{"id":8935,"date":"2024-09-19T12:36:15","date_gmt":"2024-09-19T09:36:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8935"},"modified":"2024-09-19T12:36:16","modified_gmt":"2024-09-19T09:36:16","slug":"paimenpojan-selkasauna-ja-lahteiden-salaiset-viestit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/paimenpojan-selkasauna-ja-lahteiden-salaiset-viestit\/","title":{"rendered":"Paimenpojan selk\u00e4sauna ja l\u00e4hteiden salaiset viestit"},"content":{"rendered":"\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 syysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1773 Kuidun tilan is\u00e4nt\u00e4 Antti Juhonpoika l\u00e4hti raivoissaan Kuninkaistenkyl\u00e4st\u00e4 pellolleen. H\u00e4n paineli suoraan kohti kymmenkes\u00e4ist\u00e4 paimenpoikaa, Erkki\u00e4. Kun Antti p\u00e4\u00e4si perille, h\u00e4n tarttui poikaan, potki ja l\u00f6i h\u00e4nt\u00e4 useita kertoja, kirosi ja haukkui poikaa sudenpenikaksi. Lopuksi h\u00e4n heitti pojan puroon ja viel\u00e4 myssyn per\u00e4\u00e4n. Siihen laantui suurin kiukku, ja Antti auttoi pojan pois purosta.<\/p>\n\n\n\n

Paimenpojan is\u00e4, sotamies Heikki Nygren ei katsonut poikansa kohtelua hyv\u00e4ll\u00e4 ja vei tapauksen Loimaan k\u00e4r\u00e4jille. Siksi tapahtumien kulku p\u00e4\u00e4tyi kirjoitettuun muotoon ja on edelleen meid\u00e4n luettavissamme. Olen tuntenut tapauksen kauan, koska Veikko Laakso viittaa siihen Suur-Loimaan historia -kirjasarjan toisessa osassa paimennuksesta kertoessaan. Alun perin tapaus kiinnosti minua siksi, ett\u00e4 se kuvasi tapahtumia kotikyl\u00e4ss\u00e4ni. Tapauksessa oli kuitenkin jotain outoa, enk\u00e4 voinut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten kaikki oli tapahtunut.<\/p>\n\n\n

\n
\"Lammaslauma
Aftonst\u00e4mmning, Hjalmar Munsterhjelmin maalaus (1874), \u00c5bo Akademin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n taidekokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kuninkaisten Iso-V\u00e4ll\u00e4rin is\u00e4nt\u00e4 oli pestannut sotilaan pojan paimentamaan lampaitaan, mutta omap\u00e4iset lampaat eiv\u00e4t pysyneet paimenensa hallinnassa. Niit\u00e4 kiinnostivat Kuidun pellon antimet, joihin p\u00e4\u00e4si kiinni ylitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ojan tai puron, jonka pohjalta paimenpoika hetke\u00e4 my\u00f6hemmin itsens\u00e4 l\u00f6ysi. Antti Kuitu suivaantui siis viljelyksi\u00e4\u00e4n tuhoavista lampaista, ja sen sai kokea nahoissaan paimen, joka ei saanut pidetty\u00e4 laumaansa kurissa. T\u00e4m\u00e4 kaikki saattaa kuulostaa aivan j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4, jos ei pys\u00e4hdy miettim\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 lampaat oikeastaan olivat laitumella.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkien peltojen ymp\u00e4rill\u00e4 oli 1700-luvulla aidat juuri siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 aidat suojasivat viljelyksi\u00e4 aitauksen ulkopuolella laiduntaneilta el\u00e4imilt\u00e4. Aitauksen sis\u00e4puoltakin voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laitumena sadonkorjuun j\u00e4lkeen tai silloin, kun pelto oli kesannolla. Kyl\u00e4t perustuivat sille ajatukselle, ett\u00e4 kyl\u00e4n kaikki tilat tekiv\u00e4t yhteisesti suuret aitaukset, joiden sis\u00e4ll\u00e4 kaikkien viljelykset noudattivat samaa viljelykiertoa. N\u00e4in kaikkien kesantopellot olivat samaan aikaan keskitettyn\u00e4 saman aitauksen sis\u00e4\u00e4n ja kaikkien satokasvit toiseen aitaukseen. Siten laiduntaminen pelloilla onnistui mainiosti, kun kaikki halusivat samanaikaisesti rauhoittaa laidunnukselta saman aitauksen.<\/p>\n\n\n\n

Paimenpojan selk\u00e4sauna on hyv\u00e4 esimerkki historian l\u00e4hteest\u00e4, joka kertoo aivan muuta, kuin ensilukemalta voisi ajatella. Tarvitaan tutkija, jolla on sopivat taustatiedot ja jonka mielt\u00e4 askarruttaa sopiva kysymys. Silloin l\u00e4hde voi kertoa paljon sellaista, mit\u00e4 ei ole kirjoitettu riveille. Minulle paimenpojan selk\u00e4saunan mysteeri aukesi aikoinaan tehdess\u00e4ni v\u00e4it\u00f6skirjaa. Silloin minulla oli sopivat palaset tarinan t\u00e4ydent\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuidun pellon kulmassa sijainneen puron paikka n\u00e4kyy yh\u00e4 pienen\u00e4 painanteena maisemassa, vaikka vesi kulkeekin nykyisin putkessa. Kuva: Kirsi Laine.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kuninkaisten pelloilla tehtiin isojako 1771. Sen seurauksena vanha sarkajako purettiin ja kukin tila sai peltonsa yhteen tai kahteen suureen lohkoon. Kuten ennenkin, vanhat ymp\u00e4rysaidat reunustivat peltoja. Jakotulos sekoitti vanhan jaon viljelyaitauksen ja kesantoaitauksen v\u00e4lill\u00e4, ja saman ymp\u00e4rysaidan sis\u00e4ll\u00e4 oli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sek\u00e4 viljelyss\u00e4 olevaa ett\u00e4 kesannolla olevaa peltoa. Iso-V\u00e4ll\u00e4rin is\u00e4nt\u00e4 halusi laiduntaa lampaitaan peltolohkollaan. Koska aitaa naapurusten peltolohkojen v\u00e4lille ei ollut (viel\u00e4) rakennettu, h\u00e4n ratkaisi ongelman palkkaamalla paimenen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n lampaat oikeassa paikassa. Viel\u00e4 vuosienkin j\u00e4lkeen hykertelen tapaukselle, joka vahingossa paljastaa, miten muuttuneen maanjaon olosuhteissa elettiin.<\/p>\n\n\n\n

