{"id":8891,"date":"2024-06-13T12:04:41","date_gmt":"2024-06-13T09:04:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8891"},"modified":"2024-06-13T12:08:10","modified_gmt":"2024-06-13T09:08:10","slug":"turun-ja-jyvaskylan-opiskelijoita-raittiusvalistuskiertueella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/turun-ja-jyvaskylan-opiskelijoita-raittiusvalistuskiertueella\/","title":{"rendered":"Turun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n opiskelijoita raittiusvalistuskiertueella"},"content":{"rendered":"\n

Kieltolain kumoaminen vuonna 1931 suoritetun kansan\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen vaikutti osaltaan siihen, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 perustettiin viel\u00e4 samana vuonna Suomen Akateeminen Raittiusliitto (SARL) suorittamaan raittius- ja valistusty\u00f6t\u00e4, mm. julkaisemalla Raitis Ylioppilas-lehte\u00e4. Sen j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 syntyi monille korkeakoulupaikkakunnille. Esimerkiksi Turkuun perustettiin Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys (TYRY). Jyv\u00e4skyl\u00e4n opettajaseminaarista oli tullut vuonna 1937 Jyv\u00e4skyl\u00e4n kasvatusopillinen korkeakoulu, mink\u00e4 vuoksi kaupunkiin perustettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n ylioppilaiden raittiusyhdistys (JYRY). Yhdeksi toimintamuodoksi syntyiv\u00e4t kes\u00e4kiertueet, jotka suuntautuivat ns. tavallisen kansan keskuuteen maaseutupaikkakunnille. Viimeinen t\u00e4llainen kiertue ennen talvisotaa toteutettiin elokuussa 1939 turkulaisten ja jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isten voimin it\u00e4rajan tuntumaan Ilomantsin tienoille. TYRY:st\u00e4 siihen osallistuivat opettaja Iines Louhivuo ja ylioppilas Tellervo Salminen ja JYRY:st\u00e4 ylioppilaat Toivo Kuusi, Eero Nallinmaa, Erkki Nieminen ja Paula Pihkala. Kiertue kesti 7 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja eri tilaisuuksissa oli kuulijoita yhteens\u00e4 794.<\/p>\n\n\n\n

SARL rahoitti kiertueita my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 varten m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat osallistujien matkakuluihin ja tarvittaviksi k\u00e4ytt\u00f6varoiksi. SARL:in sihteeri opasti kiertueen toimeenpanijoita ohjelman suunnittelussa. Liitto kannusti musiikkiesitysten tai n\u00e4ytelmien esitt\u00e4miseen, mutta puheiden ja esitelmien suhteen se korosti, ett\u00e4 niiss\u00e4 k\u00e4ytetyn kielen tuli olla kansantajuista.<\/p>\n\n\n\n

Ilomantsin kirkkoherra Ilmari Anttila ryhtyi organisoimaan kiertuetta selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilaisuuksien pitopaikoiksi sopivat koulut ja niiden v\u00e4limatkat ja opettajat. Kaikilla kouluilla oli urkuharmoonit ja innostuneet opettajat, M\u00f6hk\u00f6n lukutuvassa jopa s\u00e4hk\u00f6valo. Ohjelmaan oli tarkoitus saada my\u00f6s muutamia mykki\u00e4 filmej\u00e4, joiden esitt\u00e4mist\u00e4 varten tarvittava virta saataisiin kiertueen autosta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kartta, jossa n\u00e4kyy paikkakuntia viimeiselt\u00e4 ennen talvisotaa suoritetulta raittiusvalistuskiertueelta. Maanmittaushallituksen toimittama Suomen tiekartta n:o 8, 1931.