{"id":8768,"date":"2024-03-14T12:31:34","date_gmt":"2024-03-14T10:31:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8768"},"modified":"2024-03-14T12:31:34","modified_gmt":"2024-03-14T10:31:34","slug":"savenvalaja-wilhelm-konrad-helinin-elama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/savenvalaja-wilhelm-konrad-helinin-elama\/","title":{"rendered":"Savenvalaja Wilhelm Konrad Helinin el\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
1930\u22121940-luvulla Wilhelm Konrad Helin eli Ville\u00a0ty\u00f6skenteli Kupittaan Savella arvostettuna savenvalaja ja teki yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtaan taiteilijoiden kanssa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Wilhelm Konrad Helin (1881\u22121944) eli tuttavallisemmin \u201dVille\u201d oli \u00e4idin\u00e4itini is\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 ei suvun kesken juuri puhuttu tai jos puhuttiin, keskusteluissa oli aistittavissa jokin erityinen pohjavire. Sen olin kuullut, ett\u00e4 h\u00e4n 1920-luvulla j\u00e4tti vaimon ja lapset ja l\u00e4hti Kupittaan Savelle savenvalajaksi. Kuka oli tuo mies, joka hylk\u00e4si perheens\u00e4, mutta jonka savinen k\u00e4denj\u00e4lki on edelleen l\u00e4sn\u00e4 arjessa erilaisina koriste- ja k\u00e4ytt\u00f6esinein\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4varma lapsuus ylisukupolvisen huono-osaisuuden varjossa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Villen lapsuuteen vaikutti h\u00e4nen vanhempiensa menneisyys ja ylisukupolvinen huono-osaisuus, joka oli saanut alkunsa jo 1867\u22121868 n\u00e4lk\u00e4vuosista. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli sepp\u00e4 Gustaf Wilhelm Henriksson Helin (1845\u22121932), joka oli l\u00e4htenyt n\u00e4lk\u00e4vuosien takia kotikunnastaan Nousiaisista kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n muita Varsinais-Suomen kuntia ja tekem\u00e4\u00e4n takomisen sijaan rengin t\u00f6it\u00e4. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen vaimonsa Karolina Jakobsdotter menehtyi 1879 lapsivuoteeseen, ja suruajan j\u00e4lkeen Gustafin oli l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 nopeasti uusi puoliso ja \u00e4iti kolmelle lapselleen. Toinen vaimo, Amanda Mattsdotter Antinpalo (1861\u22121917), l\u00f6ytyi Myn\u00e4m\u00e4elt\u00e4 ja oli Gustafia 16 vuotta nuorempi.<\/p>\n\n\n\n

