{"id":8942,"date":"2024-09-26T10:34:37","date_gmt":"2024-09-26T07:34:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8942"},"modified":"2024-09-26T10:41:16","modified_gmt":"2024-09-26T07:41:16","slug":"kiista-kalevalasta-ja-kansallisen-historiakasityksen-myytit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kiista-kalevalasta-ja-kansallisen-historiakasityksen-myytit\/","title":{"rendered":"Kiista Kalevalasta ja kansallisen historiak\u00e4sityksen myytit"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"750\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/2691F7C65A83026B60D088DF540C415F-1024x750.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-8943\" style=\"width:636px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/2691F7C65A83026B60D088DF540C415F-1024x750.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/2691F7C65A83026B60D088DF540C415F-300x220.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/2691F7C65A83026B60D088DF540C415F-768x563.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/2691F7C65A83026B60D088DF540C415F.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Emil Wikstr\u00f6min Elias L\u00f6nnrot -patsas paljastusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n vuonna 1902. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. <a href=\"https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by\/4.0\/legalcode.fi\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Linkki lisenssiin<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Elokuun alkupuolella karjalaisten aktivistien antifasistinen Rushkiemustu-kollektiivi <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/helsinki\/art-2000010626363.html\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">t\u00f6hri<\/a> Helsingiss\u00e4 Elias L\u00f6nnrotin patsaan kirjoittamalla sen jalustaan \u201dkolonialisti\u201d. Kollektiivi <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000010631494.html\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">kertoi tekonsa motiivina<\/a> olleen osoittaa, ett\u00e4 Elias L\u00f6nnrot omi, k\u00e4ytti ja muovasi oman mielens\u00e4 mukaan karjalaista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineeksi. Kollektiivin mukaan L\u00f6nnrot on pitk\u00e4lti vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 karjalaiset eiv\u00e4t ole saaneet kansakuntana tunnustusta, vaan heid\u00e4t on n\u00e4hty yhten\u00e4 suomalaisena heimona. K\u00e4sitteell\u00e4 \u2019kolonialisti\u2019 Rushkiemustu-kollektiivi halusi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 <em>Kalevala<\/em> on karjalaisen kulttuurin omimista.<\/p>\n\n\n\n<p>Melko pian tapahtuneen j\u00e4lkeen Helsingin Sanomat <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000010628514.html\">haastatteli<\/a> muutamaa asiantuntijaa, joiden joukossa oli tutkijoita historioitsijoista kielentutkijoihin. Kaikki haastatellut totesivat, ett\u00e4 L\u00f6nnrotia ei voi pit\u00e4\u00e4 kolonialistina, joka olisi varastanut kulttuuriperint\u00f6\u00e4, vaan L\u00f6nnrot n\u00e4ki monien aikalaistensa tapaan karjalaiset suomalaisena heimona ja pikemminkin arvosti karjalaisia kuin olisi v\u00e4h\u00e4tellyt heit\u00e4 ja heid\u00e4n kulttuuriaan. Jutussa kyll\u00e4 my\u00f6s esiteltiin, ett\u00e4 kolonialismi ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n laajempana ilmi\u00f6n\u00e4 kuin siirtomaiden hankkimisena. Karjalaisen kulttuurin v\u00e4heksyminen ja <em>Kalevalan<\/em> korostaminen suomalaisena kulttuuriperint\u00f6n\u00e4 on esimerkiksi karjalan kielen elvytyksest\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa tekev\u00e4n Tuomo Kondien mukaan my\u00f6hemmin 1800-luvun aikana kehittynyt ajatus.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan komissio my\u00f6nsi <em>Kalevalalle<\/em> <a href=\"https:\/\/culture.ec.europa.eu\/news\/seven-new-sites-receive-the-european-heritage-label-across-europe\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Euroopan kulttuuriperint\u00f6tunnuksen<\/a> (<em>European Heritage Label<\/em>) suomalaisten ja karjalaisten kansalliseepoksena kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024. <em>Kalevala<\/em> ja kulttuuriperint\u00f6tunnus olivat yhdistelm\u00e4n\u00e4 tulenarka aihe, erityisesti identiteettipoliittisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Varsinkaan nuoret karjalaiset eiv\u00e4t olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4 tunnuksen hakemiseen ja my\u00f6nt\u00e4miseen, sill\u00e4 heille <em>Kalevalalla<\/em> on liian suuri kulttuurisen omimisen painolasti. Lis\u00e4ksi esimerkiksi Feministinen puolue vastusti <a href=\"https:\/\/www.instagram.com\/fpuolue\/p\/Ce6EO4RhPXG\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Instagram-p\u00e4ivityksess\u00e4\u00e4n<\/a> tunnuksen