{"id":8956,"date":"2024-10-04T13:41:21","date_gmt":"2024-10-04T10:41:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8956"},"modified":"2024-10-04T13:41:23","modified_gmt":"2024-10-04T10:41:23","slug":"waarentaja-grandell-saa-paivanvalon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/waarentaja-grandell-saa-paivanvalon\/","title":{"rendered":"W\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4 Grandell saa p\u00e4iv\u00e4nvalon"},"content":{"rendered":"\n

\u201dL\u00e4mp\u00f6tila oli nollan tiet\u00e4miss\u00e4. Maaliskuu 1837 oli puolessa v\u00e4liss\u00e4, mutta kev\u00e4isemm\u00e4t s\u00e4\u00e4t antoivat viel\u00e4 odotuttaa itse\u00e4\u00e4n. Viipurin linnan portinpieless\u00e4 hytisi melkoinen pel\u00e4tti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa h\u00e4n kannatteli vy\u00f6t\u00e4isille kiinnitetyll\u00e4 nahkavy\u00f6ll\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeist\u00e4\u00e4n 1848), alun pit\u00e4en renki ja my\u00f6hemmin v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4, ja joka on p\u00e4\u00e4osassa Kirsi Vainio-Korhosen ja Mikael Korhosen uudessa kirjassa \u201dW\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4 Grandellin el\u00e4m\u00e4 ja lankeemukset\u201d<\/em>. Teoksen julkistamistilaisuus oli torstaina 19. syyskuuta Turun linnan etel\u00e4isess\u00e4 salissa. Ennen tilaisuuden varsinaista alkua oli mahdollista keskustella kirjailijoiden kanssa, ostaa kirja ja halutessaan pyyt\u00e4\u00e4 omistuskirjoitusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
WSOY:n kirjanjulkistustilaisuuden kutsussa ollut kuva teoksesta ja kirjailijoista sek\u00e4 julkistamistilaisuus Turun linnan etel\u00e4isess\u00e4 salissa. Kuvat: Otto Virtanen ja Jarkko Keskinen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Itse tilaisuuden aloitti kustantajan edustaja, jonka j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kirjailijat kertoen inspiraatiostaan kirjan kirjoittamiseen ja antaen taustatietoa 1800-luvun yhteiskunnasta ja siit\u00e4, miten ihminen saattoi silloin p\u00e4\u00e4ty\u00e4 v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4ksi. Kirjailijoiden juttua oli helppoa ja suorastaan hauskaa seurata, sill\u00e4 asia oli kiinnostavaa ja kuvainnollista, hyvin esimerkein kerrottua. He kertoivat Carl Grandellista ja h\u00e4nen rikostoveristaan Loviisa Herlinist\u00e4 ja heid\u00e4n p\u00e4\u00e4tymisest\u00e4\u00e4n lain tuolle puolelle.<\/p>\n\n\n\n

Kirja kuljettaa lukijaa Grandellin el\u00e4m\u00e4nvaiheiden mukana Kemi\u00f6ss\u00e4, Perni\u00f6ss\u00e4, Salossa ja Turussa.  H\u00e4net l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n vankina Siperiaan, jonne h\u00e4n joutuu k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ja kuolee matkalla. Grandellin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 oli kiinnostavaa kuulla. Tuntui, ett\u00e4 h\u00e4nen kauttaan oli mahdollista tutustua uudella tavalla 1800-luvun el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jossa syrj\u00e4ytyneen ihmisen oli usein p\u00e4rj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 omilla taidoillaan, ilman yhteis\u00f6n apua. Oli my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuulla, ett\u00e4 Grandell ja monet h\u00e4nen kaltaisensa rikolliset osasivat lukea ja kirjoittaa jo tuolloin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kierros Turun linnan vankityrmiss\u00e4 ja ”vanginvartija” tarkastelemassa s\u00e4ngyn alle piilotetusta p\u00e4rekorista l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4renn\u00f6sty\u00f6kaluja. Kuvat: Jarkko Keskinen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirjan esittelyn j\u00e4lkeen oli mahdollista osallistua teoksen kirjoittajien v\u00e4t\u00e4m\u00e4lle opastetulle kierrokselle Turun linnan vankityrmiin. Pys\u00e4hdyimme ensiksi pihalle kuulemaan yhteensattumasta, joka oli tapahtunut juuri tuolla samalla pihalla ja jonka kuvaus l\u00f6ytyy my\u00f6s itse kirjasta. Sis\u00e4ll\u00e4 meille kerrottiin tarkemmin Grandellin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja vaiheista Turun linnassa ja tyrmien muusta toiminnasta 1800-luvulla. Saimme my\u00f6s kuulla tuon aikaisista rahanv\u00e4\u00e4rennys- ja piilotustekniikoista. Itse \u201dvanginvartiakin\u201d tuli demonstroimaan v\u00e4\u00e4rennettyjen rahojen etsimist\u00e4 ja l\u00f6ytymist\u00e4. Tuohon aikaan Turun linnan tyrmiss\u00e4 jokainen vanki sai pienen p\u00e4iv\u00e4rahan ja korin, johon ostaa vihanneksia. Rahanv\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4t piilottivat v\u00e4\u00e4rennettyj\u00e4 seteleit\u00e4 koriensa rakoihin, jotta ne pysyisiv\u00e4t piilossa ja my\u00f6s poissa tielt\u00e4 viikoittaisten siivouksien aikana. V\u00e4\u00e4rennystarvikkeita, eli kyni\u00e4, mustetta ja paperia oli suhteellisen helppoa saada k\u00e4siins\u00e4 jopa vankilaolosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dHistoriantutkijalle Grandellin ja Herlinin el\u00e4m\u00e4t osoittavat, miten menneest\u00e4 s\u00e4ilyneist\u00e4 pienist\u00e4 palasista voi tehd\u00e4 henkil\u00f6l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 historiantutkimusta\u201d, kirjoittajat toteavat teoksensa loppupuolella. V\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4 Grandellin el\u00e4m\u00e4npalaset loksahtelevat paikoilleen teoksessa.<\/p>\n\n\n\n

Livia Immonen
Suomen historian TET-harjoittelija<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dL\u00e4mp\u00f6tila oli nollan tiet\u00e4miss\u00e4. Maaliskuu 1837 oli puolessa v\u00e4liss\u00e4, mutta kev\u00e4isemm\u00e4t s\u00e4\u00e4t antoivat viel\u00e4 odotuttaa itse\u00e4\u00e4n. Viipurin linnan portinpieless\u00e4 hytisi melkoinen pel\u00e4tti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa h\u00e4n kannatteli vy\u00f6t\u00e4isille kiinnitetyll\u00e4 nahkavy\u00f6ll\u00e4.\u201d Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeist\u00e4\u00e4n 1848), alun pit\u00e4en renki ja my\u00f6hemmin v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4, ja joka on p\u00e4\u00e4osassa Kirsi […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[458,299,18,141,1622],"class_list":{"0":"post-8956","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1800-luku","9":"tag-historiantutkimus","10":"tag-suomen-historia","11":"tag-tutkimus","12":"tag-vaarentaminen","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8956"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8968,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8956\/revisions\/8968"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}