{"id":8860,"date":"2024-05-03T11:05:14","date_gmt":"2024-05-03T08:05:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8860"},"modified":"2024-05-03T13:47:54","modified_gmt":"2024-05-03T10:47:54","slug":"postkort-fran-uppsala-vappu-uppsalassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/postkort-fran-uppsala-vappu-uppsalassa\/","title":{"rendered":"Postkort fr\u00e5n Uppsala: vappu Uppsalassa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Anjovispurkki tekee matkaa kohti Kvarnfalletia.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Huhtikuu oli kummallinen kuukausi: taivaan peitti useimpina p\u00e4ivin\u00e4 harmaa pilviverho, l\u00e4mp\u00f6tila oli l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 nollaa kuin kymment\u00e4 l\u00e4mp\u00f6astetta, ja puut ja pensaat odottivat ikuisuuden valoa ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4, jotta voivat vihdoin puhjeta t\u00e4yteen lehteen. Mutta vihdoin pilvipeite hajosi, aurinko tuli esiin ja kirsikankukat avasivat nuppunsa \u2012 on vappu!<\/p>\n\n\n\n

Vappu ei ole Uppsalassa mik\u00e4\u00e4n pieni juttu, vaan suuri juhla, jota vietet\u00e4\u00e4n sankoin joukoin, ja ohjelmaa riitt\u00e4\u00e4 aamusta iltaan ja l\u00e4pi y\u00f6n. Moni pit\u00e4\u00e4kin Uppsalaa Ruotsin vappup\u00e4\u00e4kaupunkina. Vappuaaton voi aloittaa samppanja-aamiaisella ja jatkaa siit\u00e4 sillikselle, tarjolla on el\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia niin orkesterien kuin ymp\u00e4ri kaupunkia kulkevien kuorojen muodossa, ja monet kokoontuvat piknikille Ekonomikumparkeniin, joka on niin t\u00e4ynn\u00e4, ett\u00e4 omaa paikkaa saa suorastaan jonottaa. Halukkaat voivat my\u00f6s hankkia itselleen lipun Uppsalan linnassa pidett\u00e4viin tanssiaisiin, joissa voi nauttia hyv\u00e4st\u00e4 ruoasta, kuorolaulusta ja tietenkin tanssista. Itse asiassa monilla Turun vappuperinteill\u00e4 on juurensa Uppsalassa, joten kurkistetaanpa t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 Uppsalan vapunviettoon.<\/p>\n\n\n\n

Vappuna kaupunki on t\u00e4ynn\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, joka kokoontuu jo heti vappuaaton aamusta seuraamaan legendaarista kilpaa, forsr\u00e4nningeni\u00e4, <\/em>jossa kisasi t\u00e4n\u00e4 vuonna 120 venekuntaa. <\/em>Forsr\u00e4nningenin idea on verrattain yksinkertainen ja tuo mieleen Turussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n Pikkulaskiaisen: siin\u00e4 kahden\u2012nelj\u00e4n hengen kokoiset venekunnat seilaavat Fyrisjokea pitkin itse rakentamillaan styroksialuksilla, joiden he toivovat kest\u00e4v\u00e4n maaliin asti. Matka alkaa Eddasp\u00e5ngen-sillan luota, ja reitti on kokonaisuudessaan noin 1,5 kilometri\u00e4 pitk\u00e4. Suurin koettelemus on aivan ydinkeskustassa sijaitseva Kvarnfallet, jossa joki laskee useamman metrin ja jonka kuohuihin monen venekunnan alus on vuosien varrella hajonnut. T\u00e4m\u00e4 kohta vet\u00e4\u00e4 tietenkin puoleensa eniten katsojia, joissa suurimmat hurraa-huudot kirvoittivat mallikelpoisten suoritusten sijaan n\u00e4ytt\u00e4vimm\u00e4t kaatumiset. Viimeinen j\u00e4nnitysn\u00e4ytelm\u00e4 on Islandsfallet aivan ennen maalia, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki alukset selvinneet t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n vuonna ehjin\u00e4 maaliin. Matkan varrella on runsaasti ammattisukeltajia varmistamassa kisaajien turvallisuutta, ja kisaajilla on my\u00f6s yll\u00e4\u00e4n kyp\u00e4r\u00e4t ja pelastusliivit, joten haaksirikon sattuessa he voivat turvallisin mielin heitt\u00e4yty\u00e4 kuohujen viet\u00e4viksi.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
