{"id":8898,"date":"2024-08-08T13:41:05","date_gmt":"2024-08-08T10:41:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8898"},"modified":"2024-09-16T10:41:44","modified_gmt":"2024-09-16T07:41:44","slug":"sata-vuotta-sitten-suomen-ja-yleisen-historian-erkaantumisen-hetket-ja-tilanteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/sata-vuotta-sitten-suomen-ja-yleisen-historian-erkaantumisen-hetket-ja-tilanteet\/","title":{"rendered":"Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja tilanteet"},"content":{"rendered":"\n

On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siit\u00e4, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria \u2013 erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mik\u00e4\u00e4n rutiininomainen hallinnon p\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa k\u00e4yn lyhyesti l\u00e4pi vaiherikkaimpia hetki\u00e4 erkaantumisen varrelta ja huomautan, ett\u00e4 yleisen ja Suomen historian oppiaineiden erkaantumisen vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4 voitaisiin itse asiassa viett\u00e4\u00e4 vasta hieman my\u00f6hemmin: asiat riippuvat aina tulkinnasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tapahtumasarja sai l\u00e4ht\u00f6laukauksensa siit\u00e4, kun Turun yliopiston entinen Suomen historian professori A. H. Virkkunen kuoli vuonna 1924. Humanistinen tiedekunta ei j\u00e4\u00e4nyt jahkailemaan, vaan ehdotti marraskuussa menehtyneen professorin tilalle dosentti Arvi Korhosta. H\u00e4nen oli alun perin tarkoitus hoitaa virkaa vuoden loppuun asti, mutta jo varsin pian vuodenvaihteen j\u00e4lkeen tiedekunta esitti Turun yliopiston kansleri J. R. Danielsson-Kalmarille, ett\u00e4 Korhonen hoitaisi Suomen historian professorin virkaa toistaiseksi, mutta enint\u00e4\u00e4n vuoden 1925 syyskuuhun asti. Huomattakoon, ett\u00e4 Korhonen aloitti my\u00f6s samana vuonna opettajana Helsingin yliopistossa, mist\u00e4 h\u00e4net my\u00f6s tunnetaan. <\/p>\n\n\n\n

Samoihin aikoihin humanistisen tiedekunnan professori V. A. Koskenniemi ehdotti, ett\u00e4 ennen Suomen historian professorin viran t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 pesti muutettaisiin kotimaisen ja yleisen historian professuuriksi. Perustelunaan h\u00e4n esitti muun muassa sen, ett\u00e4 oppiaineen Suomen historian kurssi sis\u00e4lsi jo paljon my\u00f6s yleist\u00e4 historiaa. H\u00e4n huomautti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s laajentaisi opetusohjelmaa ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 lis\u00e4kustannuksia. P\u00e4\u00e4t\u00f6s hyv\u00e4ksyttiin tiedekunnassa, ja lopullisen sinetin se sai my\u00f6hemmin huhtikuussa 1925, kun kansleri hyv\u00e4ksyi tiedekunnan esityksen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa siis kaikki oli hyvin, mutta itse virkaa hoitava professori puuttui, sill\u00e4 Korhonen hoiti pesti\u00e4 varamiehen asemassa, ollen samaan aikaan Helsingin yliopiston leiviss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Avoin haku kotimaisen ja yleisen historian professorin virkaan p\u00e4\u00e4ttyi toukokuussa 1925. T\u00e4t\u00e4 ennen tiedekunta oli j\u00e4lleen jatkanut Korhosen kautta syyslukukauden loppuun asti. T\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4 ratkaisu, sill\u00e4 viranhaun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kukaan p\u00e4tev\u00e4 hakija ei ollut hakenut paikkaa. My\u00f6hemmin saman vuoden syyskuussa tiedekunta p\u00e4\u00e4tti laittaa viranhaun toistaiseksi p\u00f6yd\u00e4lle ja pyyt\u00e4\u00e4 Korhosta jatkamaan my\u00f6s vuoden 1926 ajan professorin sijaisena. <\/p>\n\n\n\n