Amandan perhett\u00e4 n\u00e4lk\u00e4vuodet olivat koetelleet viel\u00e4 rankemmin: is\u00e4n kuolema ajoi perheen \u00e4killiseen k\u00f6yhyyteen ja kunnanvaivaisiksi. Vuonna 1876 Amanda l\u00e4hti piiaksi ja ollessaan palvelustytt\u00f6n\u00e4 Naantalissa h\u00e4n synnytti avioliiton ulkopuolisen lapsen tammikuussa 1880. Lapsi, Manda Wilhelmina, kuoli kuitenkin muutaman p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4. Saman vuoden kes\u00e4ll\u00e4, vasta 19-vuotiaana, Amanda k\u00e4vi rippikoulun ja sai konfirmaatiomerkinn\u00e4n. N\u00e4in my\u00f6h\u00e4inen konfirmaatioik\u00e4 saattaa kertoa jonkinlaisista oppimisvaikeuksista ja perheen vaikeasta tilanteesta is\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen. Mahdollisesti avioliitto tarjosi sosiaalista ja taloudellista suojaa, ja Amanda ja Gustaf vihittiin lokakuussa 1880. Reilun vuoden kuluttua 1881 syntyi pariskunnan ensimm\u00e4inen yhteinen lapsi, Ville.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ville Helinin vaiheista Turussa ei ole s\u00e4ilynyt tietoja muutamaa kirjett\u00e4 ja paria valokuvaa enemp\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa Ville istuu oikeassa reunassa pieni koira syliss\u00e4\u00e4n. Kuva on todenn\u00e4k\u00f6isesti otettu nuoren parin kihlautumisen tai avioitumisen kunniaksi ja vieraat saattaisivat olla Kupittaan saven ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Tunnistatko potretin henkil\u00f6it\u00e4? Kuva: Lauri Vainion kotialbumi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ensin perhe asettui asumaan Raisioon Hintsan kyl\u00e4\u00e4n, Muhittulan kartanon maille. Siell\u00e4 ollessaan Gustaf pystyi harjoittamaan sep\u00e4n ammattiaan ja perheen el\u00e4m\u00e4 tuntui asettuvan uomiinsa, sill\u00e4 he viipyiv\u00e4t kyl\u00e4ss\u00e4 useamman vuoden. Pariskunta oli kyl\u00e4ss\u00e4 arvostettu, sill\u00e4 vuonna 1884 syntynyt Villen pikkusisko sai kummeikseen pastorskan ja koulunopettajan vaimoineen. Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen perhe muutti pois Hintsasta ja vaihtoi tiuhaan asuinpaikkaa Turun ymp\u00e4ryskuntien v\u00e4lill\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Gustafin oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sep\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 tai se ei riitt\u00e4nyt el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 perhett\u00e4, koska h\u00e4net on sittemmin merkitty kirkonkirjoihin torppariksi. My\u00f6s kulkutaudit koettelivat ja Villen ollessa 9 vuotta, kaksi h\u00e4nen sisaruksistaan menehtyi tulirokkoon per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4. Perheen sosiaalinen asema laski jokaisen paikkakunnan vaihdoksen yhteydess\u00e4 ja lopulta Villen vanhemmista tuli irtolaisia, jotka \u201dviettiv\u00e4t kuljeskelevaa el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em>\u201d. Esimerkiksi Amandalle syntyi useita aviottomia lapsia ja h\u00e4n sai my\u00f6s tuomion irtolaisuudesta ja varastamisesta.[1]<\/a> Pariskunnan yhteisist\u00e4 aviolapsista yksi sijoitettiin 1908 kasvattiperheeseen, sill\u00e4 \u201dvanhemmat olivat j\u00e4tt\u00e4neet lapsen hunningolle<\/em>\u201d.[2]<\/a> 17-vuotiaana, juuri ennen vuosisadan vaihdetta, Ville j\u00e4tti k\u00f6yhyyteen suistuneet vanhempansa ja p\u00e4\u00e4si rengiksi Kemi\u00f6\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n

Irtolaisuudesta Muurmannin legioonaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vanhempien huono-osaisuus ei j\u00e4tt\u00e4nyt Ville\u00e4 kuitenkaan rauhaan ja jo 1901 h\u00e4net on merkitty irtolaiseksi Maarian seurakunnan rippikirjoissa. H\u00e4n asui irtolaisena Maarian Vaistenkyl\u00e4ss\u00e4 noin kymmenen vuotta, mik\u00e4 kertoo jonkinlaisesta arjen pysyv\u00e4isyydest\u00e4.[3]<\/a> T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Ville l\u00e4hti todenn\u00e4k\u00f6isesti pikkuveljens\u00e4 Kalle Helinin houkuttelemana H\u00e4meeseen, Kuhmalahden Vehkaj\u00e4rvelle. Perim\u00e4tiedon mukaan nimitt\u00e4in veljekset olivat tulleet yhdess\u00e4 savenvalajamestari Emanuel Vileniuksen pajalle t\u00f6ihin. Kalle oli ollut savenvalajan opissa aikoinaan jo Turussa, mutta Villen koulutustaustasta ei ole s\u00e4ilynyt tietoja. Joka tapauksessa veljekset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Vileniukselle t\u00f6ihin, ja Ville lopulta ihastui savenvalajamestarin tytt\u00e4reen Matildaan eli Tildaan. Tildan vanhempien vastustuksesta huolimatta pari meni naimisiin ja sai vuosien 1911\u22121914 aikana kolme lasta.<\/p>\n\n\n\n

