{"id":8873,"date":"2024-06-06T09:47:03","date_gmt":"2024-06-06T06:47:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8873"},"modified":"2024-06-12T13:46:59","modified_gmt":"2024-06-12T10:46:59","slug":"mita-kansalaisuus-merkitsi-1900-luvun-alun-tytolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/mita-kansalaisuus-merkitsi-1900-luvun-alun-tytolle\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 kansalaisuus merkitsi 1900-luvun alun tyt\u00f6lle?"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Helene Schjerfbeck, Tytt\u00f6 ver\u00e4j\u00e4ll\u00e4 I,<\/em> 1897-1902. Kuva: Villa Gyllenberg \/ Matias Uusikyl\u00e4 (kuvaaja), Signe ja Ane Gyllenbergin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n taidekokoelma. Linkki lisenssiin<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Lukiessa tytt\u00f6koululaisen yst\u00e4v\u00e4kirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu \u2019Suomen lapsi\u2019 toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetist\u00e4. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymm\u00e4rryst\u00e4 ajastaan ja yhteis\u00f6st\u00e4\u00e4n. Yst\u00e4v\u00e4kirjan pieness\u00e4 palassa menneisyytt\u00e4 oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisi\u00e4 aineksia.<\/p>\n\n\n\n

Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa yst\u00e4v\u00e4kirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun j\u00e4ljilt\u00e4 kirjan ruotsinkielisten sukunimien alle oli saatettu lyijykyn\u00e4ll\u00e4 korjata suomenkielinen versio, kun Forsmanista tuli Koskimies. Sivuilla kirjoitukset k\u00e4viv\u00e4t kansallishenkist\u00e4 dialogia Saidan toivottaessa topeliaanisesti, \u201cLaps\u2019 Suomen, armas maasi t\u00e4\u00e4 siis muista ainiaan!\u201d ja Inkerin vastatessa Immi Hell\u00e9nin (1861\u20131937) tutulla riimill\u00e4: \u201cIs\u00e4n, \u00e4idin, kotimaan, Ole kelpo lapsi vaan!\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tytt\u00f6koulun oppilaiden maailmaa s\u00e4vytti sortovuosina vallankumouksellinen henki, joka Irene Mendelinin (1864\u20131944) runon lailla antoi Suomen nuorison tunnussanoiksi \u201cvalistuksen ja veljeyden, hengen vapauden\u201d. Kansallisen her\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkimainingeissa keskityttiin tulevaisuuden luomiseen unelmoiden Kasimir Leinon (1866-1919) sanoin \u201cvastaisen ajan vienoista auerpilvist\u00e4\u201d. Suurlakon alla lokakuussa 1905 kirjoittaja nimelt\u00e4 Ellen pohdiskeli:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201cVapaus ja lempi \u2013<\/p>\n\n\n\n

Kumpi on herttaisempi?<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lemmelleni uhrajaisin henkenikin <\/p>\n\n\n\n