G\u00e4vlen olkipukki laskee Kvarnfalletin kuohuihin.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Forsr\u00e4nningen on perinteik\u00e4s tapahtuma, sill\u00e4 se on j\u00e4rjestetty jo vuodesta 1975 alkaen. Ensimm\u00e4inen forsr\u00e4nningen sai alkunsa vedonly\u00f6nnist\u00e4, jossa ly\u00f6tiin vetoa siit\u00e4, pystyisiv\u00e4tk\u00f6 opiskelijat Anders Ahnesj\u00f6 ja Carl-Johan Hansson laskemaan Fyrisjokea jollalla. He onnistuivat, ja nykyisin Uppsalan yliopiston tekniikan ja luonnontieteilij\u00f6iden organisoimasta forsr\u00e4nningenist\u00e4 on miltei 50 vuoden aikana tullut valtava ilmi\u00f6. Se on Ruotsin opiskelijatapahtumien kohokohta, jonne kisaajat tulevat ymp\u00e4ri Ruotsia, ja paikalla on mediaa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 tv- ett\u00e4 radiol\u00e4hetyst\u00e4 kaikkialle Ruotsiin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna Kvarnfalletissa oli tavallista kovemmat kuohut lumisen talven j\u00e4ljilt\u00e4, mik\u00e4 toi kilpaan huomattavaa lis\u00e4j\u00e4nnityst\u00e4. Olimme paikalla jo heti tapahtuman alkaessa kymmenelt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4simme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kaikki kilpailijat, joista suosikkejamme olivat muun muassa bioj\u00e4teastia (ei selvinnyt ehj\u00e4n\u00e4), nakkis\u00e4mpyl\u00e4 (sek\u00e4\u00e4n ei selvinnyt ehj\u00e4n\u00e4) ja anjovispurkki (selvisi!). Kuohut koituivat kohtaloksi my\u00f6s muun muassa parille viikinkilaivalle, tekohampaille, banaanilaatikolle ja traktorille. Loppuratkaisut p\u00e4\u00e4simme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4 paikalta Dombronilta, kun olimme ensin odottaneet k\u00e4rsiv\u00e4llisesti sopivan kolon ilmestymist\u00e4 joen vartta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n ihmismuuriin. Koosteen kuohuihin hajonneista aluksista p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n SVT:n sivuilta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Virallinen vappu alkoi lakituksesta kello 15.00, kun jo hyv\u00e4n aikaa sitten Carolina Redivivan julkisivuun ilmestynyt vappuajastin saavutti vihdoin nollan. Lakitus Uppsalassa muistuttaa paljon lakitusta Turussa Taidemuseonm\u00e4ell\u00e4, ja ihmismassat olivat t\u00e4n\u00e4kin vuonna luvatusti valtavia. Lakituksen juuret Uppsalassa ovat 1900-luvun alussa, kun opiskelijat alkoivat kokoontua Drottninggatanille painaakseen ylioppilaslakit p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 ensi kertaa talven j\u00e4lkeen ja pit\u00e4\u00e4kseen niit\u00e4 aina syyskuun loppuun asti. 1950-luvun tienoilla Uppsalan yliopiston silloinen rehtori Torgny Segerstedt alkoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tervehti\u00e4 kev\u00e4\u00e4n tuloa heiluttamalla ylioppilaslakkiaan, jolloin lakitus alkoi muodostua nykyisenlaiseksi. Niinp\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin vappuna tilaisuus alkoi Uppsalan yliopiston rehtorin Anders Hagfeltin tervehdyksell\u00e4, ja yleis\u00f6 painoi ylioppilaslakit p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4, kun rehtori oli ensin heiluttanut omaansa tervehdykseksi. Erona Suomessa vietett\u00e4v\u00e4\u00e4n vappuun on tosin se, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 Taidemuseonm\u00e4ki lainehtii ylioppilaslakkien valkoisena meren\u00e4, Uppsalassa l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikilla ei ole ylioppilaslakkia edes lakituksessa. Syyn\u00e4 on ainakin osaltaan se, ett\u00e4 Ruotsissa ei ole en\u00e4\u00e4 vuosikymmeniin ollut samanlaista ylioppilaskoetta kuin Suomessa, vaan sen lakkautettiin jo 1960-luvulla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vappu on vihdoin virallisesti koittanut, ja on aika painaa ylioppilaslakki p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Rehtorin tervehdyksen j\u00e4lkeen kuultiin mieskuoro Orphei Dr\u00e4ngarin kev\u00e4tkonsertti. Orphei Dr\u00e4ngar on perinteik\u00e4s kuoro, joka sai alkunsa lokakuussa 1853 ja jonka perustamisen taustalla on Uppsalaa tuolloin koetellut koleraepidemia. Tarinan mukaan Uppsalan Vanhalle torille kokoontui tuolloin laulamaan joukko opiskelijoita kohottaakseen tartuntariskin vuoksi eristettyjen kaupunkilaisten mielialaa. Torille kokoontuneet laulajat lauloivat muun muassa Bellmanin nelj\u00e4nnentoista epistolan, jossa mainitusta Orphei Dr\u00e4ngarnasta tuli my\u00f6s kuoron nimi. Carolina Redivivan portailla pidetty kev\u00e4tkonsertti on tosin verrattain uusi tulokas Uppsalan vapun ohjelmistossa, sill\u00e4 se on pidetty vasta vuodesta 2016 alkaen. Sit\u00e4 ennen kuoro lauloin yliopiston aulassa.<\/p>\n\n\n\n

Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 Uppsalan keskustan l\u00e4hialueilla syttyv\u00e4t vapputulet, majbrasor, <\/em>ja keskustassa ker\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n Uppsalan linnan luo Gunillaklockanin juurelle kuulemaan ylioppilaskunnan puhe kev\u00e4\u00e4lle sek\u00e4 toisen perinteikk\u00e4\u00e4n kuoron, Allm\u00e4nna S\u00e5ngenin, kev\u00e4tkonsertti. Niin kuin moni muu vapputapahtuma Uppsalassa, my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 on perinteik\u00e4s ja alkanut jo 1800-luvun alussa. Tuolloin opiskelijat alkoivat ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 vappuaaton iltana linnan m\u00e4elle n\u00e4hd\u00e4kseen kaupungissa syttyv\u00e4t tulet ja laulaakseen kev\u00e4\u00e4lle. Ylioppilaskunnan kev\u00e4tpuhe, jonka piti t\u00e4n\u00e4 vuonna osakuntien yhteisen j\u00e4rjest\u00f6n puheenjohtaja curator curatorum, historianopiskelija Calle Jonsson, pidettiin ensimm\u00e4isen kerran 1800-luvun lopulla. Vuodesta 1926 alkaen tapahtuma on l\u00e4hetetty my\u00f6s suorana radiossa, jolloin kaikkialla Ruotsissa on mahdollista kuulla Gunillaklocanin ly\u00f6v\u00e4n kello iltayhdeks\u00e4n merkiksi ja Pohjoismaiden vanhimman akateemisen kuoron, vuonna 1830 perustetun Allm\u00e4nna S\u00e5ngenin s\u00e4velet kev\u00e4\u00e4lle. Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 soiva Gunillaklockan, linnanm\u00e4elle sytytetyt ulkotulet ja Allm\u00e4nna S\u00e5ngenin h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4\u00e4n mutta kirkkaaseen kev\u00e4tiltaan kajauttavat kev\u00e4tlaulut yhdistettyn\u00e4 iltatuulessa hulmuaviin yliopiston 13:n osakunnan lippuihin ovat voimakas kokemus. Opiskelijoiden siluetit piirtyv\u00e4t vaaleanpunertavaa taivasta vasten, jota koristavat taustalla h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4n tuomiokirkon tornit, ja curator curatorum puhuu kev\u00e4\u00e4lle t\u00e4ydest\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n. Niiden v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 viesti on selv\u00e4 ja t\u00e4ynn\u00e4 lupausta tulevasta kes\u00e4st\u00e4: pitk\u00e4 talvi on vihdoin v\u00e4istynyt!<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Aurinko on laskenut linnanm\u00e4ell\u00e4, ja puhe kev\u00e4\u00e4lle on pidetty.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\"Noora<\/figure>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa Lasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a><\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huhtikuu oli kummallinen kuukausi: taivaan peitti useimpina p\u00e4ivin\u00e4 harmaa pilviverho, l\u00e4mp\u00f6tila oli l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 nollaa kuin kymment\u00e4 l\u00e4mp\u00f6astetta, ja puut ja pensaat odottivat ikuisuuden valoa ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4, jotta voivat vihdoin puhjeta t\u00e4yteen lehteen. Mutta vihdoin pilvipeite hajosi, aurinko tuli esiin ja kirsikankukat avasivat nuppunsa \u2012 on vappu! Vappu ei ole Uppsalassa mik\u00e4\u00e4n pieni juttu, vaan suuri […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":8862,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[470,626,1719,1248,591],"class_list":{"0":"post-8860","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-opiskelijaelama","9":"tag-perinne","10":"tag-postkort-fran-uppsala","11":"tag-uppsalan-yliopisto","12":"tag-vappu","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8860","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8860"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8860\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8871,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8860\/revisions\/8871"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8860"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8860"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8860"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}