Ville perheineen j\u00e4i asumaan Vehkaj\u00e4rvelle, mutta rauhaisaa eloa ei kest\u00e4nyt kovin kauaa. 1900-luvun alun tilattomien asema, taloudellinen ep\u00e4varmuus ja poliittiset levottomuudet vaikuttivat arkeen my\u00f6s H\u00e4meen syd\u00e4mess\u00e4. Paikkakunnalle perustettiin 1917 ty\u00f6v\u00e4enyhdistys, jonka johtoon valittiin Kalle ja sihteeriksi Tilda. Villest\u00e4 tuli varaj\u00e4sen ja j\u00e4rjestysmies.[4]<\/a> Ilmeisesti poliittisten kahnausten seurauksena Ville katosi hein\u00e4kuussa 1917 \u201dj\u00e4tt\u00e4en perheens\u00e4 kurjuuteen ja puutteeseen<\/em>\u201d.[5]<\/a> Er\u00e4\u00e4n sukulaisen tiedonannon mukaan h\u00e4n pakeni Ven\u00e4j\u00e4lle ja liittyi mukaan Muurmannin legioonaan, joka oli ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa brittil\u00e4isten johtama taistelujoukko. Legioonan miehet olivat p\u00e4\u00e4osin Ven\u00e4j\u00e4lle paenneita punakaartilaisia, mutta joukossa oli my\u00f6s tavallisia ty\u00f6miehi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muurmannin legioonalaisia koskevasta arkistoaineistosta tosiaan l\u00f6ytyy Villen tiedot: h\u00e4n oli vanki numero 959.[6]<\/a> Suomeen palattuaan Muurmannin legioonalaisia sijoitettiin Helsinkiin Suomenlinnan It\u00e4-Villingin linnakkeeseen ja heit\u00e4 kuulusteltiin. Villen kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjasta 17.10.1919 selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli kes\u00e4ll\u00e4 1917 l\u00e4htenyt ensin t\u00f6ihin Pielisj\u00e4rvelle. Siell\u00e4kin oli tullut jotain kahnausta punaisten ja valkoisten v\u00e4lill\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Ville oli pian jatkanut matkaa Ven\u00e4j\u00e4lle. Omien sanojensa mukaan h\u00e4n v\u00e4itti l\u00e4hteneens\u00e4 rajan yli ruoan per\u00e4ss\u00e4. P\u00f6yt\u00e4kirjan mukaan h\u00e4n oli kulkenut ensin Maaselk\u00e4\u00e4n ja jatkanut sielt\u00e4 Sorokkaan eli nykyiseen Belomorskiin: <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Sis\u00e4llissodan aikaan Helin pakeni poliittisia ep\u00e4selvyyksi\u00e4 ensin It\u00e4-Suomeen ja sielt\u00e4 k\u00e4vellen rajan yli Ven\u00e4j\u00e4lle.

<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Tuli yksin ilman passia rajan yli ja saapui Maasel\u00e4n asemalle, miss\u00e4 oli halkot\u00f6iss\u00e4 toista kuukautta, ja sitten Sorokkaan joutilaana, miss\u00e4 kertoja oli viikon. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vangitsivat ven\u00e4l\u00e4iset kaikki suomussalmelaiset ja veiv\u00e4t parakkiin. Ven\u00e4l\u00e4iset, jotka vangitsivat, eiv\u00e4t olleet punakaartilaisia vaan civiilihenkil\u00f6it\u00e4. Jo seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vapauttivat englantilaiset kaikki suomalaiset ja ottivat legioonaan.<\/p>\n\n\n\n

Ville on haastattelussa todennut, ettei tied\u00e4, miksi tuli vangituksi Sorokassa juuri punakaartilaisten kanssa. Vapauduttaan h\u00e4n kulki legioonan mukana Kn\u00e4z\u00f6ihin. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa haastattelu ja asioiden uteleminen on joko v\u00e4sytt\u00e4nyt tai ruvennut \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Ville\u00e4, sill\u00e4 p\u00f6yt\u00e4kirjassa lukee: \u201dEi tahdo sanoa miss\u00e4 komppaniassa on ollut sanoo ett\u00e4 Suomen laki ei ulotu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Sanoo ett\u00e4 voi kysy\u00e4 englantilaisilta. Koska kertoja ei tahdo vastata kysymyksiin, j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kuulustelu sikseen<\/em>.\u201d Kuulustelu hoidettiin my\u00f6hemmin loppuun, eik\u00e4 siin\u00e4 tullut ilmi mit\u00e4\u00e4n sellaista, mist\u00e4 Ville\u00e4 voitaisiin syytt\u00e4\u00e4, joten h\u00e4net vapautettiin.[7]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Paluu perheen luo ja l\u00e4ht\u00f6 Kupittaalle<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Syksyll\u00e4 1919 Ville saapui takaisin perheens\u00e4 luo Vehkaj\u00e4rvelle. H\u00e4nen l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n 1917 kotoa Tilda-vaimo oli ollut raskaana, joten kotona odotti kokonaan yksi uusi perheenj\u00e4sen. Pariskunta l\u00f6ysi oman pienen tuvan P\u00e4lk\u00e4neen Onkkaalasta ja sai viel\u00e4 kolme tytt\u00f6\u00e4. Sis\u00e4llissodan kahtiajako vaikutti kuitenkin paikkakunnalla edelleen, eik\u00e4 savenvalajallekaan riitt\u00e4nyt kunnolla ty\u00f6t\u00e4, joten Ville p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 Turkuun ja hakeutua Kupittaan Savelle t\u00f6ihin. Ajatuksena oli, ett\u00e4 muu perhe olisi tullut my\u00f6hemmin per\u00e4ss\u00e4, mutta vanhimmat pojat olivat vastustaneet. Perim\u00e4tiedon mukaan Ville oli viinaanmenev\u00e4 ja pojat olivat tuumanneet, ett\u00e4 sen juopon per\u00e4\u00e4n ei l\u00e4hdet\u00e4. Ville l\u00e4hti Turkuun loppuvuodesta 1926, eik\u00e4 koskaan n\u00e4hnyt kuopustaan, joka syntyi marraskuussa.<\/p>\n\n\n\n

