{"id":9033,"date":"2024-11-15T09:45:29","date_gmt":"2024-11-15T07:45:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9033"},"modified":"2024-11-15T09:45:31","modified_gmt":"2024-11-15T07:45:31","slug":"museonayttelyn-kulisseissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/museonayttelyn-kulisseissa\/","title":{"rendered":"Museon\u00e4yttelyn kulisseissa"},"content":{"rendered":"\n

Monella suomalaisella meinasi lokakuussa menn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kahvi v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kurkkuun lokakuussa, kun Museoviraston tiedottaessa<\/a> suunnitelmasta sulkea nelj\u00e4 tunnettua museokohdetta toistaiseksi rahoitusleikkausten vuoksi. Samalla v\u00e4l\u00e4ytettiin, ettei Kansallismuseota aiemmasta suunnitelmasta poiketen ehk\u00e4 voida avata peruskorjauksen ja laajennusosan rakentamisen valmistuessa vuonna 2027.<\/p>\n\n\n\n

Uutista seurasi kiivaita kannanottoja eri tahoilta. Sulkemisten vaihtoehdoksi ehdotettiin esimerkiksi vapaaehtoisten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4<\/a>. Tiede- ja kulttuuriministeri p\u00e4\u00e4tyi muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Museovirastolle lis\u00e4rahoitusta<\/a>, jolla suljettavaksi aiotut kohteet saataisiin pidetty\u00e4 auki. T\u00e4st\u00e4 rahoituksesta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n joulukuussa, mutta se ei ratkaise Museoviraston rahoituksen ongelmia pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytetyist\u00e4 puheenvuoroista k\u00e4vi j\u00e4lleen ilmi, ett\u00e4 monelle museok\u00e4vij\u00e4lle ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4lle museo on yht\u00e4 kuin yleis\u00f6lle avoinna olevat museokohteet ja niiss\u00e4 tapahtuva asiakaspalvelu. Ymm\u00e4rrys museoissa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja sen vaatimasta asiantuntemuksesta on hatara. Yleis\u00f6lle n\u00e4kyv\u00e4t tilat ja n\u00e4yttelyt eiv\u00e4t py\u00f6ri eiv\u00e4tk\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n s\u00e4ily ja kehity sill\u00e4, ett\u00e4 kuka tahansa k\u00e4y avaamassa ovet, laittamassa valot p\u00e4\u00e4lle ja myym\u00e4ss\u00e4 liput. Kurkataan siis n\u00e4yttelyiden kulisseihin.<\/p>\n\n\n\n

Jo lipunmyyjist\u00e4, oppaista ja vahtimestareista, jotka k\u00e4vij\u00e4 museoon astuessaan kohtaa, suuri osa on asiakasty\u00f6n sek\u00e4 tilojen turvallisuudesta ja kunnosta huolehtimisen ammattilaisia tai sellaiseksi t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4. Kulissien takana ammatillisissa museoissa ty\u00f6skentelee niiden luonteesta ja koosta riippuen esimerkiksi rakennetun kulttuuriperinn\u00f6n, muinaismuistojen, luonnontieteen, pedagogiikan, n\u00e4yttelysuunnittelun ja viestinn\u00e4n asiantuntijoita. Unohtamatta kokoelmien hoidosta, s\u00e4ilytyksest\u00e4 ja tutkimuksesta sek\u00e4 kokoelmatilojen ja museokohteiden tekniikasta ja kunnosta vastaavia erityisosaajia. Koulutukseltaan he ovat esimerkiksi arkeologeja, konservaattoreita, historioitsijoita, valokuvaajia, etnologeja, museomestareita, taidehistorioitsijoita ja biologeja.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vuonna 1967 Rovaniemell\u00e4 saaliiksi saatu kolmijalkainen j\u00e4nis kuuluu Lapin maakuntamuseon kokoelmiin ja on yksi kirjoittajan varhaisimmista syk\u00e4hdytt\u00e4vist\u00e4 museomuistoista. Iloinen j\u00e4lleenn\u00e4keminen tapahtui kes\u00e4ll\u00e4 2021 Lapin maakuntamuseon n\u00e4yttelyss\u00e4 Karismaattinen megafauna \u2013 Lintuja ja nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 Lapin maakuntamuseon kokoelm<\/em>ista (16.3.2021\u201329.5.2022). Kuva Taina Saarenp\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

N\u00e4yttelyiden toteutus ja suunnittelu vaatii kaikkien museon ammattilaisten yhteisty\u00f6t\u00e4. N\u00e4yttelyidean syntyminen ja k\u00e4sikirjoituksen laadinta edellytt\u00e4v\u00e4t ajankohtaisten ilmi\u00f6iden, tapahtumien ja yleis\u00f6n toiveiden seuraamista sek\u00e4 historian ja kulttuurin ymm\u00e4rryst\u00e4. Omat kokoelmat ja aiheeseen liittyv\u00e4 tutkimus on tunnettava hyvin, samoin muiden museoiden toiminta ja museoalan ajankohtaiset kysymykset.<\/p>\n\n\n\n

