{"id":9020,"date":"2024-11-08T10:48:28","date_gmt":"2024-11-08T08:48:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9020"},"modified":"2024-11-08T10:48:28","modified_gmt":"2024-11-08T08:48:28","slug":"porthanin-muisto-elaa-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/porthanin-muisto-elaa-turussa\/","title":{"rendered":"Porthanin muisto el\u00e4\u00e4 Turussa"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n perjantaina 8.11.2024 tulee kuluneeksi 285 vuotta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanin syntym\u00e4st\u00e4. H. G. Porthan oli Turun kuninkaallisen akatemian kirjastonhoitaja sek\u00e4 runouden ja kaunopuheisuuden professori vuodesta 1777 aina kuolemaansa 1804 asti. Porthania pidet\u00e4\u00e4n muun muassa kriittisen ja l\u00e4hdel\u00e4ht\u00f6isen historiankirjoituksen is\u00e4n\u00e4 Suomessa. H\u00e4net muistetaan usein Aurora-seuran perustajana sek\u00e4 sanomalehden julkaisijana. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 1. C. E. Sj\u00f6strandin Porthan-patsas. Kuva: Turun Museokeskus \/ J. Reinberg.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Porthan on my\u00f6s ikuistettu ensimm\u00e4iseen suomalaiseen julkiseen veistokseen: vuonna 1864 julkistettuun n\u00e4k\u00f6ispatsaaseen Turussa. Kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukonen toteaa kuitenkin teoksessaan Ensimm\u00e4inen: Carl Eneas Sj\u00f6strandin istuva Porthan<\/em> (SKS 2023), ett\u00e4 Turussa Vanhan suurtorin ja Tuomiokirkon v\u00e4liss\u00e4 sijaitseva Porthanin patsas on her\u00e4tt\u00e4nyt yleist\u00e4 uteliaisuutta viimeisen sadan vuoden aikana vain v\u00e4h\u00e4n, ja akateemista kiinnostusta patsasta kohtaan on osoitettu l\u00e4hinn\u00e4 velvollisuudesta innostuksen sijaan (Siukonen 2023, s. 9). <\/p>\n\n\n\n

Siukonen my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 vaikka Porthanin patsas oli Suomen ensimm\u00e4inen julkinen veistos, ei patsaasta ole koskaan muodostunut kansallista monumenttia. \u201c[Porthanin] hahmo ei ollut alun alkaenkaan kansalle tuttu eik\u00e4 ole sellaiseksi tullut. [–] [S]uurmieheksik\u00e4\u00e4n professorista ei ollut. Sellainen saatiin vasta runoilija Runebergist\u00e4, jonka patsaalle my\u00f6s m\u00e4\u00e4riteltiin keskeisempi paikka p\u00e4\u00e4kaupungin Esplanadilla. Porthanin hahmon satunnaisuus [–] tuotti kolossaalisen muistopatsaan unohdukselle. En\u00e4\u00e4 ei Runebergi\u00e4k\u00e4\u00e4n lueta, mutta h\u00e4net sent\u00e4\u00e4n muistetaan tortusta. Porthanilla ei ole edes sit\u00e4\u201d (Siukonen 2023, s. 116-117). <\/p>\n\n\n\n

Siukonen on siin\u00e4 oikeassa, ett\u00e4 erityisesti kansallisessa mittakaavassa Porthan on monella tapaa j\u00e4\u00e4nyt unholaan ja 1800-luvun kansallisfiguurien varjoon. Turussa h\u00e4nen muistonsa el\u00e4\u00e4 edelleen vahvana. Muistaminen kietoutuu juuri Porthaninpuistossa sijaitsevan nimikkopatsaan ja Turun yliopistossa vallitsevan Turun akatemian historiaan liittyv\u00e4n sivistyksen ymp\u00e4rille.<\/p>\n\n\n\n

Porthanin vaalijat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opiskelijoiden keskuudessa professorin muistoa kunnioittaa erityisesti kaksi tahoa: opiskelijoiden kattoj\u00e4rjest\u00f6 Turun yliopiston ylioppilaskunta eli TYY ja Turun yliopiston historianopiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6 Kritiikki ry . Ylioppilaskunnan side Porthanin muistoon on tiivis. TYY juhlii syntym\u00e4p\u00e4ivi\u00e4\u00e4n aina Porthanin p\u00e4iv\u00e4ksi kutsumanaan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 9. marraskuuta, jolloin se vie seppeleen Porthanin patsaalle<\/a>. Seppele saatellaan opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen lipuista muodostetussa kulkueessa, joka matkallaan patsaalle tervehtii my\u00f6s Porthanin Tuomiokirkon kyljess\u00e4 sijaitsevaa hautaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. TYYn uusi lippu luovutetaan ylioppilaskunnalle Porthanin patsaalla 1923. Kuva: TYY \/ kuvaaja tuntematon.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