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kiertueen er\u00e4\u00e4nlaiseksi johtajaksi valikoitui 22-vuotias Eero Nallinmaa JYRYst\u00e4. Kiertueelle p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ohjelmaksi n\u00e4ytelm\u00e4 Parturit<\/em> sek\u00e4 puheita. Yhdess\u00e4 puheessa oli tarkoitus k\u00e4sitell\u00e4 raittiusasiaa maanpuolustuksen kannalta ja toisessa ylioppilaiden ja kansan yhteisty\u00f6t\u00e4 raittiiden el\u00e4m\u00e4ntapojen edist\u00e4miseksi. Aiotut filmit olivat Viipurissa vuonna 1938 kuvattu Karjalan raittiusv\u00e4ki juhlii,<\/em> jokin valistusfilmi ja piirretty Mikki-hiiri-filmi. Puheiden pit\u00e4jiksi sovittiin Eero Nallinmaa ja Erkki Nieminen JYRYst\u00e4. Kiertuetta varten yritettiin vuokrata seitsem\u00e4n hengen auto Sortavalan autoliikkeist\u00e4, mutta niiss\u00e4 oli tarjolla vain viiden hengen autoja. Eero Nallinmaa kirjoitti 7.9.1939 tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4lleen pitk\u00e4n kirjeen, jossa h\u00e4n kuvaili kiertuetta. Kirjeen alussa kerrotaan, miten kuusihenkinen seurue matkusti viiden hengen autolla V\u00e4rtsil\u00e4st\u00e4 Ilomantsiin. Heti matkan alkuvaiheilla seurue ajoi harhaan ja p\u00e4\u00e4tyi Kuuksenvaaran koulun sijasta Ilomantsin Pienviljelij\u00e4koululle, jossa seurue piti ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen tilaisuuden:<\/p>\n\n\n\n

Pyrkiess\u00e4mme Kuuksenvaaran koululle menimme harhaan ja jouduimme Ilomantsin Pienviljelij\u00e4koululle, miss\u00e4 vietettiin suuria 2-p\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 juhlia. Ensi esiintymisemme piti olla Kuuksenvaarassa sunnuntai-iltana yhtaikaa Pienviljelij\u00e4koulun iltaman kanssa, mutta p\u00e4\u00e4timme yritt\u00e4\u00e4 kuitenkin. K\u00e4vimme kansakoululla, minne meit\u00e4 ei voitu majoittaa. Jos olisimme olleet linja-autojen varassa, olisimme olleet pulassa er\u00e4maaseudussa. Ajoimme taas Pienvilj.-koululle ja saimme y\u00f6sijan. Sen palkkioksi meid\u00e4n oli sunnuntain p\u00e4iv\u00e4juhlassa esitett\u00e4v\u00e4 ohjelmaa. Teimme niin. Se oli samalla hyv\u00e4\u00e4 mainostusta, sill\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 oli ymp\u00e4ri pit\u00e4j\u00e4\u00e4. Sunnuntai-iltana oli Kuuksenvaaran koululla sankasti yleis\u00f6\u00e4 huolimatta mainitsemastani yhteensattumasta. Vastedeskin oli kaikkialla meill\u00e4 valtavasti yleis\u00f6\u00e4, joka saapui jo ennen ilmoitettua aikaa, eik\u00e4 kaikissa paikoissa taputtanut vakavalle ohjelmalle.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjeess\u00e4 kuvataan, kuinka seurueen tilaisuuksissa esitetty ohjelma vastasi melko pitk\u00e4lti SARL:in ohjeistuksia ja miten varsin viihteellinen ohjelma sai hyv\u00e4n vastaanoton. Esimerkiksi heid\u00e4n Kuuksenvaarassa pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 raittiuspuhe oli SARL:in oheistuksen mukaan kansantajuinen, sis\u00e4lt\u00e4en esimerkiksi kertomuksia, ja n\u00e4ytelm\u00e4 Parturit<\/em> meni hyvin kansaan: \u201dJokainen ilta ohjelmineen ja yleis\u00f6ineen oli oma kokonaisuus, liikuttavan v\u00e4lit\u00f6n ja syd\u00e4mellinen. V\u00e4liajat juttelimme ahkerasti kansan kanssa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Matkalla