{"id":8997,"date":"2024-11-05T13:02:41","date_gmt":"2024-11-05T11:02:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=8997"},"modified":"2024-11-13T15:15:30","modified_gmt":"2024-11-13T13:15:30","slug":"christiana-elisabeth-von-ackernin-1700-luvun-appeltarta-recept-ja-monilajinen-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/christiana-elisabeth-von-ackernin-1700-luvun-appeltarta-recept-ja-monilajinen-historia\/","title":{"rendered":"Christiana Elisabeth von Ackernin 1700-luvun \u00e4ppelt\u00e5rta recept ja monilajinen historia"},"content":{"rendered":"\n
\n

Alkujaan G\u00f6teborgin aatelispiireihin kuuluneen Christiana Elisabeth von Ackernin \u00e4ppelt\u00e5rta <\/em>-reseptin salaisuutena oli soseuttaa omenat ja lis\u00e4t\u00e4 \u201chieman ranskalaista viini\u00e4, murskattua mantelia, ruusuvett\u00e4, sokeria, kanelia ja sitruunankuorta\u201d. Resepti oli kulinaristinen tutkimusmatka, jonka statusta tuottavat ylelliset ainesosat sitoivat von Ackernin kolonialismiin, kulutukseen ja kilpailuun luonnonvaroista. Kauppalaivojen kuljettamat Ceylonin kaneli ja Karibian sokeri yhdistiv\u00e4t ja erottivat \u2013 plantaasiorjat, merenk\u00e4vij\u00e4t ja \u00e4ppelt\u00e5rtan leipoja muodostivat erilaisia luontosuhteita, kuka osana aavoja, kuka pohjoisen havumets\u00e4vy\u00f6hykkeen monilajista yhteis\u00f6\u00e4. \u00c4ppelt\u00e5rtan aineksilla oli kuitenkin oma maailmassa olemisen tapansa, josta suhde ihmiseen muodosti vain osan.<\/p>\n<\/div>\n\n\n

\n
\"\"
En \u00e4ppelt\u00e5rta. von Ackern-handskriften, Historiska recept, SLS Varia 14, Helsingfors: Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland 2022.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Monilajinen tutkimus etsii keinoja tulkita toimijoita, joiden ilmaisu ja kokemus eroavat ihmisen kokemuksesta. Luontosuhteen tarkastelussa onkin kyse toisaalta tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun ihmiskeskeisyyden kyseenalaistamisesta, toisaalta menneisyyden muunlajisten toiseuden tavoittamisen haasteellisuudesta. Ymp\u00e4rist\u00f6historioitsijat Emily O\u2019Gorman ja Andrea Gaynor paikantavat ihmisen osaksi kietoutuneita ihmisen ja ei-ihmisolentojen suhteiden historioita. Humanistiset ymp\u00e4rist\u00f6tutkijat Thom van Dooren et al. kuvaavat noissa kietoutuneiden maailmojen kohtaamisissa syntyv\u00e4n merkityksien verkon. Kuin lankaker\u00e4st\u00e4, esimerkiksi reseptin omenasta p\u00e4rk\u00f6\u00e4\u00e4 monilajista historiaa hush\u00e5llin<\/em> em\u00e4nn\u00e4n kotitaloustaidoista valistuksen ajalla kukoistaneisiin hy\u00f6typuutarhoihin ja kasvitieteeseen, kylm\u00e4n kauden huonoihin satoihin, lastentarinoiden antropomorfisiin mehil\u00e4isiin, vuodenkiertoon kutoutuneeseen aikaan ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten puutarhassa kohtaamiin aistinautintoihin.<\/p>\n\n\n\n