Turun ajalta Villelt\u00e4 on s\u00e4\u00e4stynyt muutama kirje, jotka l\u00f6ytyiv\u00e4t Tilda-vaimon j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4. Joulukuussa 1926 Ville on kirjoittanut Tildalle ja kertonut l\u00e4hett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 rahaa, kunhan savitehdas aukeaa joululoman j\u00e4lkeen. H\u00e4n kertoi my\u00f6s jo riitaantuneensa \u201dkortteerilaisten\u201d kanssa ja aikovansa vaihtaa asuntoa. My\u00f6hemmiss\u00e4 kirjeiss\u00e4\u00e4n Ville pahoittelee usein vastausten viiv\u00e4stymist\u00e4 ja sit\u00e4, ettei tied\u00e4, milloin p\u00e4\u00e4see tapaamaan perhett\u00e4\u00e4n, kun matkustaminen P\u00e4lk\u00e4neelle maksaisi niin paljon. H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s aluksi joutuneensa \u201dkaikenlaisiin juopottelusakkeihin<\/em>\u201d. Tuolloin 1930-luvun lama vaikutti laajasti my\u00f6s Kupittaan Saven toimintaan: koska tavara ei mennyt kaupaksi, tehdas oli pitki\u00e4 aikoja kiinni ja ty\u00f6ntekij\u00e4t ty\u00f6tt\u00f6min\u00e4. Ty\u00f6tt\u00f6myys ja ero perheest\u00e4 on vaikuttanut selv\u00e4sti Villen mielenterveyteen, sill\u00e4 h\u00e4n kuvailee el\u00e4m\u00e4n olleen toisinaan \u201dsynkistynytt\u00e4\u201d ja ep\u00e4illeens\u00e4 sit\u00e4, kaivattiinko h\u00e4nt\u00e4 kotona en\u00e4\u00e4 ollenkaan. Ville ei koskaan palannut perheens\u00e4 luo ja Tilda sai p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 kuuden lapsen kanssa yksin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka v\u00e4lit perheeseen viileniv\u00e4t ja lopulta katkesivat kokonaan, Ville oli Kupittaalla arvostettu savenvalaja, kun tehdas laman j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4si kunnolla k\u00e4yntiin. Savenvalajat ty\u00f6skenteliv\u00e4t tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 taiteilijoiden kanssa ja opastivat heit\u00e4 esimerkiksi dreijaukseen liittyviss\u00e4 asioissa.[8]<\/a> Kupittaan Savella ty\u00f6skenteli 1940-luvun alussa Villen lis\u00e4ksi kaksi muutakin savenvalajaa, joista Pietari Lundelin on muistellut Ville Helinin tehneen todella hienoa ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nen vastuullaan oli kuulemma kaikkien vaativampien esineiden teko. Ik\u00e4 ja sairaudet kuitenkin painoivat miest\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 teki siksi lyhyemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kuin muut.[9]<\/a> Harmillisesti Kupittaan ajoista ei ole kirjeiden ja muutaman valokuvan lis\u00e4ksi s\u00e4ilynyt juuri muita tietoja. Ville Helin menehtyi v\u00e4h\u00e4varaisena vuonna 1944, ja sukulaisia etsittiin lehti-ilmoituksen perusteella.[10]<\/a><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kes\u00e4ll\u00e4 1917 Ville Helin l\u00e4hti karkuun poliittisia ep\u00e4selvyyksi\u00e4 ja j\u00e4tti perheens\u00e4 kurjuuteen. Tilda-vaimo\u00a0oli todenn\u00e4k\u00f6isesti jo menett\u00e4nyt toivonsa miehens\u00e4 paluusta, sill\u00e4 h\u00e4n etsint\u00e4kuulutti t\u00e4t\u00e4 lehdess\u00e4.\u00a0Jos t\u00e4m\u00e4 ei vuoden ja p\u00e4iv\u00e4n kuluttua lehti-ilmoituksen julkaisusta palaisi, avioliitto raukeaisi ja Tildan olisi mahdollista menn\u00e4 uusiin naimisiin.\u00a0Suomen Virallinen Lehti 18.02.1919 nro 40.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\n
\"\"
J\u00e4lkipolville on s\u00e4ilynyt vain\u00a0muutamia Ville Helinin tekemi\u00e4 savit\u00f6it\u00e4, kuten t\u00e4m\u00e4 leijonaveistos. Kuva: Mika Syv\u00e4niemi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kirjoituksessa on k\u00e4ytetty avuksi Lauri Vainion tekem\u00e4\u00e4 sukututkimusta ja se on tiivistetty versio tekstist\u00e4, joka julkaistaan kev\u00e4\u00e4n aikana\u00a0Turun Historiallisen Yhdistyksen j\u00e4senlehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maria Syv\u00e4niemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa \u201dLasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a>\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Uusi Aura 19.3.1903, nro 65; Sauvo rikosluettelo 1885\u22121910, kuva 25.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Sauvo rippikirja 1901\u22121910, s. 162.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> Maaria muuttaneet 1892\u22121904, s. 202; Maaria rippikirja 1900\u22121910, s. 497.<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Kansan Lehti 17.3.1817, nro 64. \u201dTy\u00f6v\u00e4enyhdistys perustettu Kuhmalahden Vehkaj\u00e4rvelle\u201d.<\/p>\n\n\n\n