oli my\u00f6s vaarallisia tilanteita. Nallinmaa kuvaili, miten seurueen auto menetti pidon hiekkaisella tiell\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Tiistai, j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4, jolloin olimme l\u00e4hell\u00e4 – kuolemaa. Ajoimme hiljakkoin korjattuja teit\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4kin paikkaa on suora loivahko alam\u00e4ki, sen kummallakin puolen pist\u00e4ytyy j\u00e4rvi l\u00e4helle tiet\u00e4. N. 5 m korkean penkeren molemmin puolin on tasaista vesij\u00e4tt\u00f6maata. Tie oli vahvasti hiekoitettua. \u2013 Automme tulee hyv\u00e4\u00e4 vauhtia alam\u00e4ke\u00e4, mutta hiekka tekee tepposensa, auto alkaa kulkea laidasta laitaan. Yht\u00e4kki\u00e4 sy\u00f6ksymme kaidetta vasten rakennettua pylv\u00e4srivi\u00e4 vastaan ja lenn\u00e4mme pengerm\u00e4n viereiselle tasaiselle maalle. Ensimm\u00e4inen toteamus sen j\u00e4lkeen (keskustelimme siit\u00e4kin, milt\u00e4 tuntui sy\u00f6ksyn hetkell\u00e4: Nyt on kaikki lopussa, nyt olemme vararikossa jne.): Olemme hengiss\u00e4. Tulemme autosta, toiset purskahtavat nauruun, johon toiset yhtyv\u00e4t. Ihmettelemme, ett\u00e4 auto on pystyss\u00e4 ja vain toinen lokasuojus lytyss\u00e4 ja puskuri v\u00e4\u00e4ntynyt. Yksi pylv\u00e4ist\u00e4 oli noussut syv\u00e4lt\u00e4 maasta ja kaatunut. Olimme ajaneet melko kohtisuoraan tiet\u00e4 vastaan, siksi pysyimme pystyss\u00e4 (auto ei voinut kallistua). Moninkertainen onni: aikaa oli runsaasti, vauriot niin v\u00e4h\u00e4iset, sy\u00f6ksymispaikka aukea, apuv\u00e4lineit\u00e4 (lankkuja jne.) l\u00e4helt\u00e4 saatavissa, raivaamalla tiet\u00e4 voi ajaa auton yl\u00f6s. Yhden neitosista l\u00e4hetimme uimaan (meit\u00e4 oli liikaa 5-hengen autossa). Saimme apuakin er\u00e4\u00e4lt\u00e4 ohikulkijalta. V\u00e4h\u00e4n toista tuntia kului, ja taas olimme matkassa. Ainutlaatuinen el\u00e4mys!<\/em><\/p>\n\n\n\n

Seurue j\u00e4tti autonsa M\u00f6hk\u00f6n kyl\u00e4\u00e4n ja jatkoi \u201dihanaa jokea\u201d pitkin Ontronvaaraan, minne ei ollut mit\u00e4\u00e4n muuta tiet\u00e4 kuin t\u00e4m\u00e4 6 km:n pituinen vesitie. Maaseudun el\u00e4m\u00e4ntyylist\u00e4 Nallinmaa kirjoitti, ett\u00e4 et\u00e4isyydet olivat pitki\u00e4, eik\u00e4 Ontronvaarassa oltu ennen j\u00e4rjestetty illanviettoja:<\/p>\n\n\n\n

Saavuimme ajoissa perille. Ontronvaaran koululla pidimme illanvieton taas valiten ohjelman mahdollisimman helppotajuiseksi, sill\u00e4 meill\u00e4 oli runsaasti vaihtelumahdollisuuksia. Lapsille jaoimme maap\u00e4hkin\u00f6it\u00e4. Koulu on toiminut siell\u00e4 jo kauemman aikaa. On paikkakuntia, joilla ei sellaista viel\u00e4 ole ollenkaan. Koulumatkat ovat hurjan pitki\u00e4. Ontronvaarassa sent\u00e4\u00e4n oli kyl\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 koulua. Ihmeellinen kyl\u00e4 se muuten oli. Sijaitsi korkealla vaaralla, ihanalla paikalla. Kaikkialla korkea-aitaiset leimaa-antavat kujat. Talot vanhoja, yleens\u00e4 maalamattomia, kansa v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4, suuria lapsia kaikki. Kyl\u00e4ss\u00e4 ei ollut koskaan ennen ollut illanviettoa tai iltamaa, pappi oli joskus k\u00e4ynyt puhumassa. Kiertelimme kyl\u00e4ss\u00e4 monta tuntia, se oli jotakin, mik\u00e4 pit\u00e4isi itse kokea. Poikkesimme melkein joka taloon. Autoimme pellolla lyhteitten sitomisessa. Sirpill\u00e4 leikattiin kivisen, karun pellon kultaista viljaa. Risu\u00e4es on siell\u00e4 tuttu kapine.