{"id":8823,"date":"2024-04-25T11:39:18","date_gmt":"2024-04-25T08:39:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8823"},"modified":"2024-04-25T13:55:53","modified_gmt":"2024-04-25T10:55:53","slug":"kun-puutiaisesta-tuli-pahis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kun-puutiaisesta-tuli-pahis\/","title":{"rendered":"Kun puutiaisesta tuli pahis"},"content":{"rendered":"\n

Ajatus puutiaisesta (tuttavallisemmin punkista) Suomen vaarallisimpana el\u00e4imen\u00e4 alkoi yleisty\u00e4 2000-luvun alussa. Taustalla vaikutti paitsi puutiaisten lis\u00e4\u00e4ntyminen, my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntynyt tietoisuus puutiaisista haitallisten taudinaiheuttajien levitt\u00e4jin\u00e4. Suomessa merkitt\u00e4vimm\u00e4t puutiaisv\u00e4litteiset taudit ovat Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi (Lymen tauti) ja virusper\u00e4inen puutiaisaivotulehdus (tick-borne encephalitis, TBE), joka aiemmin tunnettiin Kumlingen tautina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puutiaisvaroitus saksalaisessa mets\u00e4ss\u00e4 Heedessa. Frank Vincentz. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sek\u00e4 borrelioosi ett\u00e4 TBE johtuvat taudinaiheuttajista, jotka ovat olleet olemassa kauan, mutta jotka on tunnettu vasta lyhyen aikaa. Amerikkalaiset tutkijat tunnistivat Lymen borrelioosin erilliseksi taudiksi 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, mutta Suomessa borrelioosiin ja sen lis\u00e4\u00e4ntymiseen havahduttiin laajemmin vasta 1990-luvulla. Sen seurauksena pelko puutiaisia kohtaan alkoi kasvaa. Sanomalehdet olivat kuitenkin alkaneet v\u00e4litt\u00e4\u00e4 yleis\u00f6lle tietoa puutiaisista ihmisiin tarttuvien tautien v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 jo 1950-luvulla, kun Kumlingen tauti nousi otsikoihin.<\/p>\n\n\n\n

Hufvudstadsbladetissa uutisoitiin vuonna 1950, kuinka Ahvenanmaahan kuuluvalla Kumlingen saarella 11 ihmist\u00e4 oli sairastunut mystiseen tautiin, joka n\u00e4ytti ilmaantuneen kuin tyhj\u00e4st\u00e4. Potilaat k\u00e4rsiv\u00e4t kuumeesta, p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryst\u00e4, oksentelusta ja niskaj\u00e4ykkyydest\u00e4. Todellisuudessa kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 sairastapausta oli havaittu jo 1942 ja vuoteen 1950 menness\u00e4 kaikkiaan 39 saarelaista oli sairastanut taudin. Koska sairauden syyt\u00e4 ei tunnettu, se nimettiin esiintymisalueensa mukaan Kumlingen taudiksi. Tauti vaikutti aluksi epidemialta ja oirekuvan perusteella esimerkiksi Ahvenanmaan piiril\u00e4\u00e4k\u00e4ri ep\u00e4ili tautia jonkinlaiseksi polion eli lapsihalvauksen muunnokseksi tai alalajiksi.<\/p>\n\n\n\n

Virologi Nils Oker-Blom (1919\u20131995) kiinnostui Kumlingen taudista, sill\u00e4 h\u00e4n ep\u00e4ili sen olevan virusper\u00e4inen aivotulehdus, jota levittiv\u00e4t puutiaiset. Ensimm\u00e4inen l\u00e4\u00e4ketieteellinen kuvaus taudista oli It\u00e4vallasta vuodelta 1931, mutta samankaltaista keskushermostoinfektiota oli 1930-luvun alussa havaittu esiintyv\u00e4n my\u00f6s Neuvostoliiton alueella Kaukoid\u00e4ss\u00e4. Neuvostoliittolainen tutkimusretkikunta l\u00f6ysi sielt\u00e4 vuonna 1937 aiemmin tuntemattoman viruksen ja p\u00e4\u00e4tteli sen levi\u00e4v\u00e4n puutiaisen pureman v\u00e4lityksell\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 virusta ja sen aiheuttamaa tautia kutsuttiin aluksi nimell\u00e4 \u201cRussian spring-summer encephalitis<\/em>\u201d (RSSE, luokitellaan nyky\u00e4\u00e4n TBE-viruksen Kaukoid\u00e4n alatyypiksi).<\/a><\/p>\n\n\n\n