Paimenpojan selk\u00e4sauna tuli j\u00e4lleen mieleeni, kun alkukes\u00e4st\u00e4 etsin vihjeit\u00e4 maatilojen muuttoajankohdista. Maatilan muutto on helppo ajoittaa, jos se liittyy maanjakotoimitukseen, kuten isojakoon, uusjakoon tai tilan halkomiseen. Silloin siit\u00e4 yleens\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt maininta maanjakoasiakirjoihin. Muista muutoista kerrotaan harvoin suoraan miss\u00e4\u00e4n. Tiesin jo aloittaessani, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyy paljon turhautumista, mutta my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4misen riemua, kun asiakirjassa viitataan uuteen tonttiin tai kerrotaan tien kulkevan tilan ohi sellaisessa paikassa, ett\u00e4 muuton on tarvinnut tapahtua aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Yksi hauskimmista vastaani tulleista vihjeist\u00e4 l\u00f6ytyi \u2013 samalla tavoin kuin paimenpojan selk\u00e4sauna \u2013 jo aikaisemmin tutusta paikallishistorian kohdasta. Suur-Huittisten historian toisessa osassa Raimo Viikki kertoo torpparilaitoksesta. Esimerkkin\u00e4 on Siivikkalankyl\u00e4n Yli-K\u00e4nn\u00f6n torpankontrahti. \u201dTorpariks otan min\u00e4 ala kirijotettu minun omistettun Yli K\u00e4nn\u00f6n perind\u00f6 rusthollariin drengin Wilhelm Heikin Poijaan ja annan h\u00e4nelle seuraavaisett edut 1 Saa h\u00e4n sen mit\u00e4 K\u00e4nn\u00f6 koto pelto lohvosa on.\u201d Siin\u00e4 se on! Ei ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4llisin puolin n\u00e4yt\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 puhuttaisiin mit\u00e4\u00e4n Yli-K\u00e4nn\u00f6n muutosta, mutta niin se vain on. Taustaksi tarvitaan toki tiedot Yli-K\u00e4nn\u00f6n vanhan ja uuden tontin sek\u00e4 viljelysten sijainneista. Mutta kun n\u00e4m\u00e4 ovat tiedossa, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhalla tontilla asuessaan is\u00e4nt\u00e4 ei ikin\u00e4 olisi antanut kotopeltolohkoaan torpparille. Sen sijaan muuton j\u00e4lkeen kotipeltolohkon antaminen torpparin viljelt\u00e4v\u00e4ksi oli oikein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n

Historiantutkimuksen mielenkiintoisimpiin piirteisiin kuuluu se, ett\u00e4 l\u00e4hteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa on vaikea ammentaa loppuun. Tutkijoiden moneen kertaan lukemat l\u00e4hteet voivat aina kertoa joitain uutta, kun kohdalle osuu uusi tutkija, joka kysyy l\u00e4hteelt\u00e4 uuden kysymyksen tai osaa yhdist\u00e4\u00e4 l\u00e4hteeseen tietoa, joka avaa uuden n\u00e4k\u00f6kulman. Silti \u2013 isojakotutkijan ei kannata keskitty\u00e4 pahoinpitelytapauksiin eik\u00e4 muuttojen tutkijan lukea systemaattisesti torpankontrahteja. Mutta ainakin esimerkit muistuttavat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mielen avoimena. Asiat liittyv\u00e4t toisiinsa yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 tavoilla.<\/p>\n\n\n\n

\"Kirsi<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Laine<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on maataloushistoriaan erikoistunut tutkijatohtori Suomen historian oppiaineessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 syysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1773 Kuidun tilan is\u00e4nt\u00e4 Antti Juhonpoika l\u00e4hti raivoissaan Kuninkaistenkyl\u00e4st\u00e4 pellolleen. H\u00e4n paineli suoraan kohti kymmenkes\u00e4ist\u00e4 paimenpoikaa, Erkki\u00e4. Kun Antti p\u00e4\u00e4si perille, h\u00e4n tarttui poikaan, potki ja l\u00f6i h\u00e4nt\u00e4 useita kertoja, kirosi ja haukkui poikaa sudenpenikaksi. Lopuksi h\u00e4n heitti pojan puroon ja viel\u00e4 myssyn per\u00e4\u00e4n. Siihen laantui suurin kiukku, ja Antti auttoi pojan pois […]<\/p>\n","protected":false},"author":2521,"featured_media":8937,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[1744,1287,1703],"class_list":{"0":"post-8935","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-historian-lahteet","10":"tag-maataloushistoria","11":"tag-tutkimusprosessi","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8935","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2521"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8935"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8935\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8939,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8935\/revisions\/8939"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8935"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8935"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8935"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}