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Maaseutua kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n seurue joutui nukkumaan milloin miss\u00e4kin, muiden vieraanvaraisuuden varassa. Lutikkavaaran koululla y\u00f6sijana toimivat matot, Kuolismaan rajatalossa yksi y\u00f6 tuli nukuttua sen sijaan \u201dvajassa heiniin kaivautuneena.\u201d Toisinaan matkaa tehtiin jalan, ja metsiss\u00e4 oli my\u00f6s vaara kohdata petoel\u00e4imi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Ajoimme viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n matkaa autolla ja k\u00e4velimme n. 12-13 km. korpea (18 kapulasiltaa) Megrin rajavartiostoon, joka sijaitsi j\u00e4rven rannalla olevassa entisess\u00e4 luostarissa<\/em>. Perill\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 talossa vallitsi suru: Karhu oli repinyt samalla viikolla talon 4 lehm\u00e4\u00e4, vasikka vain oli j\u00e4\u00e4nyt<\/em>. Ihmetteliv\u00e4t, ettei meill\u00e4<\/em> ollut aseita mukana<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta seurue palasi Joensuuhun v\u00e4syneen\u00e4, mutta jaksoi sent\u00e4\u00e4n viel\u00e4 juhlia. Nallinmaa ihmetteli, ett\u00e4 paikallisesti juhlimista pidettiin ilmeisesti humalatilan merkkin\u00e4, sill\u00e4 poliisi ep\u00e4ili seurueen olevan humalassa heid\u00e4n laulaessaan:<\/p>\n\n\n\n

Puoleny\u00f6n aikaan l\u00e4hdimme Joensuuta kohti. Se oli karmaisevan j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 matka. Tiet kapeita,<\/em> kuin korkkiruuveja, kaikki v\u00e4syneit\u00e4, ajajakin, y\u00f6, pimeys. Kerran pys\u00e4hdyimme ja nukuimme<\/em> autossa pari tuntia<\/em>. Vihdoin p\u00e4\u00e4simme Joensuuhun, miss\u00e4 veimme auton heti korjattavaksi. Oli<\/em> lauantai, vapaap\u00e4iv\u00e4mme<\/em>. Illalla menimme Pielishoviin juhlimaan. Poliisiset\u00e4 ei oikein pit\u00e4nyt laulustamme sielt\u00e4 palatessamme.<\/em> Meill\u00e4 ei ymm\u00e4rret\u00e4, ett\u00e4 raitiskin ihminen voi olla iloinen!\u00a0 Aamulla haimme auton. Ajoimme Ilomantsin kirkonkyl\u00e4\u00e4n, ruokailimme ja ajoimme taas l\u00e4helle rajaa Hattuvaaraan (sellaisia paikkoja on 2, olimme etel\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4). Koululla oli taas juhlamme \u2013 viimeinen. J\u00e4lleen loistava yleis\u00f6menestys<\/em> ja paljon kiitosta esiintymisist\u00e4. Nukuimme muutamia tunteja, l\u00e4hdimme n. klo 4 kotimatkalle. Ajoimme<\/em> loppumatkan hurjaa vauhtia, mutta tietkin olivat hyv\u00e4t. Sortavalassa luovutimme auton. Omistaja ei tiennyt mit\u00e4\u00e4n sattuneesta kolarista, lokasuojus oli hyvin korjattu, kaikki k\u00e4vi hyvin. (Olimme sopineet, ett\u00e4 korjaamme, jos jotakin rikkuu.) Matkaa olimme tehneet autolla 996 km.