{"id":9038,"date":"2024-11-20T09:32:32","date_gmt":"2024-11-20T07:32:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9038"},"modified":"2024-11-20T09:32:33","modified_gmt":"2024-11-20T07:32:33","slug":"lasten-seuraleikit-ja-seurapelioppaat-1800-luvun-kasvatuksellisina-valineina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/lasten-seuraleikit-ja-seurapelioppaat-1800-luvun-kasvatuksellisina-valineina\/","title":{"rendered":"Lasten seuraleikit ja seurapelioppaat 1800-luvun kasvatuksellisina v\u00e4linein\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Leikki on nyky\u00e4\u00e4n lasten perustavanlaatuinen ja kyseenalaistamaton oikeus. T\u00e4m\u00e4 velvoite on kirjattu YK:n Lasten oikeuksien sopimukseen, jonka Suomi hyv\u00e4ksyi vuonna 1991. Sopimuksen 31. artiklan mukaan \u201dSopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, h\u00e4nen ik\u00e4ns\u00e4 mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sek\u00e4 vapaaseen osallistumiseen kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja taiteisiin.\u201d T\u00e4st\u00e4 oikeudesta muistutetaan YK:n lapsen oikeuksien viikolla ja kansainv\u00e4lisen\u00e4 lapsen oikeuksien p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 20. marraskuuta.<\/p>\n\n\n\n

Historiallisesti katsottuna lasten leikkiminen on ollut itseisarvoista ajanvietett\u00e4, ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 leikill\u00e4 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli yhteiskuntien ja sivilisaatioiden muodostumisessa, kuten Johan Huizinga on todennut. Leikkeihin on my\u00f6s sis\u00e4ltynyt kulloisenkin aikakauden tapakulttuurin ja yhteiskunnan lainalaisuuksien opettamista. Er\u00e4s t\u00e4llainen leikin muoto oli seuraleikit, jotka olivat suosittuja erityisesti 1800-luvun Euroopassa. Seuralliset leikit olivat osa laajempaa s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten harjoittamaa leikin kokonaisuutta, johon kuuluivat esimerkiksi erilaiset keila- ja biljardipelit, urheilun varhaiset muodot sek\u00e4 my\u00f6s tanssi. Seuraleikeist\u00e4 muokattiin my\u00f6s pelej\u00e4, joita s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset saattoivat hankkia etenkin kirjakaupoista.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva seurapelist\u00e4 saksalaisen Johan Martin Willin Ein Kinderspiel<\/em> -julkaisussa vuodelta 1790. Kuva: Universit\u00e4tsbibliothek Mozarteum.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Seuraleikkien suosion taustalla olivat seurallisuuden kulttuurin ilmi\u00f6iden, kuten tanssiaisten, teatteriesitysten, ravintolaillallisten, kylpyl\u00e4vierailujen ja seurapiiritapahtumien yleistyminen 1700-luvulta l\u00e4htien niin aatelin kuin porvarillisten piirien, kuten kauppiaiden ja oppineiden, parissa. Leikkien ja pelien tarkoitus oli tarjota viihdykett\u00e4 eurooppalaisten s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispiirien seurallisiin tilaisuuksiin. Niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli my\u00f6s tutustuttaa nuoret s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset seurallisuuden kulttuuriin ja opettaa taitoja, joita seurael\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja yhteiskunnassa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tarvittiin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Seurapelit Suomessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomessa seurapelit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sanomalehtimainonnan perustella yleistyneen 1810- ja 1820-lukujen kuluessa. Fyysisin\u00e4 kappaleina myydyt pelit olivat yleens\u00e4 tuontitavaraa. Sanomalehdiss\u00e4 mainostettiin muiden muassa \u201dmoderneja\u201d saksalaisia ja ranskalaisia pelej\u00e4. Monesti seurapelit sis\u00e4lsiv\u00e4t noppia, joilla peli\u00e4 pelattiin, ja joissain peleiss\u00e4 oli mahdollisesti mukana my\u00f6s pelilautoja, kortteja ja muita apuv\u00e4lineit\u00e4. Modernille ajalle tutut lautapelit yleistyiv\u00e4t kuitenkin 1800-luvun j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla.<\/p>\n\n\n\n