hakemista <em>Kalevalalle<\/em>. Sen sijaan karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 Karjalan liitto kertoi Facebook-sivuillaan tunnuksen my\u00f6nt\u00e4misen olleen <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/karjalanliitto\/posts\/864980889005901\/?paipv=0&amp;eav=Afa0zlwfAn-gy2PSspn736U1Fyx_qWtSpToCXuJFfSY-JvL2d2mIwSSyzToy5EAHB94&amp;_rdr\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">\u201dhieno uutinen\u201d<\/a>, mink\u00e4 lis\u00e4ksi liitto <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000010663190.html\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">paheksui<\/a> Rushkiemustu-kollektiivia L\u00f6nnrotin patsaan t\u00f6hrimisest\u00e4. Kysymys <em>Kalevalasta<\/em> ja sen asemasta yhteiskunnassa ja kulttuurissa jakaa siis karjalaisia. <em>Kalevalaa<\/em> tutkinut akatemiatutkija Kati Kallio on esimerkiksi todennut, ett\u00e4 erityisesti nuorille karjalaisille <em>Kalevala<\/em> n\u00e4ytt\u00e4ytyy teoksena, jossa heid\u00e4n kulttuurinsa on omittu suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineeksi, samalla v\u00e4h\u00e4tellen <em>Kalevalan<\/em> karjalaisia juuria. Rushkiemustu-kollektiivin teko asettui jatkoksi ja osaksi kulttuuriperint\u00f6tunnuksen hakemista ja my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 julkista keskustelua.<\/p>\n\n\n\n<p>Kysymys <em>Kalevalasta<\/em> modernien kansallisuuksien kulttuuriperint\u00f6n\u00e4 on monimutkainen, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on teos, jonka Elias L\u00f6nnrot loi suullisen perim\u00e4n sek\u00e4 oman mielikuvituksensa avulla. Useat tutkijat, kuten historioitsija Derek Fewster ja perinteentutkija Pertti Anttonen, ovat esitt\u00e4neet, ett\u00e4 L\u00f6nnrotin tarkoitus oli <em>Kalevalan<\/em> avulla luoda k\u00e4sitys suomalaisesta kansallisesta menneisyydest\u00e4, eletyst\u00e4 muinaisesta \u201dsankariajasta\u201d. <em>Kalevala<\/em> oli keskeinen osa prosessia, jossa luotiin suomalainen kansakunta. Toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymiseen asti Suomessa elikin voimakkaana k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 <em>Kalevala<\/em> kertoi oikeasta suomalaisesta historiasta, josta nykyiset suomalaiset polveutuvat. Historioitsija Henrik Stenius on muiden muassa osoittanut, ett\u00e4 L\u00f6nnrotin poliittisista motiiveista kertoo sekin, ett\u00e4 h\u00e4n 1860-luvulla k\u00e4\u00e4nsi valistusaikana hahmotellun yksil\u00f6nvapauksiin ja -oikeuksiin viitanneen <em>medborgare<\/em>-k\u00e4sitteen esimerkiksi muotoihin \u2019kansaj\u00e4sen\u2019 tai \u2019kansalainen\u2019. K\u00e4sitteen yleiseurooppalaiset vastineet (esim. ranskan <em>citoyen<\/em> tai saksan <em>B\u00fcrger<\/em>) limittyiv\u00e4t osaksi kamppailua siit\u00e4, ketk\u00e4 saavat osallistua poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja mill\u00e4 painoarvolla. L\u00f6nnrotin ajattelussa korostui sen sijaan kansallinen yhteis\u00f6llisyys ja yksil\u00f6n j\u00e4senyys kansakunnassa, eik\u00e4 h\u00e4n viitannut k\u00e4sitteell\u00e4 lainkaan poliittisiin oikeuksiin.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"814\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/E84F0F4F-A04B-4B32-81D3-D59B4EA375A4-1024x814.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-8944\" style=\"width:698px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/E84F0F4F-A04B-4B32-81D3-D59B4EA375A4-1024x814.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/E84F0F4F-A04B-4B32-81D3-D59B4EA375A4-300x239.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/E84F0F4F-A04B-4B32-81D3-D59B4EA375A4-768x611.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2024\/09\/E84F0F4F-A04B-4B32-81D3-D59B4EA375A4.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Suomen historiallinen kuvasto -sarjan opetustaulu <em>K\u00e4r\u00e4j\u00e4t keh\u00e4kivill\u00e4<\/em>. Taiteilija ja kirjailija Aarno Karimon Suomen historiaa k\u00e4sittelevi\u00e4 teoksia on k\u00e4ytetty laajasti suomalaisessa historianopetuksessa kuvituksena. Kuvassa Karimo kuvaa, kuinka muinaissuomalaiset olivat valtiollisesti ja oikeudellisesti j\u00e4rjest\u00e4ytyneit\u00e4, tarkoituksena osoittaa suomalaisten muodostaneen muinaisuudessa oman valtionsa. Teos on alun perin julkaistu Karimon Suomen historiaa k\u00e4sitelleess\u00e4 <em>Kumpujen y\u00f6st\u00e4<\/em>-kirjasarjassa, josta Karimon kuvitukset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kouluopetukseen. Kuva: Helsiningin kaupunginmuseo, Koulumuseoyhdistyksen kokoelma SCOLA. <a href=\"https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by\/4.0\/legalcode.fi\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Linkki lisenssiin<\/a>. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>K\u00e4sitys <em>Kalevalasta<\/em> suomalaisen muinaisuuden \u201dkulta-ajan\u201d kuvaajana on osa laajempaa fennomaanisen historiak\u00e4sityksen mytologiaa. Samankaltaisia myyttej\u00e4 ovat esimerkiksi k\u00e4sitys nuijasodasta suomalaisten talonpoikien kapinana vierasmaalaista valloittajaa vastaan, tai ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 Anjalan liittoon osallistuneet upseerit haaveilivat Suomen itsen\u00e4istyv\u00e4n Ruotsista. Kansallisia historian myyttej\u00e4 on rikottu jo toisen maailmansodan j\u00e4lkeen akateemisessa tutkimuksessa, ja erityisesti 1990-luvulta alkaen on kritisoitu metodologista nationalismia, jolla tarkoitetaan kansallisten erityispiirteiden ja kansallisvaltioiden korostamista tutkimusaiheen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Silti monet kansallisen historiak\u00e4sityksen myytit el\u00e4v\u00e4t edelleen yhteiskunnassamme. Metodologinen nationalismi n\u00e4kyy lis\u00e4ksi my\u00f6s sellaisissa historiak\u00e4sityksiss\u00e4, jotka eiv\u00e4t suoraan liity kansallismieliseen historian mytologiaan. Esimerkkin\u00e4 voi mainita musiikin historian tutkimuksen, jossa vaikkapa Turun musiikkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 Ruotsin ajan lopulla on tarkasteltu ruotsalaisesta kulttuurista erottuvana suomalaisena kulttuurina, vaikka aikalaiset eiv\u00e4t hahmottaneet ilmi\u00f6iss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eri\u00e4vi\u00e4 kansallisia piirteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/iltasanomat\/posts\/pfbid0evA9am6BbteFLYKx2VXV9RvX2NDJeMcFWN7HXE7MWUjHUzQDPersQ11ydfbNmBWcl\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Julkinen keskustelu<\/a>\u00a0Elias L\u00f6nnrotin patsaan t\u00f6hrimisest\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 <em>Kalevala<\/em> on edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa kansallismielist\u00e4 historiakuvaa. Sosiaalisen median kommenteissa toistui esimerkiksi ajatus karjalaisista suomalaisena heimona tai siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset olivat pikemminkin ruotsalaisten ja ven\u00e4l\u00e4isten kolonisoinnin uhreja. T\u00f6hriminen asetettiin my\u00f6s osaksi kansainv\u00e4list\u00e4 politiikkaa, sill\u00e4 osa sosiaalisen median kommentoijista oletti, vitsill\u00e4 tai tosissaan, ett\u00e4 t\u00f6hrij\u00e4t olivat Putinin asialla tuhoamassa suomalaista kunniakasta menneisyytt\u00e4 ja suomalaista identiteetti\u00e4. Yleisesti kommenteissa korostui ajatus, ett\u00e4 t\u00f6hriminen oli vakava hy\u00f6kk\u00e4ys suomalaista identiteetti\u00e4 vastaan, ja ett\u00e4 t\u00f6hrij\u00e4t eiv\u00e4t kommentoijien mukaan tienneet mit\u00e4\u00e4n historiasta tai sivistyksest\u00e4. Sosiaalisen median kommenteista ei tietenk\u00e4\u00e4n voi vet\u00e4\u00e4 kovin pitk\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 t\u00e4llaisten ajatusten laajuudesta. Uutisen kommentointi oli kuitenkin runsasta ja valtaosa kommentoitsijoista halusi puolustaa <em>Kalevalaa<\/em> ja L\u00f6nnrotia suomalaisen kansallisen identiteetin kulmakivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Karjalaisten aktivistinen teko L\u00f6nnrotin patsaalle nosti esille Kalevalan merkityksen ja kiistanalaisuuden yhteiskunnassamme. Erityisesti teon kommentointi sosiaalisessa mediassa toi esille, ett\u00e4 suomalaiskansallismielisill\u00e4 historiak\u00e4sityksill\u00e4 on viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus yleisesti suomalaiseen historiakulttuuriin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 historiantutkimuksen avulla v\u00e4litet\u00e4\u00e4n my\u00f6s metodologiseen nationalismiin kriittisesti suhtautuvia n\u00e4kemyksi\u00e4 menneisyydest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei koske ainoastaan kansallisen historian narratiivin lempilapsia. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on purkaa kansallismielisi\u00e4 historiantulkintoja, jotka koskettavat aikaa ennen modernin nationalismin ja kansallisvaltioiden synty\u00e4, sill\u00e4 ajatukset kansakunnista ja kansallisvaltioista itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4 subjekteina menneisyydess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t yleisess\u00e4 historiak\u00e4sityksess\u00e4 melko vahvoina.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-thumbnail\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2022\/08\/image-3-150x150.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-8202\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Mikko Saira<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja ty\u00f6skentelee projektitutkijana Suomen historian professori Charlotta Wolffin johtamassa hankkeessa <em><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/opera\/sv\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der 1790\u20131840<\/a><\/em>.