\u00e4, joissa useita tiloja on s\u00e4ilynyt alkuper\u00e4isill\u00e4 tonteilla, kyl\u00e4tontti on ollut alun perin poikkeuksellisen tilava. 1800-luvulta s\u00e4ilyneet maatalousrakennukset luovat meille sellaisen mielikuvan talonpoikaisesta rakentamisesta, ett\u00e4 on vaikea kuvitella 1700-luvun rakennustapaa. Usein koko kyl\u00e4 olisi mahtunut sille alalle, joka nykyisin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perinteiselt\u00e4 maatilan tontilta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Karhulan kyl\u00e4nraitti kartalla, jossa punaisella n\u00e4kyv\u00e4t isojakokarttaan piirretyt tontit. Taustalla on Maastokartta (Maanmittauslaitos), jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyy maank\u00e4ytt\u00f6 isojaon aikaan (Maisemahistoria, Turun museokeskus, Lounaistieto-karttapalvelu).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Laine<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja tutkii maatalouden spatiaalista murrosta 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston apurahalla.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Lauri Putkonen (toim.), Rakennettu kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6. Valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4t kulttuurihistorialliset ymp\u00e4rist\u00f6t. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto & Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Helsinki 1993. Voimassa oleva listaus valtakunnallisesti merkitt\u00e4vist\u00e4 rakennusymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

G\u00f6ran Ulv\u00e4ng, Hus och g\u00e5rd i f\u00f6r\u00e4ndring. Uppl\u00e4ndska herrg\u00e5rdar, bost\u00e4llen och bondg\u00e5rdar under 1700- och 1800-talens agrara revolution. Gidlunds F\u00f6rlag, Hedemora 2004.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen l\u00e4nsisuomalaiset maatilat sijaitsivat tiiviisti rakennetuissa ryhm\u00e4kyliss\u00e4, niinh\u00e4n meille on koulun historiankirjoista asti kerrottu. Mutta mit\u00e4 se tarkoittaa? Osaammeko kuvitella kyl\u00e4n sellaisena, kuin se oli vaikkapa 250 vuotta sitten? Maatilojen rakentamisen ja rakennuskannan muuttumista 1700- ja 1800-luvuilla tutkinut ruotsalainen G\u00f6ran Ulv\u00e4ng huomauttaa, ett\u00e4 s\u00e4ilyneet rakennukset voivat johtaa meit\u00e4 v\u00e4\u00e4riin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin menneisyyden rakentamisesta. Nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n on s\u00e4ilynyt […]<\/p>\n","protected":false},"author":2521,"featured_media":8744,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[165,458,1633,296],"class_list":{"0":"post-8738","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1700-luku","10":"tag-1800-luku","11":"tag-maaseutuhistoria","12":"tag-rakennushistoria","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2521"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8738"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8748,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8738\/revisions\/8748"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8744"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}