Pelej\u00e4 mainostettiin yleisell\u00e4 seurapeli-termill\u00e4 sen erikoisemmin tarkentamatta, mutta osa peleist\u00e4 tunnettiin my\u00f6s nimill\u00e4. T\u00e4llaisia olivat esimerkiksi Kappridning<\/em>, Labyrinten<\/em> ja Bj\u00f6rnskallet<\/em>. Pelien aihepiirej\u00e4 ei useinkaan avata nimi\u00e4 enemp\u00e4\u00e4, mutta joidenkin nimien perusteella k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 peleill\u00e4 pyrittiin opettamaan pelk\u00e4n ajanvietteen lis\u00e4ksi. 1800-luvun s\u00e4\u00e4tyl\u00e4islapset oppivatkin historiaa ja sosiaalisia taitoja peleist\u00e4 kuten Carl XII Historiskt s\u00e4llskapsspel<\/em> ja Konsten att skrifwa k\u00e4rleksbref<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Osaa peleist\u00e4 mainostettiin lapsille, mutta monen pelin kohdalla kohderyhm\u00e4\u00e4 ei ilmoituksissa sen erityisemmin m\u00e4\u00e4ritelty. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 k\u00e4sitys lapsuudesta erosi nykyisest\u00e4 k\u00e4sityksest\u00e4mme: yliopistoon saatettiin menn\u00e4 opiskelemaan jo 15-vuotiaana ja samanik\u00e4iset naiset olivat ripilt\u00e4 p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n oikeutettuja menem\u00e4\u00e4n naimisiin. Lapsia ja nuoria my\u00f6s kasvatettiin seurallisuuden s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja konventioihin jo varhaisella i\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lastentanssiaisia. Nuoret eiv\u00e4t siis olleet mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellinen n\u00e4ky aikuisten seurapiireiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Leikit ja pelit haltuun oppaiden avulla<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pelien rinnalla kehittyi my\u00f6s leikkien maailmaan tutustuttavaa opaskirjallisuutta. My\u00f6s Suomessa myytiin erilaisia seurapelik\u00e4sikirjoja, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t lukuisia ohjeita erilaisiin seurassa pelattaviin peleihin ja leikkeihin. Oppaiden avulla s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset saattoivat opiskella leikkien s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja neuvoa my\u00f6hemmin muita pelaajia.. Leikit saattoivat olla sana- ja arvuutusleikkej\u00e4, hahmontunnistus- ja roolileikkej\u00e4 sek\u00e4 erilaisia lautapelej\u00e4, kuten shakkia ja tammea. Jossain oppaissa oli my\u00f6s ohjeet biljardille ja muille aikakauden suosituille verkapeleille.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s suosittu opaskirja oli Den muntre g\u00e4sten<\/em> vuodelta 1833. Se sis\u00e4lsi ohjeita peleist\u00e4, joita oli tarkoitus pelata seurapiireiss\u00e4, perhepiiriss\u00e4 tai valikoidussa yst\u00e4v\u00e4piiriss\u00e4. Kirja tarjosi nimenmukaisesti ohjeita seura- ja joululeikeist\u00e4, panttipeleist\u00e4, erilaisista sana-arvoitus- ja arvailuleikeist\u00e4, anagrammeista, seurapeleist\u00e4 sek\u00e4 korttipeleist\u00e4. Den muntre g\u00e4sten<\/em> julkaistiin alun perin Ruotsissa, mutta se levisi nopeasti Suomen puolelle. Leikkej\u00e4, pelej\u00e4 ja arvuutuksia teoksessa oli yli 200, joten tekeminen ei ihan heti loppunut kesken.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Sarjakuvataiteilija Tuuli Hyp\u00e9nin tulkina Hvem klappar, bror? <\/em>-leikist\u00e4. Kuva: Tuuli Hyp\u00e9n.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Yksi oppaan luvuista k\u00e4sitteli huoneessa j\u00e4rjestett\u00e4vi\u00e4 leikkej\u00e4. Huoneella tarkoitettiin salonkia tai f\u00f6rmaakia, joissa seurapiirit yleens\u00e4 kokoontuivat. Huone rajasi leikkeihin liittyv\u00e4\u00e4 tilank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja antoi tarvittaessa rekvisiittaa. N\u00e4in oli esimerkiksi leikiss\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Hvem klappar, bror?<\/em>, jossa asetetaan kaksi tuolia selk\u00e4nojat vastakkain. Niihin istuu kaksi henkil\u00f6\u00e4, joiden silm\u00e4t sidotaan liinoilla. Muut osallistujat alkavat tanssia tuolien ymp\u00e4ri, kunnes joku koskettaa yht\u00e4 istujaa p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jolloin h\u00e4n kysyy toiselta tuolissa istuvalta: \u201dhvem klappar, bror?\u201d Toisen istuvan pit\u00e4\u00e4 arvata taputtaja, ja oikein arvatessaan taputtaja joutuu itse tuolille.<\/p>\n\n\n\n

