{"id":9054,"date":"2024-11-21T09:41:50","date_gmt":"2024-11-21T07:41:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9054"},"modified":"2024-11-21T09:41:51","modified_gmt":"2024-11-21T07:41:51","slug":"hirmumyrskyja-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/hirmumyrskyja-suomessa\/","title":{"rendered":"Hirmumyrskyj\u00e4 Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Suomessa mitattiin perjantaina 1. marraskuutta 2024 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mittaushistorian aikana hirmumyrskylukemia, kun Rauman Kylm\u00e4pihlajan mittausasemalla tuulen keskinopeus eli kymmenen minuutin keskiarvo ylsi 33,5 metriin sekunnissa. Hirmumyrskyn raja on 33 metri\u00e4 sekunnissa. Laajasta mediahuomiosta huolimatta kyse ei suinkaan ole Suomen ensimm\u00e4isest\u00e4 hirmumyrskyksi kutsutusta myr\u00e4k\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Marraskuun kuudentena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1824, eli l\u00e4hes tarkalleen kaksi sataa vuotta ennen Suomen ensimm\u00e4ist\u00e4 virallista ja tieteelliset mittauskriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 hirmumyrsky\u00e4, Suomenlahdella nousi ankara rajuilma, joka alkoi pakata lahden vesimassoja sen it\u00e4pohjukkaa kohden. Myrskyn seurauksena Nevajoki alkoi marraskuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulvia ja joen pinta nousi 4,20 metri\u00e4 merenpinnan yl\u00e4puolelle, mik\u00e4 aiheutti Pietarin kaupungin historian pahimman tulvan<\/a>. Suomessa tapahtumasta uutisoivat Finlands Allm\u00e4nna Tidning sek\u00e4 Wiburgs Wochenblatt, jotka kuvailivat tulvaa \u201dkamalaksi onnettomuudeksi, jolle ei l\u00f6ydy vastaavaa viimeisen puolen vuosisadan ajalta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Itse Suomenlahdella riehuneesta myrskyst\u00e4 lehdet eiv\u00e4t sen sijaan kirjoittaneet, ja se vaikuttaa j\u00e4\u00e4neen unohduksiin yli viideksikymmeneksi vuodeksi, kunnes opettaja ja historioitsija Johan Magnus Salenius vuonna 1878 mainitsi sen kirjoittamassansa Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4 It\u00e4-Suomesta -matkakertomussarjassa. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 Suomenlahden saarissa puita kaatoi \u201dtuo mainio myrsky, joka riehui syksyll\u00e4 v. 1824.\u201d Muutamaa vuotta my\u00f6hemmin kielitieteilij\u00e4 Volmari Porkka kertoi Valvoja-lehdess\u00e4 15.1.1881, ett\u00e4 \u201daikoinaan kerrotaan [Suursaarella] kasvaneen oikein \u2019tukkimets\u00e4n\u2019, vaan kova myrsky v. 1824 sen h\u00e4vitti.\u201d Geologi Wilhelm Ramsay kirjoitti puolestaan vuonna 1906, ettei Suursaarelta l\u00f6ydy yli satavuotiaita puita, koska myrsky kaatoi saaren mets\u00e4t vuonna 1824. Rajuilma sai lopulta hirmumyrskyn arvonimen Eino Havaksen kirjassa Suurisaari sanoin ja kuvin (1920), jossa h\u00e4n kertoi hirmumyrskyn vuonna 1824 raivonneen \u201dniin hirvitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 voimalla, ett\u00e4 Suursaaren komea tukkimets\u00e4 pyyhk\u00e4istiin olemattomiin yhdell\u00e4 iskulla.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Suomenlahdella nousi vastaavanlainen myr\u00e4kk\u00e4 my\u00f6s 23.9.1924, jolloin meriveden pinta nousi lahden it\u00e4osissa usealla metrill\u00e4 ja aiheutti Karjalan kannaksella huomattavia tuhoja. Viipurissa vesi nousi kaduille, tunkeutui rakennusten kellareihin ja pohjakerroksiin, pys\u00e4ytti raitiovaunuliikenteen ja katkoi puhelinyhteyksi\u00e4 siten, ett\u00e4 esimerkiksi sanomalehti Karjalalla oli seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hankaluuksia saada tietoja tuhojen laajuudesta. Pahimmat tuhot sattuivat Terijoella, jossa veden pinta nousi per\u00e4ti kolme metri\u00e4 tuhoten asuinrakennuksia ja huviloita. Karjala kertoi myrsky\u00e4 seuranneena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perim\u00e4tietoon pohjautuen, ettei Terijoella ollut koettu vastaavaa myrsky\u00e4 sitten vuoden 1824.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 1: Kuva vuodelta 1924 otsikolla \u201dhirmumyrskyn j\u00e4lki\u00e4 Terijoella\u201d. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Suomen historian kenties tunnetuin hirmumyrskykandidaatti koettiin silti Etel\u00e4-Suomessa elokuussa 1890. Helsingiss\u00e4 myrsky repi irti rakennusten kattoja ja kaatoi satam\u00e4\u00e4rin kaupungin puistojen puita. Merell\u00e4 useat alukset k\u00e4rsiv\u00e4t vahinkoja ja ainakin kaksi ihmist\u00e4 hukkui. Tuulimittarit mittasivat Helsingiss\u00e4 maksimilukemaksi 45 metri\u00e4 sekunnissa, kunnes ne hajosivat. Tuuli yltyi viel\u00e4 siit\u00e4, ja ankarimpien puuskien nopeudeksi arvioitiin noin 50 metri\u00e4 sekunnissa.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainitut myrskyt ovat olleet Suomen historiassa poikkeuksellisen kovia rajuilmoja. Ylsiv\u00e4tk\u00f6 ne silti hirmumyrskyiksi? Aikalaismittausten perusteella elokuun 1890 myrsky olisi selv\u00e4sti ollut hirmumyrsky, olihan tuulen nopeus reilusti yli 33 metri\u00e4 sekunnissa. Mittaustulosta ei kuitenkaan voida pit\u00e4\u00e4 paikkansa pit\u00e4v\u00e4n\u00e4, koska tuon ajan tuulimittarit olivat usein ep\u00e4tarkkoja yli 20 m\/s tuulissa. It\u00e4meren alueen maista ker\u00e4ttyjen ilmapainehavaintojen perusteella on silti voitu j\u00e4lkik\u00e4teen arvioida, ett\u00e4 Pohjois-It\u00e4merell\u00e4 olisi tuulen keskinopeus ollut todenn\u00e4k\u00f6isesti 30\u201335 m\/s eli mahdollisesti hirmumyrskylukemissa. My\u00f6s vuoden 1924 myrskyn yhteydess\u00e4 mitattiin Terijoella hirmumyrskylukemia, kun tuulen nopeus saavutti 40 m\/s. Vuoden 1890 lukujen tavoin t\u00e4m\u00e4kin mittaustulos on luultavasti liioiteltu. Vuoden 1824 myrskyst\u00e4 mittaustietoja ei ole.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 2: Anemometri eli tuulimittari 1800-luvun lopulta. Suomen kansallismuseo, Suomen merimuseon esinekokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Meteorologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta j\u00e4\u00e4 siis ep\u00e4varmaksi, puhalsiko Suomessa hirmumyrsky tuuli ensimm\u00e4isen kerran 1.11.2024 vai jo aiemmin. Historiallisessa kontekstissa voi sen sijaan pohtia, kuinka mielek\u00e4st\u00e4 on edes k\u00e4sitell\u00e4 menneit\u00e4 luonnonkatastrofeja nykyajan m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti, sill\u00e4 luonnonilmi\u00f6iden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t eiv\u00e4t ole muuttumattomia. Esimerkiksi Uusi Suometar m\u00e4\u00e4ritteli vuonna 1878 hirmumyrskytuulen rajaksi per\u00e4ti 150 jalkaa eli noin 50 metri\u00e4 tuulta sekunnissa, kun taas Rauman lehti m\u00e4\u00e4ritteli kuusi vuotta my\u00f6hemmin rajaksi 120 jalkaa eli noin 40 metri\u00e4 sekunnissa.<\/p>\n\n\n\n