Esineet, arkistoaineistot, valokuvat ja taide, eli n\u00e4yttelyobjektit, valitaan n\u00e4yttelytoiminnasta ja eri kokoelmaryhmist\u00e4 vastaavien asiantuntijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Tarvittaessa omia kokoelmia t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n lainoin tai hankinnoin. Valitut objektit puhdistetaan, suojataan ja pakataan sek\u00e4 tarvittaessa konservoidaan ennen tarkkaan suunniteltua siirtoa ja asettelua n\u00e4yttelyyn. N\u00e4yttelytilassa taas usein muokataan itse tilaa, rakennetaan vitriinej\u00e4 ja ripustusta sek\u00e4 toteutetaan muun muassa valaistus ja objekteille turvalliset l\u00e4mp\u00f6tila- ja kosteusolosuhteet. Samalla varmistetaan n\u00e4yttelyn turvallisuus ja saavutettavuus museovieraille. My\u00f6s avauduttuaan n\u00e4yttely vaatii jatkuvaa tarkkailua ja yll\u00e4pitoa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttelyt eiv\u00e4t ole vain tekstej\u00e4 ja objekteja. Niihin toteutetaan \u00e4\u00e4niopasteita, videoita, kuvia, 3D-mallinnuksia ja digilaitteilla k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 sovelluksia. Lapsille ja aikuisille suunnitellaan opastukset, ty\u00f6pajat ja tapahtumat. Kuhunkin n\u00e4yttelyyn ideoidaan ja toteutetaan sopiva visuaalinen ilme sek\u00e4 julkaisut, viestint\u00e4materiaalit ja museokaupan tuotteet. Samalla kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti tapoja kohdata yleis\u00f6 ja tuottaa palveluita, jotka vet\u00e4v\u00e4t salit t\u00e4yteen ja saavat kaikenik\u00e4iset innostumaan historiasta, taiteesta ja kulttuurista.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6 rakentuu syv\u00e4lliselle museoalan tuntemukselle sek\u00e4 laajoille kokoelmille ja niiden jatkuvalle hoidolle. N\u00e4yttelyit\u00e4 ei ole, jos aikaa ja rahaa ei riitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kokoelman huolelliselle luetteloinnille, digitoinnille ja tutkimukselle. Tukena ovat museoiden omat kirjastot ja kokoelmatietokannat, joita my\u00f6s kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti. Museoty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 koti- ja ulkomaisten verkostojen kanssa. N\u00e4yttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa voi olla mukana esimerkiksi n\u00e4yttelyarkkitehteja, ohjelmistoyrityksi\u00e4, tutkijoita, taitelijoita, lahjoittajia ja yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 kuvaus on vain pieni raapaisu museoiden n\u00e4yttelytoimintaan liittyv\u00e4st\u00e4 monipuolisesta ja vaativasta ty\u00f6st\u00e4. N\u00e4yttelytoiminnan ja kulttuuriperinn\u00f6n ker\u00e4\u00e4misen ja s\u00e4ilytt\u00e4misen lis\u00e4ksi esimerkiksi Museovirastolla ja alueellisilla vastuumuseoilla on my\u00f6s paljon muita lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 viranomaislausuntojen antaminen rakennettuun kulttuuriperint\u00f6\u00f6n liittyen. Ne my\u00f6s muun muassa ohjaavat ja neuvovat paikallismuseoita, yhdistyksi\u00e4 ja yksityishenkil\u00f6it\u00e4. Kaiken muun ohella museon ty\u00f6ntekij\u00e4t kouluttavat ja ohjaavat harjoittelijoita sek\u00e4 ty\u00f6kokeilijoita, palkkatuella ty\u00f6llistettyj\u00e4 ja vapaaehtoisia, jotka jo nyt tekev\u00e4t aivan liian ison osan ty\u00f6st\u00e4, joka todellisuudessa vaatisi laajaa asiantuntemusta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Taina Saarenp\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on tutkijatohtori F\u00f6rfalskarna<\/a>-hankkeessa ja ty\u00f6skennellyt tutkimuksen lis\u00e4ksi museoissa, arkistoissa ja kirjastoissa.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monella suomalaisella meinasi lokakuussa menn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kahvi v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kurkkuun lokakuussa, kun Museoviraston tiedottaessa suunnitelmasta sulkea nelj\u00e4 tunnettua museokohdetta toistaiseksi rahoitusleikkausten vuoksi. Samalla v\u00e4l\u00e4ytettiin, ettei Kansallismuseota aiemmasta suunnitelmasta poiketen ehk\u00e4 voida avata peruskorjauksen ja laajennusosan rakentamisen valmistuessa vuonna 2027. Uutista seurasi kiivaita kannanottoja eri tahoilta. Sulkemisten vaihtoehdoksi ehdotettiin esimerkiksi vapaaehtoisten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Tiede- ja kulttuuriministeri p\u00e4\u00e4tyi muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1067,"featured_media":9035,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[156,579,1757],"class_list":{"0":"post-9033","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-kulttuuriperinto","10":"tag-kulttuuripolitiikka","11":"tag-museot","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9033","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1067"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9033"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9033\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9036,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9033\/revisions\/9036"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9035"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9033"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9033"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9033"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}