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<p>Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n<p>Fewster, Derek: <em>Visions of Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History<\/em>. SKS, Helsinki 2006.<\/p>\n\n\n\n<p>Gr\u00f6nholm, Pertti &amp; Sivula, Anna (toim.): <em>Medeiasta pronssisoturiin. Kuka tekee menneest\u00e4 historiaa?<\/em> THY, Turku 2010.<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4rinen, Marri, Kurunm\u00e4ki, Jussi, Palonen, Kari, Pulkkinen, Tuija &amp; Stenius, Henrik (toim.):<em> K\u00e4sitteet liikkeess\u00e4. Suomen poliittisen kulttuurin k\u00e4sitehistoria<\/em>. Vastapaino, Tampere 2003.<\/p>\n\n\n\n<p>Koskinen, Yrj\u00f6: <em>Nuijasota. Sen syyt ja tapaukset<\/em>. Kolmas painos. Otava, Helsinki 1929.<\/p>\n\n\n\n<p>Krohn, Kaarle: <em>Kalevalan runojen historia<\/em>. SKS, Helsinki 1903.<\/p>\n\n\n\n<p>Piela, Ulla, Knuuttila, Seppo &amp; Laaksonen, Pekka (toim.): <em>Kalevalan kulttuurihistoria<\/em>. SKS, Helsinki 2008.<\/p>\n\n\n\n<p>Samuelson, Jan: <em>Eliten, riket och riksdelningen. Sociala n\u00e4tverk och geografisk mobilitet mellan Sverige och Finland 1720\u20131820<\/em>. SLS, Helsingfors, 2008.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarkiainen, Kari: <em>Sveriges \u00d6sterland. Fr\u00e5n forntiden till Gustav Vasa<\/em>. SLS, Helsingfors 2008.<\/p>\n\n\n\n<p>Wolff, Charlotta: <em>Johan Fredrik Aminoff. Gustavian i tv\u00e5 riken<\/em>. Otava, Helsingfors 2022.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\nJAA ARTIKKELI:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F8942&#038;t=Kiista%20Kalevalasta%20ja%20kansallisen%20historiak%C3%A4sityksen%20myytit&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F8942&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2024%2F09%2F2691F7C65A83026B60D088DF540C415F.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Kiista%20Kalevalasta%20ja%20kansallisen%20historiak%C3%A4sityksen%20myytit\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Twitter\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F8942&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Share on Twitter\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pin it with Pinterest\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F8942&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2024%2F09%2F2691F7C65A83026B60D088DF540C415F.jpg&#038;description=Kiista%20Kalevalasta%20ja%20kansallisen%20historiak%C3%A4sityksen%20myytit\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pin it with Pinterest\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Linkedin\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F8942&#038;title=Kiista%20Kalevalasta%20ja%20kansallisen%20historiak%C3%A4sityksen%20myytit\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Share on Linkedin\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" \/><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Elokuun alkupuolella karjalaisten aktivistien antifasistinen Rushkiemustu-kollektiivi t\u00f6hri Helsingiss\u00e4 Elias L\u00f6nnrotin patsaan kirjoittamalla sen jalustaan \u201dkolonialisti\u201d. Kollektiivi kertoi tekonsa motiivina olleen osoittaa, ett\u00e4 Elias L\u00f6nnrot omi, k\u00e4ytti ja muovasi oman mielens\u00e4 mukaan karjalaista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineeksi. Kollektiivin mukaan L\u00f6nnrot on pitk\u00e4lti vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 karjalaiset eiv\u00e4t ole saaneet kansakuntana tunnustusta, vaan heid\u00e4t on n\u00e4hty [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3585,"featured_media":8943,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[1748,1747,1745,1691,1746,1401],"class_list":{"0":"post-8942","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-aktivismi","10":"tag-elias-lonnrot","11":"tag-historiakasitykset","12":"tag-historiakulttuuri","13":"tag-kalevala","14":"tag-nationalismi","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8942","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3585"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8942"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8942\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8954,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8942\/revisions\/8954"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8943"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8942"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8942"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8942"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}