Tuulen voimakkuutta oli viel\u00e4 1800-luvulla yleist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiin havaintoihin perustuvalla boforiasteikolla, jonka korkein aste 12, eli hirmumyrsky, aiheuttaa perinpohjaista tuhoa. Nykyisin asteikot on sidottu my\u00f6s tuulen nopeuksiin, jossa 12 boforia on yli 33 metri\u00e4 tuulta sekunnissa. Vuoden 1824 ja 1924 myrskyjen kuvausten perusteella on luultavasti ollut kyse 10 tai 11 boforin myrskyst\u00e4, mik\u00e4li seurataan nykyist\u00e4 asteikkoa. Toisaalta esimerkiksi 1880-luvulla Suomessa tehdyiss\u00e4 tuulimittauksissa jo 18 m\/s kova tuuli merkittiin 12 boforin tuuleksi, vaikka se nykyisell\u00e4 asteikolla ylt\u00e4isi vain 8 boforiin. Siis jo ainoastaan 1800-luvun loppupuolelta l\u00f6ytyy kesken\u00e4\u00e4n hyvin ristiriitaisia hirmumyrskyn m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joiden perusteella joko kaikki tai ei ainoatakaan edell\u00e4 k\u00e4sitellyist\u00e4 myrskyist\u00e4 voisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 hirmumyrskyiksi.<\/p>\n\n\n\n