TYY k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toiminnassaan 9.11. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 nimityst\u00e4 Porthanin p\u00e4iv\u00e4, vaikkei t\u00e4t\u00e4 virallisesti suomalaisessa kalenterissa tunnusteta. Kiinnostavan t\u00e4st\u00e4 tekee se, ett\u00e4 TYYn vuosip\u00e4iv\u00e4 ei ole Henrik Gabrielin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 8.11., vaan h\u00e4nen kastep\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 9.11. Syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n valintaan ei tunneta. Todenn\u00e4k\u00f6isesti kyse on aikoinaan 1920-luvulla tehdyst\u00e4 virheellisest\u00e4 l\u00e4hdetulkinnasta, jossa syntym\u00e4- ja kastep\u00e4iv\u00e4 ovat menneet sekaisin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Turun yliopiston kuoro laulamassa Porthanin patsaalla TYYn vuosijuhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2013. Kuva: TYY \/ Hannu Aaltonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Turun yliopiston ylioppilaskunta perustettiin vuonna 1922, jolloin on my\u00f6s tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6s kunnan juhlap\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Valinta osui Porthaniin, vaikka my\u00f6s itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 6. joulukuuta esitettiin TYYn kokouksessa. Porthanin avulla nuori ylioppilaskunta sitoi itsens\u00e4 Turun akatemian historiaan ja kaupungissa vaikuttaneeseen akateemiseen henkeen. Samalla Porthan, jota pidettiin jo tuolloin Suomen historian \u201cis\u00e4n\u00e4\u201d, oli tarpeeksi is\u00e4nmaallinen henkil\u00f6hahmo nuoren tasavallan uudelle suomenkieliselle yliopistolle. Nationalismi ja kielipolitiikka n\u00e4ytteliv\u00e4t valinnassa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia.<\/p>\n\n\n\n

Ylioppilaskunnan alkuvuosien suhdetta Porthaniin tiivist\u00e4\u00e4 vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1936 patsaalla puhunut FM Mikko M\u00e4kel\u00e4, joka kytki puheessaan Porthanin akateemisen ty\u00f6n ja uuden Suomen tasavallan rakentamisen: \u201cTehdess\u00e4mme joka vuosi kunniak\u00e4ynnin Henrik Gabriel Porthanin patsaalle, me tahdomme palauttaa mieliimme h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 voidaksemme sen viitoittamassa hengess\u00e4 tehd\u00e4 omaa ty\u00f6t\u00e4mme suomalais-kansallisen kulttuurin hyv\u00e4ksi, voidaksemme kukin omalta osaltamme olla mukana rakentamassa ja kohottamassa suomalais-kansallista kulttuuria ja tehd\u00e4 sen yleismaailmalliseksi omaisuudeksi\u201d. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nationalistinen kansakunnan rakentaminen on j\u00e4\u00e4nyt, mutta Porthanin kunnioittamisesta ja muistamista on tullut perinne, joka velvoittaa yh\u00e4 ylioppilaskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen historian \u201cis\u00e4\u00e4\u201d kunnioittaa my\u00f6s Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan historianopiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6 Kritiikki ry. Ylioppilaskunnan tapaan Kritiikill\u00e4 on perinteen\u00e4 vierailla Porthanin patsaan \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ensimm\u00e4inen vierailu tehd\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 huhtikuun 14. ja toinen vappuaattona ennen turkulaista lakitusta. Kritiikki ei ole vienyt patsaalle seppelett\u00e4, mutta sen edess\u00e4 on pidetty puheita ja nostettu maljoja. My\u00f6s Kritiikille Porthanin muistamisessa on kyse historian hengen vaalimisesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4. Kritiikkil\u00e4isi\u00e4 kokoontuneena Porthanin patsaan ymp\u00e4rille yhteiskuvaa varten vappuna 2006. Kuva: Topi Artukka \/ kuvaaja tuntematon.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Porthanin vaalijaksi voi kai laskea my\u00f6s Turun kaupungin, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 puistoa patsaan ymp\u00e4rill\u00e4. Patsaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 on kukkaistutuksia ja puiston keskeisen sijainnin my\u00f6t\u00e4 Porthanilla itsell\u00e4\u00e4n on n\u00e4k\u00f6alapaikka niin omaan historiaansa kuin kaupungin sykkiv\u00e4\u00e4n, joskin kovin pakokaasun t\u00e4ytteiseen nykyvilskeeseen. Porthan el\u00e4\u00e4 paitsi patsaansa, my\u00f6s l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevan hautamonumentin kautta. Ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 nimen\u00e4 kaupunkilaisten arkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi Porthanin muistoa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 vuonna 1936 perustettu monitieteinen Porthan-Seura, jonka toimipaikkana on Turku. Seuran perustajina olivat Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan professorit, ja sen tarkoituksena oli olla alusta tieteellisille keskusteluille ja hankkeille. Yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi seura tarkoituksena oli alusta l\u00e4htien vaalia Porthanin muistoa, mit\u00e4 varten se k\u00e4ynnisti Porthanin teosten julkaisuty\u00f6n Opera Omnia<\/em> -sarjassa. <\/p>\n\n\n\n