Monilajisuus on l\u00e4sn\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4 implisiittisesti ja eksplisiittisesti, mutta vaatii uusia tapoja lukea l\u00e4hteit\u00e4. Monilajisen historian tutkijat Otto Latva ja Heta L\u00e4hdesm\u00e4ki ehdottavat, ett\u00e4 tieteellisten kirjoitusten vastapainona arjen kohtaamiset paljastavat luontosuhteen valaisemattomia nurkkia. N\u00e4ihin lukeutuu von Ackernin reseptikirja. Raahen pormestarin, Johan Henrik Wijkmanin (1698-1751), puoliso <\/a>von Ackern ker\u00e4si reseptikirjaa 1700-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4. Reseptit takavarikoitiin 1751 muiden papereiden mukana Wijkmanin vakoojaep\u00e4ilyjen vuoksi ja ovat sen ansiosta s\u00e4ilyneet. Ne l\u00f6ytyv\u00e4t Svenska Litteraturs\u00e4llskapetin<\/em> 1700- ja 1800-luvun reseptikokoelmasta Historiska recept<\/em>. Ravinnon keskeinen merkitys antaa hedelm\u00e4llisen l\u00e4ht\u00f6kohdan monilajisen vuorovaikutuksen tarkastelulle.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
\u201cMik\u00e4 makoisa omena.\u201d Kuvitusta Petronella Moensin lastentarinaan omenan houkutuksesta, Deugdzaam kind, 1806. Meisje in een appelboomgaard ’k Heb daar ’er \u00e9\u00e9n, wat heerlijke appel. Izaak Jansz. de Wit, Joannes Pieter Visser Benderin piirrokseen pohjaten. Teoksessa: Moens, Petronella. Letter-kransje voor lieve en brave kinderen. Haarlem: Adriaan Pietrsz. Loosjes, 1806. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Historiantutkija M\u00e4rtha Norrbackin mukaan von Ackernin taloudessa kulutettiin huomattavan paljon, Tukholman ja Turun kauppahuoneiden kattaessa p\u00f6yd\u00e4n sokerilla, kahvilla, teell\u00e4, suklaalla, mausteilla ja etel\u00e4isten maiden hedelmill\u00e4. Kotoisempi omenakin n\u00e4ytt\u00e4isi olleen suosittu von Ackernin taloudessa, sill\u00e4 kirjasta l\u00f6ytyv\u00e4t ohjeet, miten valmistaa \u00e4ppelkaka, \u00e4ppelmunkar, stekta \u00e4pplen, \u00e4ppelmj\u00f6lk, bakade \u00e4pplen, en r\u00e4tt av \u00e4pplen, sylta \u00e4pplen, gel\u00e9 av \u00e4pplen, kokta \u00e4pplen, \u00e4ppelpudding, \u00e4ppelost, \u00e4ppelmos <\/em>ja stuvade \u00e4pplen.<\/em> On ep\u00e4varmaa, leivottiinko \u00e4ppelt\u00e5rtaa koskaan, mutta reseptin lopussa oleva toteamus \u201cs\u00e5 \u00e4r det r\u00e4tt gott\u201d viittaisi leipojan maistelleen resepti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Reseptisuosionsa ja lukuisten hedelm\u00e4puiden kasvatusoppaiden my\u00f6t\u00e4 omena kertoo merkityksest\u00e4\u00e4n ihmisille. Omenan ja ihmisen kietoutunut historia Suomessa kertoo omenapuuntaimia istutetun uuden ajan alussa kartanoiden tiluksille ja virkatalojen puutarhoihin. L\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4n ilmanalaan tottuneet l\u00e4nnest\u00e4 ja etel\u00e4st\u00e4 tuodut taimet eiv\u00e4t kuitenkaan kest\u00e4neet kylmi\u00e4 talvia. Villi omena oli kesytetty ja sit\u00e4 kasvatettiin siemenist\u00e4 pohjoiseen sopivaksi. Englantilainen kasvitieteilij\u00e4 Thomas Andrew Knight (1759\u20131838) totesikin siiderinvalmistus-oppaassaan vuodelta 1797, ett\u00e4 tarhaomena oli ihmisen jalostama luomus, jolle kasvattaja loi suotuisat olot. Paleoetnobotanisti Robert N. Spengler nostaa esiin omenan oman evoluution merkityksen ja ei-ihmisel\u00e4inten roolin omenan domestikaatiossa: alun perin omena kehittyi suureksi hedelm\u00e4ksi houkutellakseen megafaunaa, jotta omenansiemenet l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t uusille kasvusijoille el\u00e4inten j\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Omenan narratiivi siis vastustaa yksinkertaista luokittelua ihmisen aikaansaannoksena. Se kertoo p\u00e4invastoin suhteesta ilmastoon, megafaunaan ja Silkkitien kauppiaihin.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta poissaolo maisemasta on sekin kasvien kirjoittamaa narratiivia. Kadonnut kasvillisuus on biodiversiteetin v\u00e4henemisen kertomusta, toteaa maantieteilij\u00e4 Cheryl McEwan. Muunlajisten \u00e4\u00e4ni kietoutuneessa tarinassa on silloin vaiennut mets\u00e4 ja kadonnut laji. Industrialismi ja kolonialismi aiheuttivat ymp\u00e4rist\u00f6historian n\u00e4k\u00f6kulmasta suuria muutoksia. Luonto ajateltiin omistussuhteen ja hy\u00f6dyn kautta, mik\u00e4 rakensi hierarkkista vuorovaikutussuhdetta. Tarkastelemalla luontosuhteessa ep\u00e4tasapainoa yll\u00e4pit\u00e4vien rakenteiden historiaa pohditaan, miten ravistella niiden taustalla vaikuttavia arvoja ja asenteita.<\/p>\n\n\n\n

