{"id":8969,"date":"2024-10-11T09:10:51","date_gmt":"2024-10-11T06:10:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8969"},"modified":"2024-10-11T09:14:14","modified_gmt":"2024-10-11T06:14:14","slug":"varitettyja-kuvia-turun-historiallisesta-huvielamasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/varitettyja-kuvia-turun-historiallisesta-huvielamasta\/","title":{"rendered":"V\u00e4ritettyj\u00e4 kuvia Turun historiallisesta huviel\u00e4m\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuvakaappaus Fritir-sivuston panoraamaosiosta. Kuva Katriina Ilmaranta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Historian uudenlainen digitaalinen esitt\u00e4minen on viime vuosina saanut mit\u00e4 erilaisimpia muotoja ja teema on ollut esill\u00e4 my\u00f6s Turun Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeessa. Monen tuoreessa muistissa on varmasti Turku 1827 -virtuaalimaailma<\/a> tai Hyvink\u00e4\u00e4n asemasta<\/a> tehty sivusto, jotka molemmat ovat ker\u00e4nneet osakseen ihastuneita katseita. Lis\u00e4ksi Digimuseossa on lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 virtuaalin\u00e4yttelyit\u00e4<\/a>, puhumattakaan muualla maailmassa avoinna olevista virtuaalimuseoista (ks. esim. ruotsalainen internetmuseo<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Uusin tulokas historian virtuaaliseen esitt\u00e4miseen on Fritir<\/a>, joka on Turussa harjoitetun vuosien 1880\u20131920 vapaa-ajan ja kulttuurin esitt\u00e4miseen keskittynyt virtuaalimuseo. Museossa p\u00e4\u00e4see nauttimaan niin turkulaisten kahviloiden tunnelmasta, elokuvista Metropolissa, Magnus Enckellin taiteesta, meriel\u00e4m\u00e4st\u00e4 Ruissalossa kuin turkulaisten teatteriesitysten lavasteista. Fritir her\u00e4tt\u00e4\u00e4 henkiin modernisoituvan kaupungin ja sen vivahteikkaan el\u00e4m\u00e4n runsaalla kuvituksella sek\u00e4 kuvia tukevilla lyhyill\u00e4 yleisluontoisilla teksteill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Fritiriss\u00e4 on yli 100 teko\u00e4lyn avulla restauroitua ja v\u00e4ritetty\u00e4 historiallista valokuvaa, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 virkist\u00e4v\u00e4n poikkeuksen virtuaalin\u00e4yttelyiden joukkoon. Sivuston keskeinen tarkoitus on ollut el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 historiaa tekem\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 nykykatsojalle l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Samalla kuvien v\u00e4ritys on ollut my\u00f6s tutkimusmatka. Se on k\u00e4ynnist\u00e4nyt pohdinnan siit\u00e4 voiko v\u00e4ritysprosessi paljastaa kuvista ja menneest\u00e4 maailmasta jotain, mit\u00e4 originaalien mustavalkoisuus ei kykene v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kaupunginkirjaston lukusali oli suosittu paikka lukea sanomalehti\u00e4 vuosisadan alussa.
Mustavalkoinen originaalikuva: Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\n
\"\"
Kupittaan puisto 1910-luvulla. Mustavalkoinen originaalikuva: Svenska litteraturs\u00e4llskap i Finland. CC BY 4.0.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Samalla kuvat ovat 2000-luvun n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin tulkittuja toteutuksia, joiden pyrkimyksen\u00e4 ei ole esitt\u00e4\u00e4 \u201dautenttista\u201d yli sadan vuoden takaista Turkua. Sen sijaan kuvien on tarkoitus el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4mme menneisyydest\u00e4 tarjoamalla yhdenlainen visuaalinen esitys ja performatiivinen tirkistelyaukko. Samalla virtuaalimuseon kuvat haastavat k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 \u2013 niin historiasta kiinnostuneita kuin tutkijoitakin \u2013 pohtimaan sit\u00e4, mit\u00e4 v\u00e4ritetyt kuvat paljastavat meille menneisyydest\u00e4, joka ei suinkaan ollut aikalaisille mustavalkoinen.<\/p>\n\n\n\n

Kuvien tukena Fritiriss\u00e4 julkaistaan kolme lyhytt\u00e4 aikakauden historiaa avaavaa teksti\u00e4, joista on vastannut t\u00e4m\u00e4n blogikirjoituksen kirjoittaja. Artikkeleissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n aikakauden Turkua, turkulaisia ja yleist\u00e4 vapaa-ajankulttuuria ja niiden on tarkoitus toimia johdantona sivuston luomaan maailmaan.<\/p>\n\n\n\n

Artikkeleiden lis\u00e4ksi panoraamaosuudessa on kunkin teeman kohdalla lyhyt teksti-intro aiheeseen. Niiss\u00e4 perehdyt\u00e4\u00e4n tarkemmin turkulaisten vapaa-ajanviettotapoihin ja -paikkoihin vuosisadan vaihteen urbaanissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Esille nousevat niin Turun taidemuseon ja Hamburger B\u00f6rsin kaltaiset kulttuurikeitaat kuin ty\u00f6v\u00e4en n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toiminta ja raittiuskahvilat sek\u00e4 esimerkiksi kaupunginkirjasto, Urheilupuisto ja kaupungin orkesterit.<\/p>\n\n\n\n