Vapauspa uhriks\u2019 saisi lempenikin.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Alba<\/em> amicorum<\/em> eri muodoissaan kertoivat yst\u00e4vyydest\u00e4 ja verkostoista, mutta niist\u00e4 voi lukea my\u00f6s yhteis\u00f6n kapinaa, kuten kielitieteilij\u00e4 Agnete Nesse tekee. Virallisen koulupolitiikan tasapainotellessa Ven\u00e4j\u00e4n vaatimusten kanssa yst\u00e4v\u00e4kirjaan k\u00e4tkettyjen runojen sympatiat olivat suomalaisen sivistyksen puolella. Rohkean mielialan yll\u00e4pit\u00e4minen oli lasten keino ilmaista vastarintaa. Perhe ja uskonto annettiin runoissa tueksi taipaleelle, osa kirjoituksista taas valoi taisteluhenke\u00e4. Idealisoidussa kontekstissaan syd\u00e4n ja velvollisuudentunto punoivat yhteen yksil\u00f6n ja kansan \u2013 yst\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4npolku, jolle toivottiin rauhaa ja rakkautta, oli kasvamista jaloksi kansalaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuuristen ainesten rinnalla kehkeytyi poliittinen kansalaisuus. Kasvava ymm\u00e4rrys ihmisoikeuksien kuulumisesta kaikille synnytti konflikteja, kun etuoikeudet kyseenalaistettiin. Tytt\u00f6ydest\u00e4 ja kansalaisuudesta ei ollut vain yht\u00e4 tarinaa. S\u00e4\u00e4ty, perhetausta ja laki s\u00e4\u00e4tiv\u00e4t naisten mahdollisuuksia m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 itse el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, kuin my\u00f6s taloudellista toimeentuloa. Naimaton nainen oli saanut t\u00e4ysivaltaisuuden 25-vuotta t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n vuoden 1864 asetuksessa, mutta naimisissa olevan naisen pysyminen aviomiehen holhouksessa vuoden 1929 avioliittolakiin asti kertoi sukupuolten keskin\u00e4isen hierarkian hitaasta muutoksesta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Naisten mielenosoitusmarssi mahdollisesti \u00e4\u00e4nioikeuden puolesta. Kulkue matkalla S\u00e4\u00e4tytalon edustalle mielenosoitukseen. Unioninkatu 27 – Aleksanterinkatu 28. Taustalla Stockmannin tavaratalo, 1905. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Linkki lisenssiin.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4t, kuten Fredrika Runeberg (1807\u20131879), Adela\u00efde Ehrnrooth (1826\u20131905) ja Minna Canth (1844\u20131897), kiinnittiv\u00e4t huomion perustavanlaatuisiin oikeuksiin ja edellytyksiin, joita ilman tasa-arvoinen kansalaisuus ei voisi toteutua. Ranskan suuren vallankumouksen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t aatteet kansalaisuudesta olivat l\u00f6yt\u00e4neet tiens\u00e4 suomalaisten mielenmaisemaan, voimistuen 1880-luvulla, ja Suomen itsen\u00e4istymisen kynnyksell\u00e4 naisasialiike marssi jo kaduilla tasa-arvon, koulutuksen ja \u00e4\u00e4nioikeuden puolesta.<\/p>\n\n\n\n

Emansipatorinen kehitys oli muuttamassa niin naisia kuin maata. Naisasialiikkeen ja ty\u00f6v\u00e4enliikkeen aktivismin auttamana Suomessa saavutettiin yhten\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 maista yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus vuonna 1906.  Avautui uusia mahdollisuuksia itsen\u00e4iselle kansalaisuudelle ja naisten toimijuudelle yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 nykyajan tyt\u00f6t ja kansalaisuus? Viheli\u00e4iset ongelmat kutsuvat toimimaan maailmankansalaisena, niin kuin ilmastoaktivistiksi 15-vuotiaana ryhtynyt Greta Thunberg, joka toi tulevaisuudesta huolestuneiden nuorten \u00e4\u00e4nen<\/a> YK:n vuoden 2019 ilmastokeskusteluihin. Tytt\u00f6jen voimaantumista kansalaisina ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toivoteta tervetulleeksi. Yhteiskuntatieteilij\u00e4t Nitasha Kaul ja Tom Buchanan kirjoittavat misogyynisten autoritaaristen johtajien (Electorally Legitimated Misogynist Authoritarian) pyrkiv\u00e4n kaventamaan naisten toimijuutta yhteiskunnassa. Saadakseen valtaa ELMAt hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t \u2019feminiinisiksi\u2019 kategorioimiaan asioita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Filosofi Kate Manne m\u00e4\u00e4rittelee misogynian naisia alistavan systeemin yll\u00e4pit\u00e4misen\u00e4, joka rankaisee naisia, kun he kielt\u00e4ytyv\u00e4t toimimasta kuten systeemi haluaa. P\u00e4iv\u00e4npolttava esimerkki misogyniasta vallank\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 on aborttioikeuden poistaminen. Yhdysvalloissa on aborttioikeuden takaavan Roe v. Wade \u2013p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen<\/em> kaatamisen<\/a> my\u00f6t\u00e4 rajoitettu tytt\u00f6jen ja naisten ruumiillista itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta. YK:n asiantuntijat pit\u00e4v\u00e4t Yhdysvaltain aborttikieltoja uhkana ihmisoikeuksille<\/a>. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Yksityiskohta yst\u00e4v\u00e4kirjasta, 1905-1909. Kuva: Heidi T\u00e4htinen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

