{"id":8848,"date":"2024-05-02T16:27:51","date_gmt":"2024-05-02T13:27:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8848"},"modified":"2024-11-13T15:46:06","modified_gmt":"2024-11-13T13:46:06","slug":"uudessa-tutkimushankkeessa-tutkitaan-oopperan-merkitysta-porvarillisen-julkisuuden-rakentumisessa-turussa-ja-pariisissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/uudessa-tutkimushankkeessa-tutkitaan-oopperan-merkitysta-porvarillisen-julkisuuden-rakentumisessa-turussa-ja-pariisissa\/","title":{"rendered":"Uudessa tutkimushankkeessa tutkitaan oopperan merkityst\u00e4 porvarillisen julkisuuden rakentumisessa Turussa ja Pariisissa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Turku 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Maalannut P.J. Fegth C. Fahlcrantzin maalauksesta tehdyn Joh. Cardonin litografian mukaan. Kuva: Turun museokeskus, Turun kaupungin taidekokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790\u20131840. Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der 1790\u20131840<\/em> analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin v\u00e4lill\u00e4 ja tutkitaan, miten musiikki- ja teatteriel\u00e4m\u00e4 my\u00f6t\u00e4vaikuttivat porvarillisen julkisuuden ja kansalaisihanteiden muotoutumiseen. Polttopisteess\u00e4 on erityisesti ranskalainen koominen ooppera (op\u00e9ra-comique<\/em>), jossa k\u00e4siteltiin yhteiskunnallisia teemoja ja esitettiin poliittisia kannanottoja valistuksen keskustelukulttuurin hengess\u00e4. Hankkeen l\u00e4hdepohjan ja Turun ohjelmiston selvitt\u00e4mist\u00e4 varten on vuonna 2023 saatu yksivuotinen rahoitus Suomen Tiedeseuralta.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimus monipuolistaa k\u00e4sityst\u00e4 Turun ja Suomen musiikki- ja teatterihistoriasta, jota on aiemmin tutkittu kansallisvaltiokeskeisesti ja jopa nationalistisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, jonka mukaan Suomessa ei olisi ollut maininnan arvoista teatteri- tai musiikkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 ennen kansallisromantiikkaa tai 1870-luvun suomenkielist\u00e4 teatteria. Kuitenkin 1700- ja 1800-lukujen kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4 tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kosmopoliittisena, n\u00e4k\u00f6kulmasta ja kulttuuri ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n rajoja ylitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuorovaikutuksena. Kosmopoliittisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna op\u00e9ra-comqiue<\/em> on t\u00e4rke\u00e4 genre, joka oli suosittua Euroopassa 1700-luvulla ja 1800-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla. Kosmopoliittisuudessaan my\u00f6s Turun teatteri- ja musiikkiel\u00e4m\u00e4 ei oleellisesti poikennut muiden vastaavankokoisten eurooppalaisten kaupunkien kulttuuritarjonnasta, eik\u00e4 se my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut huonompi tai heikompi vain siksi, ett\u00e4 sen mallit tulivat manner-Euroopasta eik\u00e4 kansallisesta itsetarkastelusta.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa haetaan vastauksia nelj\u00e4\u00e4n eri p\u00e4\u00e4kysymykseen: Miten Turun konsertti- ja teatteriohjelmisto vertautuu Pariisin ohjelmistoon, millaisia versioita teoksista esitettiin Turussa verrattuna Pariisiin, millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 yhteiskunnasta, kanssakansalaisuudesta ja moraalista Turussa esitetyt teokset peilaavat sek\u00e4 mit\u00e4 reittej\u00e4 pitkin teokset kulkeutuvat Turun, Tukholman ja Pariisin v\u00e4lill\u00e4? Lis\u00e4ksi hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n monipuolistamaan ja kyseenalaistamaan tiukkaa jakoa keskustaan ja periferiaan. Hankkeen tutkijoille Turku ei ole periferiaa, vaan kulttuurikaupunki, jolla oli merkitt\u00e4vi\u00e4 yhteyksi\u00e4 Pariisin kaltaiseen keskeiseen eurooppalaiseen metropoliin. Tutkimuskysymyksiin vastataan aate- ja kulttuurihistorian metodien avulla. Historiallisia ilmi\u00f6it\u00e4 ylikansallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteleva riste\u00e4v\u00e4 historia (histoire crois\u00e9e<\/em>) on hankkeelle olennainen tutkimussuuntaus, jossa eri paikallisia historiallisia ilmi\u00f6it\u00e4 ja n\u00e4iden v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta tarkastellaan rinnakkain. Hankkeessa tutkitaan musiikkia ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuutta osana seurallisuutta, porvarillista julkisuutta ja sirkulaatiota. Librettojen, partituurien ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten lis\u00e4ksi hankkeessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4htein\u00e4 s\u00e4velt\u00e4jien, n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijoiden sek\u00e4 seurapiiritoimijoiden kirjeenvaihtoa ja muita egodokumentteja. Hankkeen tutkijoita kiinnostaa siis taiteen ja politiikan kytk\u00f6kset 1700- ja 1800-lukujen vaihteen Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Teatteriesityksist\u00e4 kertova ilmoitus \u00c5bo Tidningar -lehdess\u00e4 5.8.1820. Kuva: Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Ruotsalaisen n\u00e4yttelij\u00e4 Per Eric Sevelinin almanakkamerkint\u00f6j\u00e4 1820-luvulta. Almanakkaa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Tukholmassa Kungliga biblioteketiss\u00e4. Sevelin esiintyi seurueineen my\u00f6s Turussa 1830-luvulla. Kuva: Mikko Saira.