Oker-Blom aloitti tutkimusryhmineen Kumlingen taudin tutkimukset vuonna 1954 tekem\u00e4ll\u00e4 Kumlingeen useita l\u00e4\u00e4ketieteellisbiologisia tutkimusretki\u00e4 verin\u00e4ytteiden ja puutiaisten ker\u00e4\u00e4miseksi. Vuonna 1956 saadut ensimm\u00e4iset tutkimustulokset vahvistivat taudin kuuluvan naapurimaissa esiintyvien puutiaisv\u00e4litteisten aivotulehdusten ryhm\u00e4\u00e4n. Oker-Blom piti jo tuolloin puutiaisen \u201dkonnanroolia\u201d varmana, vaikka tutkimusryhm\u00e4 onnistui erist\u00e4m\u00e4\u00e4n itse viruksen (Kumlinge A52<\/em>) puutiaisesta vasta vuonna 1959.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ixodes ricinus -lajia oleva puutiainen. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Vuonna 1958 sanomalehdet alkoivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa varoitella suomalaisia puutiaisista, joiden puremasta saattoi saada virustaudin, jota kuvailtiin polion kaltaiseksi. Polio oli suurelle yleis\u00f6lle tuttu, sill\u00e4 sen aiheuttamia epidemioita esiintyi Suomessa viel\u00e4 1950-luvulla. Sen sijaan tieto Kumlingen taudista ja puutiaisista sen v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 oli uutta, koska yleinen k\u00e4sitys tuohon asti oli ollut, ett\u00e4 puutiaiset olivat kiusankappaleita, mutta ihmisille vaarattomia. Lehmiin niiden tiedettiin kyll\u00e4 levitt\u00e4v\u00e4n naudan punatautia, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan babesioosina.<\/p>\n\n\n\n

Sanomalehtien perusteella uusi tieto ei viel\u00e4 1950- tai 1960-luvulla n\u00e4ytt\u00e4nyt aiheuttavan yleis\u00f6ss\u00e4 kovin suurta huolestumista. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se johtui siit\u00e4, ett\u00e4 Oker-Blom tutkimusryhmineen oli selvitt\u00e4nyt TBE-viruksen kiert\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa el\u00e4inkunnassa eik\u00e4 tarttuvan ihmisest\u00e4 toiseen, jolloin se levisi hitaasti. Virusta kantavia puutiaisia esiintyi tuolloin p\u00e4\u00e4asiassa Ahvenanmaan ja Turun saaristossa sek\u00e4 it\u00e4rajalla, joten suurin osa suomalaisista n\u00e4ytti olevan turvassa. Toisaalta Kumlingen tautia koskeva uutisointi oli my\u00f6s melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja tietol\u00e4htein\u00e4 toimivat p\u00e4\u00e4asiassa tutkijat, jotka olivat haluttomia pit\u00e4m\u00e4\u00e4n taudista suurta \u00e4\u00e4nt\u00e4 nimenomaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen yleist\u00e4 paniikkia.<\/p>\n\n\n\n

1950-luvun terveyspoliittisen ajattelun mukaisesti tutkijat arvioivat taudin vaarallisuutta suhteessa sen aiheuttamaan kuolleisuuteen populaation tasolla, eiv\u00e4t suhteessa taudin aiheuttamaan yksil\u00f6lliseen k\u00e4rsimykseen \u2013 mik\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n vaikuttaa yleisen punkkipelon taustalla. Kumlingen tauti esiintyi tavallisesti liev\u00e4ss\u00e4 muodossa ja vakavissa tapauksissa kuolleisuuden arvioitiin olevan \u201dvain\u201d 1\u20132 % eli samaa luokkaa polion kanssa \u2013 mik\u00e4 heijasti my\u00f6s aikaa, jolloin polion tai tuberkuloosin kaltaiset yleisvaaralliset tartuntataudit olivat nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 tavallisempi osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka kuolleisuus niihin oli jo tuolloin alkanut laskea.<\/p>\n\n\n\n