Historiallisista myrskyist\u00e4 kirjoittava tutkija joutuu siis tekem\u00e4\u00e4n valinnan, millaisin sanoin h\u00e4n myrsky\u00e4 kuvaa. Kutsuako rajuilmaa myrskyksi vai hirmumyrskyksi, jos se ei nykym\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesti yll\u00e4 hirmumyrskyksi, vaikka aikalaiset olisivat sit\u00e4 niin kutsuneet? Kysymykseen ei liene yht\u00e4 ainoaa oikeaa vastausta etenk\u00e4\u00e4n sellaisten s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden kohdalla, joista tiedot ovat hataria ja puutteellisia. Olennaista on ottaa huomioon oma tutkimuskysymys ja n\u00e4k\u00f6kulma. Ilmaston, s\u00e4\u00e4n tai luonnonkatastrofien historiaa pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta katoaa helposti pohja, jos ilmi\u00f6it\u00e4 ei edes yrit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 jokseenkin samalla asteikolla ja johdonmukaisesti. Toisaalta ajankuva ja inhimillinen yksil\u00f6kokemus k\u00e4rsii, jos tutkija sivuuttaa ne k\u00e4sitteet, joilla aikalaiset ovat sanallistaneet oman ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 tapahtumia. Kotinsa tai henkens\u00e4 myrskyss\u00e4 menett\u00e4neelle ei liene kovin olennaista, ylittik\u00f6 tuulen keskinopeus 33 metri\u00e4 sekunnissa. Myrskyn vaikutus on joka tapauksessa ollut hirmuinen.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sakari Salokannel<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Suomen historian oppiaineessa. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Barabanova, Kseniya. \u201cThe St. Petersburg Flood of 1824.\u201d Environment & Society Portal, Arcadia (2014), no. 7. Rachel Carson Center for Environment and Society. https:\/\/doi.org\/10.5282\/rcc\/5387.<\/p>\n\n\n\n

Havas, Eino. Suursaari sanoin ja kuvin. Arvi A. Karisto Oy, H\u00e4meenlinna 1920.<\/p>\n\n\n\n

Hirmumyrskyt Suomen l\u00e4hialueilla. Ilmatieteenlaitos. https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/hirmumyrskyt-suomen-lahialueilla [Haettu 7.11.2024]<\/p>\n\n\n\n

Leskinen, Matti. Tuulimittareita ja tuulen havainnointia 1800-luvun Suomessa. https:\/\/space.fmi.fi\/MAGN\/Museokuvat\/Laitteisiin_liittyvia_kirjoituksia\/Tuulimittarit=Leskinen.pdf [Haettu 7.11.2024]<\/p>\n\n\n\n

Ramsay, Wilhelm. Upplysningar om Hogland. John Petterson, Loviisa 1906.<\/p>\n\n\n\n

Salenius, Magnus Johan. Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4 It\u00e4-Suomesta 3. Hufwudstadsblad\u2019in kirjapaino, Helsinki 1875.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa mitattiin perjantaina 1. marraskuutta 2024 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mittaushistorian aikana hirmumyrskylukemia, kun Rauman Kylm\u00e4pihlajan mittausasemalla tuulen keskinopeus eli kymmenen minuutin keskiarvo ylsi 33,5 metriin sekunnissa. Hirmumyrskyn raja on 33 metri\u00e4 sekunnissa. Laajasta mediahuomiosta huolimatta kyse ei suinkaan ole Suomen ensimm\u00e4isest\u00e4 hirmumyrskyksi kutsutusta myr\u00e4k\u00e4st\u00e4. Marraskuun kuudentena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1824, eli l\u00e4hes tarkalleen kaksi sataa vuotta ennen […]<\/p>\n","protected":false},"author":5769,"featured_media":9055,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[458,923,1763,1689,1762],"class_list":{"0":"post-9054","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-1800-luku","9":"tag-1900-luku","10":"tag-hirmumyrsky","11":"tag-luonnonkatastrofit","12":"tag-myrskyt","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9054","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5769"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9054"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9054\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9058,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9054\/revisions\/9058"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9055"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9054"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9054"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9054"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}