Vaikeudet viran t\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4tkin kysymyksen, eik\u00f6 sijaisena toimiva Korhonen olisi kyllin p\u00e4tev\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n? T\u00e4h\u00e4n kysymykseen saatiin vastaus vuonna 1926, kun professorin virka laitettiin j\u00e4lleen t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Korhonen haki virkaa sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 vuoden ajan h\u00e4n saisi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 p\u00e4tevyytt\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten. Kuitenkin jo saman vuoden joulukuussa Korhonen peruutti virkahakemuksensa, ja syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n voi vain arvailla. Takaiskusta ei lannistuttu, vaikka pienest\u00e4 katkeroitumisesta voikin n\u00e4hd\u00e4 viitteit\u00e4 kanslerille l\u00e4hetetyss\u00e4 kirjeess\u00e4, jossa harmitellaan professorin viran t\u00e4yt\u00f6n hankaluutta. Tiedekunta p\u00e4\u00e4tti helmikuussa 1927 aloittaa kolmannen kierroksen viran t\u00e4ytt\u00e4miseksi, ja aikaisempaan n\u00e4hden ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en varteenotettava hakemus saapui kuin saapuikin Turun yliopistoon.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Asiantuntijalausuntojen j\u00e4lkeen uudeksi kotimaisen ja yleisen historian professoriksi valittiin Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti Einar W. Juvelius, joka tunnettiin my\u00f6hemmin sukunimell\u00e4 Juva. H\u00e4n p\u00e4\u00e4sikin aloittamaan professorin ty\u00f6t nopeasti syyslukukaudella 1927. Muutokset kuitenkin jatkuivat, sill\u00e4 jo saman vuoden joulukuussa esitettiin, ett\u00e4 tiedekuntaan perustettaisiin erilliset Suomen historian ja yleisen historian oppituolit. Asia j\u00e4tettiin p\u00f6yd\u00e4lle, mutta jo vuonna 1928 asia otettiin uudelleen k\u00e4sittelyyn. Yhten\u00e4 asian my\u00f6t\u00e4vaikuttajista oli uusi professori Juvelius, joka perusteli toisen professuurin perustamista esimerkiksi kohtuuttoman suuren ty\u00f6taakan v\u00e4hent\u00e4misen\u00e4 sek\u00e4 liian laajan oppituolin jakamisen eduilla ja muutoksilla tutkinto- ja opintovaatimuksissa. Viimeisin perustelu lienee t\u00e4rkein, sill\u00e4 Helsingin yliopistossa historiaa lukeneet olisivat olleet ilman uuden professuurin perustamista paremmassa asemassa valmistumisen j\u00e4lkeen kuin Turun yliopistosta valmistuneet. <\/p>\n\n\n\n

Professuurin jakamisesta tehtiin esitys my\u00f6hemmin loppuvuonna 1928, mutta virallinen leima yleisen historian ja Suomen historian oppiaineen erottamiselle ly\u00f6tiin vasta maaliskuussa 1929, kun yliopiston j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4 nro. 2 Suomen historia nimet\u00e4\u00e4n omaksi professuurikseen ja vanhasta kotimaisen ja yleisen historian oppituolista syntyi yleisen historian oppiaine. Juvelius nimitettiin Suomen historian professoriksi ja yleisen historian professorin viran hoitajaksi. N\u00e4in tiedekunta sai j\u00e4lleen uuden viranhakuprosessin hoitaakseen \u2013 olihan siit\u00e4 jo toisaalta saatu erinomaista kokemusta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Miitrei Misukka<\/p>\n\n\n\n

Historia-aineiden harjoittelija<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdeluettelo<\/h2>\n\n\n\n

Humanistisen tiedekunnan p\u00f6yt\u00e4kirjat<\/p>\n\n\n\n

1924\u20121929<\/p>\n\n\n\n

Humanistiseen tiedekuntaan l\u00e4hetettyj\u00e4 kirjeit\u00e4<\/p>\n\n\n\n

1927, 1929.<\/p>\n\n\n\n

Lappalainen, Jukka-Pekka: ”Arvi P .Korhosen” tutkijanty\u00f6t\u00e4 arvioidaan 100-vuotistilaisuudessa. Helsingin Sanomat <\/em>9.1.1990. Verkkoartikkeli.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.hs.fi\/ihmisia\/art-2000002953011.html<\/a> [haettu 27.6.2024].<\/p>\n\n\n\n

Oppiaineesta, tarina<\/em>. Euroopan ja maailmanhistorian blogi.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/oppiaineesta\/tarina\/<\/a> [haettu 27.6.2024].<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia. Einar W. Juva.<\/em><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Einar_W._Juva<\/a> [haettu 27.6.2024].<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia. Arvi Korhonen.<\/em>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Arvi_Korhonen<\/a> [haettu 27.6.2024].<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siit\u00e4, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria \u2013 erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mik\u00e4\u00e4n rutiininomainen hallinnon p\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa k\u00e4yn lyhyesti l\u00e4pi vaiherikkaimpia hetki\u00e4 erkaantumisen varrelta ja huomautan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":29202,"featured_media":8900,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[923,1740,18,189],"class_list":{"0":"post-8898","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1900-luku","10":"tag-oppiaineen-historia","11":"tag-suomen-historia","12":"tag-turku","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29202"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8898"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8918,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8898\/revisions\/8918"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8900"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}