1960-luvulta l\u00e4htien sanomalehdiss\u00e4 alkoi esiinty\u00e4 mainintoja siit\u00e4, ett\u00e4 Kumlingen taudin lis\u00e4ksi puutiaisen puremasta saattoi toisinaan seurata laajeneva rengasmainen ihotulehdus. Eurooppalaiset ihotautil\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat tunteneet oireen jo 1900-luvun alusta l\u00e4htien nimell\u00e4 erythema chronicum migrans<\/em>. Amerikkalaistutkijat yhdistiv\u00e4t sen vasta 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Lymen borrelioosin oirekirjoon, ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s suomalaiset tiet\u00e4v\u00e4t vaeltavan punotuksen olevan borrelioositartunnan ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FT Suvi Rytty on terveyshistorian tutkija, joka on tarkastellut puutiaisv\u00e4litteisist\u00e4 taudeista k\u00e4yty\u00e4 julkista keskustelua 1950-luvulta 2000-luvun alkuun Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa \u201cIhmiset, punkit ja ymp\u00e4rist\u00f6nmuutos \/ Humans and Ticks in the Anthropocene<\/a>\u201d (HUTI)<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehtiaineistot 1950\u20132010<\/p>\n\n\n\n

Aronowitz, Robert A. \u201cLyme Disease: The Social Construction of a New Disease and Its Social Consequences.\u201d The Milbank Quarterly<\/em> 69, no. 1 (1991): 79\u2013112.<\/p>\n\n\n\n

Brummer-Korvenkontio, Markus. Virusten ja prionien luonnonhistoriaa: Myyr\u00e4kuumeesta SARS:iin, Ebolasta AIDS:iin ja arboviruksista lintuinfluenssaan.<\/em> Helsinki: Helsinki University Press, 2007.<\/p>\n\n\n\n

Oker-Blom, Nils. \u201cKumlinge Disease: A Meningo-Encephalitis Occurring in the Aaland Islands.\u201d Annales Medicinae Experimentalis et Biologiae Fenniae<\/em> 34 (1956): 309\u2013318.<\/p>\n\n\n\n

Zlobin, Vladimir I., Vanda V. Pogodina and Olaf Kahl. \u201cA brief history of the discovery of tick-borne encephalitis virus in the late 1930s (based on reminiscences of members of the expeditions, their colleagues, and relatives). Ticks and Tick-borne Diseases<\/em> 8, no. 6 (2017): 813\u2013820. http:\/\/dx.doi.org\/10.1016\/j.ttbdis.2017.05.001.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajatus puutiaisesta (tuttavallisemmin punkista) Suomen vaarallisimpana el\u00e4imen\u00e4 alkoi yleisty\u00e4 2000-luvun alussa. Taustalla vaikutti paitsi puutiaisten lis\u00e4\u00e4ntyminen, my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntynyt tietoisuus puutiaisista haitallisten taudinaiheuttajien levitt\u00e4jin\u00e4. Suomessa merkitt\u00e4vimm\u00e4t puutiaisv\u00e4litteiset taudit ovat Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi (Lymen tauti) ja virusper\u00e4inen puutiaisaivotulehdus (tick-borne encephalitis, TBE), joka aiemmin tunnettiin Kumlingen tautina. Sek\u00e4 borrelioosi ett\u00e4 TBE johtuvat taudinaiheuttajista, jotka ovat olleet olemassa kauan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3161,"featured_media":8831,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258],"tags":[1731,1728,1730,1732,1727,1729],"class_list":{"0":"post-8823","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"tag-borrelioosi","10":"tag-kumlingen-tauti","11":"tag-laaketieteen-ja-terveyshistoria","12":"tag-lymen-tauti","13":"tag-puutiainen","14":"tag-tbe","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8823","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3161"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8823"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8823\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8846,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8823\/revisions\/8846"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8831"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8823"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8823"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}