[5]<\/a> Luopioisten nimismiehen kirje tutkintoasiain p\u00e4\u00e4llik\u00f6lle Herra M. R. Paloj\u00e4rvelle 26.9.1919. Ab:76 Muurmannin legioonaa koskevia kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjoja, Aad-J\u00e4\u00e4sk 1919\u22121919. Valtiorikosoikeuksien syytt\u00e4jien arkisto.<\/p>\n\n\n\n

[6]<\/a> Ab:91a Muurmannin legioonalaisia koskeva kortisto, A-L\u00e4ms\u00e4 1919\u22121919. Kansallisarkisto, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

[7]<\/a> Kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirja nro 959. Ab:76 Muurmannin legioonaa koskevia kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjoja, Aad-J\u00e4\u00e4sk 1919\u22121919. Valtiorikosoikeuksien syytt\u00e4jien arkisto.<\/p>\n\n\n\n

[8]<\/a> Hellman 2004, 68. \u00c5sa Hellman: Suomen keramiikkataiteen is\u00e4 Alfred William Finch \u2013 taiteilija, pedagogi, kosmopoliitti. Teoksessa Taidekeramiikka Suomessa. Toim. \u00c5sa Hellman. Otava, Helsinki 2004.<\/p>\n\n\n\n

[9]<\/a> Lauri Lundelin, Savenvalajan pojan muistelot, 2003, 65.<\/p>\n\n\n\n

[10]<\/a> Huvudstadsbladet 13.10.1944 nro 277.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Wilhelm Konrad Helin (1881\u22121944) eli tuttavallisemmin \u201dVille\u201d oli \u00e4idin\u00e4itini is\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 ei suvun kesken juuri puhuttu tai jos puhuttiin, keskusteluissa oli aistittavissa jokin erityinen pohjavire. Sen olin kuullut, ett\u00e4 h\u00e4n 1920-luvulla j\u00e4tti vaimon ja lapset ja l\u00e4hti Kupittaan Savelle savenvalajaksi. Kuka oli tuo mies, joka hylk\u00e4si perheens\u00e4, mutta jonka savinen k\u00e4denj\u00e4lki on edelleen l\u00e4sn\u00e4 arjessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3984,"featured_media":8769,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[458,923,391,18],"class_list":{"0":"post-8768","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1800-luku","9":"tag-1900-luku","10":"tag-sukututkimus","11":"tag-suomen-historia","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8768","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8768"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8768\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8783,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8768\/revisions\/8783"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8769"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8768"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8768"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8768"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}