Auraican Porthan-erikoisnumero<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Porthan-Seura toimittaa tiedelehti Auraicaa, jossa on julkaistu my\u00f6s useita Porthania k\u00e4sittelevi\u00e4 tutkimuksia. Uusimmat niist\u00e4 julkaistaan Porthanin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 8. marraskuuta 2024 Auraican<\/em> Porthan-aiheisessa erikoisnumerossa. Erikoisnumeroa varten julkistettiin kirjoituskilpailu kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023, jonka teemana oli H. G. Porthan sek\u00e4 h\u00e4nen monialainen humanistinen j\u00e4lkivaikutuksensa tieteess\u00e4 ja kulttuurissa. Kirjoituskilpailun ja erikoisnumeron toteuttamista tuki Suomen tiedekustantajien liitto ry.<\/p>\n\n\n\n

Saimme kilpailuun useita kirjoituksia: erikoisnumero koostuu kahdesta vertaisarvioidusta artikkelista sek\u00e4 kahdesta tiede-esseest\u00e4. Filosofi Visa Helenius tarkastelee vertaisarvioidussa artikkelissaan Turun akatemian tieteellist\u00e4 toimintaa Mestertonin ja Porthanin valossa. Toisen vertaisarvioidun artikkelin laativat folkloristi Heidi Henriikka M\u00e4kel\u00e4 sek\u00e4 arkeologi Liisa Kunnas. He tutkivat Porthanin Vanhojen suomalaisten tietoper\u00e4isest\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 taikauskosta<\/em> -teosta Salakirjat-kustantamon n\u00e4k\u00f6ispainoksena sek\u00e4 teoksen vastaanottoa.<\/p>\n\n\n\n

Tiede-esseet laativat numismaatikko Tuukka Talvio sek\u00e4 historioitsija Jukka Sarjala. Talvio tarkastelee Porthania ja Turun akatemiaan kytk\u00f6ksiss\u00e4 olevaa mitalitaidetta. Sarjala luo puolestaan katsauksen Porthania koskevan tutkimuksen historiografiaan ja nykytilaan sek\u00e4 ehdottaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia tuleviin Porthania k\u00e4sitteleviin tutkimuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Porthan ei ole noussut (tai h\u00e4nt\u00e4 ei ole nostettu) kansallissankariksi kaapin p\u00e4\u00e4lle, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 Runebergin tapaan ole nimikkoleivosta, on h\u00e4nen perint\u00f6ns\u00e4 edelleen el\u00e4v\u00e4 osa turkulaista paikalliskulttuuria kaupunkilaisten, opiskelijoiden ja akateemisen yhteis\u00f6n keskuudessa. Porthania k\u00e4sittelev\u00e4n erikoisnumeron kirjoittajat tulevat voittopuolisesti muista kuin Turun yliopistosta. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 kiinnostus Porthania kohtaan ei ole ainoastaan paikallista, vaan kansallisella tasolla Porthan tunnetaan erityisesti tutkijoiden keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki ja Topi Artukka<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat ovat Auraican 1\/2024 numeron toimittajat<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

H. G. Porthanin omia ja h\u00e4neen liittyvi\u00e4 teoksia on listattu Porthan-Seuran internesivuille<\/a>.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

AURAICA. <\/em>Scripta a Societate Porthan edita<\/em> -verkkojulkaisu<\/a> ja siin\u00e4 julkaistut Porthania k\u00e4sittelev\u00e4t useat julkaisut luettavissa avoimesti.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Topi Artukka, Liisa Lalu, Otto Latva & Panu Savolainen, Tyylikk\u00e4\u00e4t vuodet. Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta<\/em>. TYY, Turku 2022.<\/p>\n\n\n\n

Jyrki Siukonen, Ensimm\u00e4inen: Carl Eneas Sj\u00f6strandin istuva Porthan<\/em><\/a>, Tietolipas 281, Helsinki: SKS 2023, .<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n perjantaina 8.11.2024 tulee kuluneeksi 285 vuotta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanin syntym\u00e4st\u00e4. H. G. Porthan oli Turun kuninkaallisen akatemian kirjastonhoitaja sek\u00e4 runouden ja kaunopuheisuuden professori vuodesta 1777 aina kuolemaansa 1804 asti. Porthania pidet\u00e4\u00e4n muun muassa kriittisen ja l\u00e4hdel\u00e4ht\u00f6isen historiankirjoituksen is\u00e4n\u00e4 Suomessa. H\u00e4net muistetaan usein Aurora-seuran perustajana sek\u00e4 sanomalehden julkaisijana.  Porthan on my\u00f6s ikuistettu […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":9026,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258],"tags":[458,1197,1755,1043,1756],"class_list":{"0":"post-9020","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-muistaminen","11":"tag-porthan","12":"tag-taide","13":"tag-ylioppilaat","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9020","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9020"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9028,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9020\/revisions\/9028"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9026"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}