Leikkeihin saatettiin my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 esimerkiksi musiikkia, kuten peliss\u00e4 nimelt\u00e4 Att upps\u00f6ka n\u00e5got med musik<\/em>. Leikiss\u00e4 seurueesta valitaan yksi henkil\u00f6, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on etsi\u00e4 h\u00e4nen poissa ollessaan piilotettu esine, kuten sormus tai nen\u00e4liina. Musiikin avulla ilmaistaan etsinn\u00e4n menestyst\u00e4, sill\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 etsij\u00e4 on esinett\u00e4, sit\u00e4 rivakammin soi musiikki.<\/p>\n\n\n\n

Monien leikkien ja pelien s\u00e4\u00e4nn\u00f6t oli helppo oppia ja omaksua, mutta laajan repertuaarin yll\u00e4pito vaati tasaista uudelleenperehtymist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 osa oppaista oli kooltaan niin pieni\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 oli helppo kuljettaa mukanaan juhliin ja erilaisiin seurapiiritapahtumiin. Esimerkiksi vuonna 1817 ruotsiksi ilmestynyt Samling af n\u00f6jsamma s\u00e4llskapslekar <\/em>sek\u00e4 useampaan osaan jakautunut Hand-bibliothek f\u00f6r s\u00e4llskapsn\u00f6jen<\/em> vuodelta 1838 mahtuivat hyvin taskuun.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Den Muntre g\u00e4sten<\/em> -teoksen sis\u00e4lehti ja yksi sis\u00e4llyssivuista. Kuva: Topi Artukka.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Pelit ja leikit kasvatuksellisina keinoina<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaisten, edelleen nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kovin tutuilta kuulostavien lastenleikkien lis\u00e4ksi Den muntre g\u00e4sten <\/em>sis\u00e4lsi my\u00f6s leikkej\u00e4, jotka tuskin en\u00e4\u00e4 kuuluvat illanviettojen tai lastenkutsujen ohjelmistoon. Er\u00e4s t\u00e4llainen on varmasti leikki nimelt\u00e4 Inquisitionen<\/em>, jossa pit\u00e4\u00e4 nimenmukaisesti pukeutua inkvisiittorin viittaan. Valitun inkvisiittorin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kiert\u00e4\u00e4 ja kysell\u00e4 seurueen j\u00e4senilt\u00e4 leikkisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 heist\u00e4 ja inkvisiittorista itsest\u00e4\u00e4n tai muista seurueen j\u00e4senist\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on aiheuttaa h\u00e4mmennyst\u00e4 ja saada vastaaja ep\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4n vastauksissaan tai j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaan vastaamatta. Ep\u00e4r\u00f6inyt vastaaja sai itselleen pantin, joka piti lunastaa jollakin teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Inkvisition kaltainen historiasta ammentanut leikki oli varmasti huvittava aikalaistensa mielest\u00e4 ja aiheutti hilpeytt\u00e4 luterilaisissa osallistujissa. Sill\u00e4 on ollut my\u00f6s toisenlainen teht\u00e4v\u00e4. Pelaamalla inkvisitiota pelaajat harjoittivat seurustelun, ja ennen kaikkea retoriikan taitojaan. Sanavalmius ja kyky keskustella kaikenlaisista asioista oli arvostettu piirre s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten keskuudessa. Inkvisitio harjoitti my\u00f6s nokkeluutta ja kyky\u00e4 suoriutua yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 tilanteista. Leikkeihin sis\u00e4ltyneit\u00e4 oppeja ei avata ohjeissa, mutta ne k\u00e4yv\u00e4t niist\u00e4 implisiittisesti ilmi.<\/p>\n\n\n\n