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirje toimii historiallisena l\u00e4hteen\u00e4 valottaessaan osaltaan 1930-luvulla tehty\u00e4 raittiusty\u00f6t\u00e4 ja antaessaan kuvan siit\u00e4, millaisena Etel\u00e4-Suomesta saapuneet, nuoret ja motivoituneet korkeakouluopiskelijat n\u00e4kiv\u00e4t harvaan asutun It\u00e4-Suomen \u201dvaltavat\u201d vaaramaisemat, l\u00e4nsisuomalaisesta poikkeavat tavat ja kansankulttuurin, joka varsinkin tiett\u00f6m\u00e4n taipaleen takana sijainneessa Ontronvaarassa vaikutti vanhanaikaisuudessaan eksoottiselta ja sympaattiselta. Ilmassa leijuvaan sodanuhkaan ei kirjeess\u00e4 erikseen viitattu, mutta Raitis Ylioppilas-lehden toimitussihteeri l\u00e4hetti 3.10.1939 Eero Nallinmaalle Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n kirjeen, jossa h\u00e4n pyysi lyhyit\u00e4 kirjallisia vastauksia Ilomantsin kiertuetta koskeviin haastattelukysymyksiin ja pyysi vastausta 7.10. menness\u00e4. Viimeinen kysymys kuului: \u201dMiten v\u00e4est\u00f6 suhtautui maanpuolustuskysymykseen ja sodan vaaraan?\u201d N\u00e4ihin haastattelukysymyksiin ei m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 ehditty antaa vastausta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FM Terhi Nallinmaa-Luoto, Suomen historian tohtorikoulutettava<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Kyllikki Kailari: S.A.R. 1931-1961. Helsinki 1962.<\/p>\n\n\n\n

Suomen akateemisen raittiusliiton vuosikirja V-IX 1936-40. Vuosikirja VIII-IX vv. 1939-1940. Helsinki 1941. Painamattomia l\u00e4hteit\u00e4: SARL, saapuneita ja l\u00e4hetettyj\u00e4 kirjeit\u00e4 1939. Kansallisarkisto.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kieltolain kumoaminen vuonna 1931 suoritetun kansan\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen vaikutti osaltaan siihen, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 perustettiin viel\u00e4 samana vuonna Suomen Akateeminen Raittiusliitto (SARL) suorittamaan raittius- ja valistusty\u00f6t\u00e4, mm. julkaisemalla Raitis Ylioppilas-lehte\u00e4. Sen j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 syntyi monille korkeakoulupaikkakunnille. Esimerkiksi Turkuun perustettiin Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys (TYRY). Jyv\u00e4skyl\u00e4n opettajaseminaarista oli tullut vuonna 1937 Jyv\u00e4skyl\u00e4n kasvatusopillinen korkeakoulu, mink\u00e4 vuoksi kaupunkiin perustettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n ylioppilaiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":5696,"featured_media":8892,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[923,1738,1476,1737],"class_list":{"0":"post-8891","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1900-luku","9":"tag-ita-suomi","10":"tag-maaseutu","11":"tag-raittiusliike","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8891","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5696"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8891"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8891\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8894,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8891\/revisions\/8894"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8892"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8891"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8891"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8891"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}