{"id":8816,"date":"2024-04-19T11:08:57","date_gmt":"2024-04-19T08:08:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8816"},"modified":"2024-04-19T11:08:59","modified_gmt":"2024-04-19T08:08:59","slug":"santeri-salokivi-ja-valon-turku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/santeri-salokivi-ja-valon-turku\/","title":{"rendered":"Santeri Salokivi ja valon Turku"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Omakuva (1900). L\u00e4hde: Kansallisgalleria, Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ateneumissa avautui viime syksyn\u00e4 impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt n\u00e4yttely V\u00e4ri\u00e4 & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun v\u00e4ritaiteen edustajien maalausten joukossa oli my\u00f6s turkulaisen Santeri Salokiven \u00f6ljyv\u00e4rity\u00f6 N\u00e4kym\u00e4 Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaariv\u00e4rien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmasotaa edelt\u00e4neen vuosikymmenen ajan, v\u00e4rin ja valon k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4\u00e4n Salokivi oli poikkeuksellinen koloristi. \u201dH\u00e4n oli synnynn\u00e4inen impressionisti\u201d, kuten Eero Snellman on taiteilijakollegaansa ja yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 luonnehtinut.<\/p>\n\n\n\n

Turussa vuonna 1886 syntynyt Salokivi tutustui opintojen ja Euroopan johtaviin museoihin suuntautuneiden matkojen kautta aikansa taidevirtauksiin. H\u00e4net hyv\u00e4ksyttiin Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilaaksi vain 14-vuotiaana. Ihmelapseksikin kuvattu Salokivi p\u00e4\u00e4si viisi vuotta my\u00f6hemmin M\u00fcnchenin Kuninkaalliseen Taideakatemiaan. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n teki my\u00f6s ensimm\u00e4iset matkansa Italiaan ja Ranskaan. Taiteen ehdoton p\u00e4\u00e4kallopaikka Pariisi vakiintui Salokiven suosikkikaupungiksi, jossa h\u00e4n asui ja ty\u00f6skenteli useaan otteeseen. Kes\u00e4t h\u00e4n kuitenkin vietti perheens\u00e4 kanssa Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Turku ja siell\u00e4 jugendtalo Albatross toimi Salokiven tukikohtana 1920-luvun alkuun asti. H\u00e4n oli mukana ravintola Pinellassa kokoontuneessa Punaisen huoneen taiteilijaryhm\u00e4ss\u00e4, kuten sit\u00e4 ravintolan per\u00e4huoneen v\u00e4rin vuoksi kutsuttiin. Vuodesta 1905 l\u00e4htien noin kymmenen vuoden ajan Salokivi ja h\u00e4nen taiteilijayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Edwin Lyd\u00e9n, Ilmari Kaijala, Emil Rautala ja Ragnar Ungern kokoontuivat keskiviikkoiltaisin kantapaikkaansa viinilasien \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n\n\n\n