Oppaissa ohjeistettiin seuraleikkien lis\u00e4ksi my\u00f6s vakavampien pelien pariin. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten kosmopoliittisessa seurallisuudessa merkitt\u00e4vi\u00e4 ajanvietteit\u00e4 olivat korttipelit, lautapelit ja biljardin tyyppiset mailapelit, joihin liittyi monesti my\u00f6s uhkapeli. Esimerkiksi Visti, boston, faro, shakki ja tammi kokosivat s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset p\u00f6ytien \u00e4\u00e4reen niin pienemmiss\u00e4 kuin suuremmissakin seurapiiritapahtumissa, ja biljardia taas pelattiin etenkin ravintoloissa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
K\u00e4rleksf\u00f6rklaringen jemte Svar. Ett Conversations spel med T\u00e4rningar<\/em> -pelin materiaaleja 1800-luvun alusta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Lapset oppivat pelej\u00e4 opaskirjallisuuden lis\u00e4ksi seuraamalla aikuisten pelaamista seurallisissa tapahtumissa. Lapsia opetettiin seurallisuuden ja pelien maailmaan my\u00f6s antamalla heid\u00e4n itse harjoitella ja pelata yksinkertaisempia kortti- ja seurapelej\u00e4, joko vanhempien valvonnassa tai ilman. 1700-luvun Englannista tunnetaan my\u00f6s esimerkkej\u00e4, joissa lapset pelasivat aikuisten seurassa omia taskurahojaan ja opettelivat samalla riskinsietokykyj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Seurapelit ja niiden ymp\u00e4rille laaditut ohjekirjat kertovat seurallisuuden kulttuurin merkityksest\u00e4 1800-luvun porvarillisille piireille. Pelit ja leikit tarjosivat tekemist\u00e4 yhteisiin, seurustelun ymp\u00e4rille rakentuneisiin tilaisuuksiin, mutta niiden avulla opetettiin my\u00f6s porvarillista tapakulttuuria lapsille ja nuorille. Tapakulttuurin hallinta ja leikkien taitaminen auttoi hahmottamaan yhteiskuntaa ja sen lainalaisuuksia, mutta my\u00f6s sosiaalisia normeja. T\u00e4ss\u00e4 saattoi piill\u00e4 leikkien juju.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Topi Artukka <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja toimii tutkijana Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa Lukemalla kansalaiseksi? Lastenkirjat ja kasvatuksellinen kirjallisuus Suomessa, 1790\u20131850 <\/em>(LUKA) -projektissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Sarjakuvataiteilija Tuuli Hyp\u00e9n toimii LUKA-projektissa kuvittajana.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Tekstiss\u00e4 on hy\u00f6dynnetty Digitaalisen sanomalehtikirjastoon tallennettuja sanomalehti\u00e4 vuosilta 1800\u20131850.<\/p>\n\n\n\n

Den muntre g\u00e4sten i s\u00e4llskaps- och familjekretsar eller vald samling af alla slags s\u00e4llskaps- och jullekar, pantutl\u00f6sningar, charader, logogrypher, anagrammer, g\u00e5tor, g\u00e5tfr\u00e5gor, s\u00e4llskapsspel med kort, nativiteter m.m. En handbok f\u00f6r n\u00f6jets w\u00e4nner<\/em>. Stockholm, hos bokhandlaren W. Lundequist, 1833.<\/p>\n\n\n\n

Hand-Bibliothek f\u00f6r s\u00e4llskapsn\u00f6jen eller systematiskt ornade spel, lekar och konster<\/em>. Hjerta, Stockholm, 1838\u20131839.<\/p>\n\n\n\n

Janet E. Mullin: \u201cWe Had Carding\u201d: Hospitable Card Play and Polite Domestic Sociability Among the Middling Sort in Eighteenth-Century England. Journal of Social History<\/em> vol. 42, 4:2009.<\/p>\n\n\n\n

Ari Saastamoinen: Lautapelien historia<\/em>. Gaudeamus, Helsinki 2022.<\/p>\n\n\n\n

Eva Helen Ulvros: Dansens och tidens virvlar. Om dans och lek i Sveriges historia<\/em>. Historiska media, Lund 2004.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Leikki on nyky\u00e4\u00e4n lasten perustavanlaatuinen ja kyseenalaistamaton oikeus. T\u00e4m\u00e4 velvoite on kirjattu YK:n Lasten oikeuksien sopimukseen, jonka Suomi hyv\u00e4ksyi vuonna 1991. Sopimuksen 31. artiklan mukaan \u201dSopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, h\u00e4nen ik\u00e4ns\u00e4 mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sek\u00e4 vapaaseen osallistumiseen kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja taiteisiin.\u201d T\u00e4st\u00e4 oikeudesta muistutetaan YK:n lapsen oikeuksien viikolla ja kansainv\u00e4lisen\u00e4 lapsen oikeuksien […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":9043,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[458,1623,1760,1687,1759],"class_list":{"0":"post-9038","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1800-luku","10":"tag-lasten-historia","11":"tag-leikki","12":"tag-seurallisuus","13":"tag-seurapelit","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9038"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9053,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9038\/revisions\/9053"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9043"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}