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Projektia johtaa Suomen historian professori Charlotta Wolff, joka on tutkinut Skandinavian, Suomen ja muun Euroopan v\u00e4list\u00e4 \u00e4lyllist\u00e4 vuorovaikutusta 1700- ja 1800-luvuilla, identiteettej\u00e4 ja omakuvia, eliittien historiaa, kulttuurista liikkuvuutta sek\u00e4 k\u00e4sitehistoriaa. Ranskalaista koomista oopperaa Wolff on tutkinut aikaisemmin projektissaan Comic opera and society in France and Northern Europe, ca 1760\u20131790<\/em> (Suomen Akatemia\/Helsingin yliopisto), jossa h\u00e4n tarkasteli<\/em> ranskalaisen koomisen oopperan merkityst\u00e4 julkisen mielipiteen kehittymisess\u00e4 1700-luvun Ranskassa ja Skandinaviassa. Uudessa hankkeessa n\u00e4m\u00e4 kysymykset tuodaan paikallistasolle ja sidotaan ohjelmiston ylirajaiseen luonteeseen. Wolffin lis\u00e4ksi hankkeessa ty\u00f6skentelev\u00e4t \u00c5bo Akademin pohjoismaisen historian professori Johanna Ilmakunnas, tutkijatohtori Topi Artukka, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Heidi T\u00e4htinen sek\u00e4 tutkimusavustaja Mikko Saira. Ilmakunnas on kulttuurihistorioitsija, joka on tutkinut aineellista kulttuuria, ty\u00f6n kulttuurihistoriaa, perhett\u00e4, sukupuolta ja kuluttamista Ruotsissa ja Suomessa 1700\u20131800-luvulla. Hankkeessa h\u00e4n tutkii erityisesti oopperan aineellista historiaa, kuten artistin ty\u00f6n tai ohjelmiston s\u00e4ilymisen materiaalisia edellytyksi\u00e4. Artukka on postdoc-tutkija, joka on erikoistunut 1800-luvun porvarillisen eliitin kulttuurihistorian tutkimukseen. Hankkeessa h\u00e4n tutkii seurallisuuden ja teatterin v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 1800-luvun alun Turussa. T\u00e4htinen on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Turun yliopistossa ja Universit\u00e9 d’Aix-Marseillessa. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa k\u00e4sittelee libretisti Constance de Salmia (1767\u20131845) ja t\u00e4m\u00e4n pariisilaissalonkia Ranskan vallankumouksen j\u00e4lkimainingeissa. Sairan on puolestaan tarkoitus aloittaa tammikuussa 2025 v\u00e4it\u00f6skirjan kirjoittaminen musiikin sirkulaatiosta Pohjois-Euroopassa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.<\/p>\n\n\n\n

Hanke on nelivuotinen ja kest\u00e4\u00e4 vuoden 2027 loppuun asti. Hankkeessa kirjoitetaan kaksi v\u00e4it\u00f6skirjaa ja lukuisia yhteisartikkeleita. Tuloksia ja l\u00e4hteit\u00e4 avataan hankkeen verkkosivuilla, jotka avataan osoitteessa utu.fi\/opera<\/a>. Hankkeen avausseminaari j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 13.5.2024 Turun yliopiston Arcanum-rakennuksessa huoneessa A355\/357 klo. 12-16. Ilmoittautumiset seminaariin s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen charlotta.wolff@utu.fi<\/a> 2.5.2024 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Charlotta Wolff ja Mikko Saira<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790\u20131840. Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der 1790\u20131840 analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin v\u00e4lill\u00e4 ja tutkitaan, miten musiikki- ja teatteriel\u00e4m\u00e4 my\u00f6t\u00e4vaikuttivat porvarillisen julkisuuden ja kansalaisihanteiden muotoutumiseen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3585,"featured_media":8855,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[165,458,863,1733,1735,1734,189],"class_list":{"0":"post-8848","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-1700-luku","9":"tag-1800-luku","10":"tag-musiikki","11":"tag-ooppera","12":"tag-pariisi","13":"tag-teatteri","14":"tag-turku","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8848","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3585"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8848"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8848\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9031,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8848\/revisions\/9031"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8848"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8848"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8848"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}