Turkulaisena Salokivi maalasi kotikaupunkinsa n\u00e4kymi\u00e4 Aurajoen varrelta, Puolalanpuistosta ja satamasta. H\u00e4n ei silti tullut Albatrossin naapurinsa Ali Munsterhjelmin tavoin tunnetuksi vain Turku-aiheista, sill\u00e4 Helsingiss\u00e4, H\u00f6gs\u00e5rassa, Ahvenanmaalla ja, aivan el\u00e4m\u00e4n lopulla 1930-luvulla, Pellingiss\u00e4 syntyi lukuisia tauluja. My\u00f6s muotokuvia Salokivelt\u00e4 tilattiin paljon. Matkoillaan h\u00e4n maalasi eloisia katu- ja torin\u00e4kymi\u00e4 Pariisissa, Roomassa, Venetsiassa ja muualla Italiassa. Leimallisimmin Salokivi oli auringont\u00e4ytteisen Suomen saariston kuvaaja. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa h\u00e4nen laajasta tuotannostaan on ranta- ja merimaisemia, joissa ihmiset kylpev\u00e4t kes\u00e4isess\u00e4 valossa. Usein mallina oli h\u00e4nen vaimonsa Majsi Salokivi.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Turusta (1915). L\u00e4hde: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Santeri Salokiven mieltymys impressionistiseen ilmaisuun ilmenee selv\u00e4n\u00e4 l\u00e4pi h\u00e4nen tuotantonsa. H\u00e4n l\u00f6ysi tunnusomaisen tyylins\u00e4 jo varhain, eik\u00e4 siin\u00e4 tapahtunut suuria muutoksia tai n\u00e4kynyt uusien suuntausten etsint\u00e4\u00e4. H\u00e4n oli aito \u201dtuokiomaalari\u201d, jonka taulut syntyiv\u00e4t ulkoilmassa varmoin ottein nopeasti, usein kaksikin p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Vuosien saatossa h\u00e4nest\u00e4 kehittyi mestari vangitsemaan nopeasti muuttuvan auringonvalon l\u00e4ik\u00e4hdyksi\u00e4. Siveltimenvedot ovat rytmikk\u00e4it\u00e4 ja usein leveit\u00e4. Impressionistien tavoin Salokivi oli kiinnostunut v\u00e4rist\u00e4 ja sen vivahderikkaudesta. Valon ja varjon leikittely on tyypillist\u00e4 h\u00e4nen maalauksilleen. Monia tauluja hallitsee korkealta paistava suora valo, joka valkoisen v\u00e4rin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 muodostaa voimakkaan kontrastin s\u00e4vykk\u00e4iden varjokohtien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1940 kuollut Santeri Salokivi oli l\u00e4hes loppuun asti tuottelias taiteilija. El\u00e4m\u00e4, valo ja ilo olivat h\u00e4nen taiteensa tunnusmerkkej\u00e4, kuten Majsi on puolisoaan luonnehtinut. Sigrid Schauman puolestaan kutsui h\u00e4nt\u00e4 \u201dSuomen taiteen aurinkolaulajaksi\u201d. Salokiven taide on el\u00e4nyt useissa muiston\u00e4yttelyiss\u00e4, joista toistaiseksi viimeinen oli Turun taidemuseossa vuodenvaihteessa 2018\u20132019.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mika Kallionen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopistonlehtori<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Anttonen, Erkki, \u2019Salokivi, Santeri (1886\u20131940)\u2019. Kansallisbiografia 2006.<\/p>\n\n\n\n

Bergh, Erik ja P\u00e4ivi Hovi, Punainen huone. Turun taidemuseo 21.1. – 6.3.1988. Turun taidemuseo 1988.<\/p>\n\n\n\n

Fritze, Sointu ja Lene Wahlsten, V\u00e4ri\u00e4 & valoa. Impressionismin perint\u00f6. Ateneumin taidemuseo 2023.<\/p>\n\n\n\n

Salokivi, Majsi (toim.), Salokivi. WSOY 1945.<\/p>\n\n\n\n

Salokivi-Kavaleff, Lila, Luotu hetkess\u00e4. Kuvia Santeri Salokiven el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Otava 1996.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ateneumissa avautui viime syksyn\u00e4 impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt n\u00e4yttely V\u00e4ri\u00e4 & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun v\u00e4ritaiteen edustajien maalausten joukossa oli my\u00f6s turkulaisen Santeri Salokiven \u00f6ljyv\u00e4rity\u00f6 N\u00e4kym\u00e4 Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaariv\u00e4rien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmasotaa edelt\u00e4neen vuosikymmenen ajan, v\u00e4rin ja valon k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4\u00e4n Salokivi oli poikkeuksellinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":8819,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[923,1723,1722,189,1726],"class_list":{"0":"post-8816","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1900-luku","10":"tag-santeri-salokivi","11":"tag-taidehistoria","12":"tag-turku","13":"tag-uusimpressionismi","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8816","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8816"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8816\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8820,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8816\/revisions\/8820"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8819"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8816"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8816"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8816"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}