Luontop\u00e4\u00e4oma<\/em> on termi, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4 luonto talouden kielelle, jotta luonnolle voidaan antaa rahallinen arvo. Tutkimuksen<\/a> mukaan tuotannonalat eiv\u00e4t maksa todellista ymp\u00e4rist\u00f6lle aiheutuvaa hintaa k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n luonnonvaroista. Juuri pidetyss\u00e4 Biodiversity COP16<\/em> -konferenssissa<\/a> keskusteltiin luonnontuhonnan<\/em> kriminalisoinnista kansainv\u00e4lisess\u00e4 oikeudessa, mik\u00e4 kertoo muuttuvasta luontosuhteesta. Muita kansainv\u00e4lisen rikostuomioistuimen toimivallan alle kuuluvia rikoksia ovat esimerkiksi kansanmurha ja sotarikokset. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 Ecocide law <\/em>-ehdotuksessa<\/a> on, ett\u00e4 se ilmaisee luonnolla olevan itseisarvon. Toteutuessaan luonnontuhonnan kielt\u00e4v\u00e4 laki antaisi ty\u00f6kaluja kansalaisten turvaksi valtioiden ja suuryritysten luontoa tuhoavaa toimintaa vastaan.<\/strong>G20-maissa (pois lukien Ven\u00e4j\u00e4) 2024 tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan<\/a> 72% kansalaisista kannattaa lakia.<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Mets\u00e4harjoitelma, Fanny Churberg, 1872. Arvid Souranderin lahja, Kuva: Kansallisgalleria \/ Jenni Nurminen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Heidi T\u00e4htinen<\/p>\n\n\n\n


Kirjoittaja on kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija SLS:n rahoittamassa projektissa Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der, 1790\u20131840<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Dooren, Thom van; Eben Kirksey, Ursula M\u00fcnster; Multispecies Studies: Cultivating Arts of Attentiveness. Environmental Humanities 1 May, 8 (1): 1\u201323, 2016.<\/p>\n\n\n\n

Garkava-Gustavsson, Larisa; Claid Mujaju, Jasna Sehic, Anna Zborowska, Gunter M. Backes, Tarja Hietaranta, Kristiina Antonius. Genetic diversity in Swedish and Finnish heirloom apple cultivars revealed with SSR markers. Scientia Horticulturae, Volume 162, pp 43-48, 2013.<\/p>\n\n\n\n

Ipsos UK. The Global Commons Survey, 2024.<\/p>\n\n\n\n

Jonasson, Maren. Om von Ackern-handskriften. Historiska recept, SLS Varia 14, Helsingfors: Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland, 2022.<\/p>\n\n\n\n

Knight, T. A. Esq. Treatise on the Culture of the Apple & Pear, and on the Manufacture of Cider & Perry. Ludlow: H. Procter, 1797.<\/p>\n\n\n\n

Latva, Otto ja Heta L\u00e4hdesm\u00e4ki. \u2018El\u00e4imet, kasvit ja kulttuurihistoria\u2019. Teoksessa Kulttuurihistorian tutkimus. L\u00e4hteist\u00e4 menetelmiin ja tulkintaan. Toim. Rami M\u00e4hk\u00e4, Marika Ahonen, Niko Heikkil\u00e4, Sakari Ollitervo ja Marika R\u00e4s\u00e4nen. 469\u2013484. Turku: k&h, 2022.<\/p>\n\n\n\n

McEwan, Cheryl. Multispecies storytelling in botanical worlds: The creative agencies of plants in contested ecologies. Environment and Planning E: Nature and Space, 6(2), 1114-1137, 2023.<\/p>\n\n\n\n

Norrback, M\u00e4rtha. Br\u00f6d och bot. Hush\u00e5llsb\u00f6cker och receptsamlingar under det l\u00e5nga 1700-talet. Historiska recept, SLS Varia 14, Helsingfors: Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland, 2022.<\/p>\n\n\n\n

O\u2019Gorman Emily and Andrea Gaynor. More-Than-Human Histories. Environmental history. 25.4: 711\u2013735, 2020.<\/p>\n\n\n\n

Spengler Robert Nicholas. Origins of the Apple: The Role of Megafaunal Mutualism in the Domestication of Malus and Rosaceous Trees. Frontiers in Plant Science. Vol. 10, 2019.<\/p>\n\n\n\n

Stop Ecocide International.<\/p>\n\n\n\n

UN Environment Programme. New Study Shows Multi-Trillion Dollar Natural Capital Risk Underlining Urgency of Green Economy Transition. Sustainable Development Goals. Press release. 15 Apr 2013.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alkujaan G\u00f6teborgin aatelispiireihin kuuluneen Christiana Elisabeth von Ackernin \u00e4ppelt\u00e5rta -reseptin salaisuutena oli soseuttaa omenat ja lis\u00e4t\u00e4 \u201chieman ranskalaista viini\u00e4, murskattua mantelia, ruusuvett\u00e4, sokeria, kanelia ja sitruunankuorta\u201d. Resepti oli kulinaristinen tutkimusmatka, jonka statusta tuottavat ylelliset ainesosat sitoivat von Ackernin kolonialismiin, kulutukseen ja kilpailuun luonnonvaroista. Kauppalaivojen kuljettamat Ceylonin kaneli ja Karibian sokeri yhdistiv\u00e4t ja erottivat \u2013 plantaasiorjat, […]<\/p>\n","protected":false},"author":4678,"featured_media":9004,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[165,458,1293,1296,1752,1290],"class_list":{"0":"post-8997","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1700-luku","9":"tag-1800-luku","10":"tag-luonto","11":"tag-luontosuhde","12":"tag-monilajisuus","13":"tag-ruoka","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8997","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4678"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8997"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8997\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9030,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8997\/revisions\/9030"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9004"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8997"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8997"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8997"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}