Virtuaalimuseon visuaalinen ilme perustuu laajalle arkistoty\u00f6lle. Projektia varten valokuvia etsittiin monien museoiden ja muistiorganisaatioiden kokoelmista, ja lopulta vain pieni osa p\u00e4\u00e4tyi v\u00e4ritettyin\u00e4 sivustolle. My\u00f6s sivuston teksteiss\u00e4 hy\u00f6dynnettiin historiallista aineistoa aikalaisl\u00e4hteiden ja sanomalehtien muodossa. Alkuper\u00e4isaineiston lis\u00e4ksi teksteiss\u00e4 pohjaavat aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kansanvalistusseuran yleinen laulu- ja soittojuhla, 1903. Mustavalkoinen originaalikuva: Carl Johan Schoulz, Sibeliusmuseon arkisto. CC BY 4.0.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

N\u00e4iden yleisluonteisten artikkeleiden ja panoraamatekstien avulla v\u00e4ritetyt valokuvat ja aikakauden vapaa-ajan kulttuurihistoria asettuvat osaksi kokonaisuutta, jota ei ole aiemmin koottu yhteen t\u00e4ss\u00e4 laajuudessa. Fritir onkin visuaalisen aikaikkuna turkulaisten vapaa-ajanviettotapoihin 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Se tarjoaa monipuolisen kuvan niist\u00e4 vaihtoehdoista, jotka avautuivat niin tehtaanty\u00f6l\u00e4isille kuin tehtaiden omistajillekin.<\/p>\n\n\n\n

Samalla jotakin j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kertomatta. Vapaa-ajan lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 muutosvauhti oli voimakasta ja vuosisadan vaihteen molemmin puolin syntyi jatkuvasti erilaisia huvituksia, jotka kilpailivat ihmisten ajasta ja rahasta. Turun sosiaaliset piirit alkoivat my\u00f6s hiljalleen eriyty\u00e4 erilaisten harrastusten ja vapaa-ajanviettotapojen ymp\u00e4rille, kun kaupungin v\u00e4kiluku kasvoi. Toisaalta huvitukset saattoivat my\u00f6s ylitt\u00e4\u00e4 raja-aitoja ja yhdist\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muutosvauhdin ohella Fritiri\u00e4 varten tehty tutkimus osoitti, etteiv\u00e4t raja-aidat kaupungin sosiaalisten ryhmien v\u00e4lill\u00e4 olleet kokonaisuudessaan ihan niin suuria kuin ehk\u00e4 aiemmin on ajateltu. Ty\u00f6l\u00e4isten lis\u00e4\u00e4ntynyt vapaa-aika n\u00e4kyy selv\u00e4sti esimerkiksi sanomalehtien sivuilla, ruotsalaisella teatterilla oli paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s suomenkielisten teatteriseurueiden kanssa ja elokuvat ylittiv\u00e4t sosiaalisia raja-aitoja uutuudenvieh\u00e4tyksell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
M\u00e4kihypp\u00e4\u00e4ji\u00e4 Turun urheilupuistossa vuosisadan alussa. Mustavalkoinen originaalikuva: Turun museokeskus. Public Domain.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Virtuaalimuseon luonteen mukaisesti Fritir on kompakti esitys aiheesta, joka kaipaisi osakseen viel\u00e4 lis\u00e4tutkimusta. Pintaa raapaisemalla k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 etenkin aikakauden sosiaalisten raja-aitojen ja kieliristiriitojen tarkemmalle analyysille olisi tilausta. Samoin itse huviel\u00e4m\u00e4n eri muotojen merkityksest\u00e4 modernin, urbanisoituvan kaupungin kasvulle olisi kiinnostava n\u00e4hd\u00e4 lis\u00e4tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

Tekij\u00e4tiimi toivoo, ett\u00e4 Fritir tavoittaa historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4misest\u00e4 innostunutta yleis\u00f6\u00e4. Vierailijoiden ei siis tarvitse olla tutkijoita p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen kiinni Fritirin luomaan maailmaan, vaan turkulainen vapaa-ajan ja huviel\u00e4m\u00e4n historia on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Virtuaalimuseo palvelee my\u00f6s visuaalisen tarinankerronnan mahdollisuuksista ja teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 kiinnostuneita ihmisi\u00e4, ja voi parhaimmillaan toimia my\u00f6s opetuksen apuv\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tervetuloa tutustumaan!<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Topi Artukka
Kirjoittaja on Suomen historian tutkijatohtori, jonka erikoisalaa ovat seurallisuuden historia, 1800-luvun huviel\u00e4m\u00e4 ja eliitin kulttuurihistoria.<\/p>\n\n\n\n

Mustavalkoisten kuvien restaurointi ja v\u00e4ritys: Katriina Ilmaranta.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historian uudenlainen digitaalinen esitt\u00e4minen on viime vuosina saanut mit\u00e4 erilaisimpia muotoja ja teema on ollut esill\u00e4 my\u00f6s Turun Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeessa. Monen tuoreessa muistissa on varmasti Turku 1827 -virtuaalimaailma tai Hyvink\u00e4\u00e4n asemasta tehty sivusto, jotka molemmat ovat ker\u00e4nneet osakseen ihastuneita katseita. Lis\u00e4ksi Digimuseossa on lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 virtuaalin\u00e4yttelyit\u00e4, puhumattakaan muualla maailmassa avoinna olevista virtuaalimuseoista […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":8970,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[458,923,1749,1751,1687,1750,189],"class_list":{"0":"post-8969","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1800-luku","10":"tag-1900-luku","11":"tag-historian-elavoittaminen","12":"tag-huvielama","13":"tag-seurallisuus","14":"tag-tekoaly","15":"tag-turku","16":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8969","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8969"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8969\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8983,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8969\/revisions\/8983"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8970"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8969"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8969"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8969"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}