P\u00e4invastoin kuin Yhdysvalloissa, Ranskassa otettiin askel eteenp\u00e4in tytt\u00f6jen ja naisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden toteutumisessa, kun aborttioikeus kirjattiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maailmassa maan perustuslakiin<\/a> vuonna 2024. Nykyajan kansalaisuuteen kuuluu ideaali osallistuvasta demokratiasta, jossa rakennetaan yhdess\u00e4 yhteiskuntaa ihmisoikeuksien pohjalta. Naisasialiitto Unioni ker\u00e4\u00e4 Suomen osalta allekirjoituksia \u00c4\u00e4ni aborttioikeudelle<\/em> \u2013kansalaisaloitteeseen<\/a>, jonka tavoitteena on varmistaa aborttioikeus kaikkialla EU:<\/a>ssa. <\/a><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Heidi T\u00e4htinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija SLS:n rahoittamassa projektissa Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der, 1790\u20131840.<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Alexander, Kristine, Stephanie Olsen & Karen Vallg\u00e5rda. <\/a>Voices and Sources: Lessons from the History of Childhood. Digital Handbook of the History of Experience,<\/em> 2023. <\/p>\n\n\n\n

Cizmar Anne; Kerem Ozan Kalkan. Hostile Sexism and Abortion Attitudes in Contemporary American Public Opinion. <\/em>Politics & Gender. 2023;19(4):1134-1155.<\/p>\n\n\n\n

Kaul, N., & Buchanan, T. Misogyny, authoritarianism, and climate change.<\/em> Analyses of Social Issues and Public Policy, 2023, 23, 308\u2013333.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteenm\u00e4ki, Maria. Vuosisadan naisasialiike. Naiset ja sosialidemokratia 1900-luvun Suomessa. <\/em>Sosialidemokraattiset naiset. Helsinki: Hakapaino Oy, 2000.<\/p>\n\n\n\n

Manne, Kate. Down Girl: The Logic of Misogyny.<\/em> New York, NY: Oxford University Press, 2017.<\/p>\n\n\n\n

Nesse, Agnete. Poetic Resistance: Girls’ Autograph Albums during World War II in Norway.<\/em> Scandinavian Studies, vol. 94 no. 4, 2022, p. 453-474.<\/p>\n\n\n\n

Salminen, Jari. Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys: Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872-1920. <\/em>Helsingin yliopisto, 2002.<\/p>\n\n\n\n

The Guardian. France adds abortion rights to its constitution \u2013 video<\/em>. Reuters. 4 March 2024.<\/p>\n\n\n\n

Thunberg, Greta. Greta Thunberg\u2019s full speech to world leaders at UN Climate Action Summit.<\/em> PBS NewsHour. 23 September 2019.<\/p>\n\n\n\n

United Nations. Overturning of Roe v Wade abortion law a \u2018huge blow to women\u2019s human rights\u2019 warns Bachelet.<\/em> 24 June 2022.<\/p>\n\n\n\n

United Nations. US state abortion bans \u2018putting millions of women and girls at risk\u2019.<\/em> UN News, 2 June 2023.<\/p>\n\n\n\n

Yst\u00e4v\u00e4kirja N.N.,<\/em> 1905-1909, kirjoittajan hallussa.\u00c4\u00e4ni aborttioikeudelle <\/em>\u2013kansalaisaloite. Naisasialiitto Unioni.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lukiessa tytt\u00f6koululaisen yst\u00e4v\u00e4kirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu \u2019Suomen lapsi\u2019 toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetist\u00e4. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymm\u00e4rryst\u00e4 ajastaan ja yhteis\u00f6st\u00e4\u00e4n. Yst\u00e4v\u00e4kirjan pieness\u00e4 palassa menneisyytt\u00e4 oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisi\u00e4 aineksia. Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa yst\u00e4v\u00e4kirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun j\u00e4ljilt\u00e4 kirjan ruotsinkielisten sukunimien alle oli saatettu lyijykyn\u00e4ll\u00e4 korjata suomenkielinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":4678,"featured_media":8883,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[923,1736,552,1401,604],"class_list":{"0":"post-8873","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1900-luku","10":"tag-kansalaiset","11":"tag-naishistoria","12":"tag-nationalismi","13":"tag-tasa-arvo","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4678"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8873"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8873\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8886,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8873\/revisions\/8886"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}