{"id":9061,"date":"2024-11-28T12:00:40","date_gmt":"2024-11-28T10:00:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9061"},"modified":"2024-11-28T12:00:42","modified_gmt":"2024-11-28T10:00:42","slug":"musta-torstai-new-york-ja-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/musta-torstai-new-york-ja-suomi\/","title":{"rendered":"Musta torstai, New York ja Suomi"},"content":{"rendered":"\n

New Yorkin p\u00f6rssiss\u00e4 meklarit j\u00e4ttiv\u00e4t kes\u00e4ll\u00e4 1929 lomansa v\u00e4liin. Kaikki halusivat hy\u00f6ty\u00e4 vilkkaana k\u00e4yneest\u00e4 osakekaupasta, sill\u00e4 arvopapereiden hinnat olivat nousseet vuosia kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin, eik\u00e4 loppua ollut n\u00e4kyviss\u00e4. Kurssit alkoivat syyskuussa heilahdellen hieman laskea, mutta sijoittajia se ei h\u00e4irinnyt. Laskua pidettiin yleisesti ohimenev\u00e4n\u00e4 ja luonnollisena tasaantumisena. Laajalti arvostettu Yalen yliopiston taloustieteen professori Irving Fisher lausui 16. lokakuuta julkisuudessa, ett\u00e4 osakkeiden hinnat olivat saavuttaneet \u201dpysyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n korkean tason\u201d. Vain viikkoa my\u00f6hemmin p\u00f6rssiss\u00e4 syntyi paniikki, joka vei pohjan Fisherin arviolta ja osin my\u00f6s h\u00e4nen maineeltaan. \u201dMustana torstaina\u201d 24. lokakuuta alkanutta p\u00f6rssiromahdusta pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6laukauksena 1930-luvun suurelle lamalle. Se oli maailmanlaajuisesti syvin modernia markkinataloutta kohdannut kriisi, joka koetteli rajusti my\u00f6s suomalaista yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maailmanlaajuinen suuri lama 1930-luvun alussa koetteli rajusti suomalaista yhteiskuntaa. Yksi vastaus laajaan ty\u00f6tt\u00f6myyteen oli \u201dlapiolinja\u201d, eli erilaisten h\u00e4t\u00e4aput\u00f6iden j\u00e4rjest\u00e4minen. Kuvassa h\u00e4t\u00e4aput\u00f6ihin ty\u00f6llistettyj\u00e4 keravalaisia 1930-luvun alkupuolella. L\u00e4hde: Tuntematon kuvaaja, Eino Valkaman kokoelma, Keravan museopalvelut. Finna kuva-arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lamojen alkamiseen liittyy yll\u00e4tyksellisyys ja usein pitk\u00e4n nousukauden synnytt\u00e4m\u00e4 sokeus ennakoida suhdannek\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Ei ihme, ettei edes markkinoita l\u00e4helt\u00e4 seurannut Fisher osannut n\u00e4hd\u00e4 tulevaa, vaikka talouden pitk\u00e4\u00e4n jatkunut ylikuumeneminen oli kaikkien tiedossa. Jos my\u00f6hempien vuosikymmenien tutkijoille on tuottanut p\u00e4\u00e4nvaivaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suuren laman juurisyit\u00e4 ja levi\u00e4misen mekanismeja, viel\u00e4 enemm\u00e4n ymm\u00e4ll\u00e4\u00e4n olivat aikalaiset. P\u00f6rssiromahdusta ja varsinkaan suurta lamaa ei ollut osattu ennustaa, mik\u00e4 pakotti taloustieteilij\u00e4t ja liikemaailmassa mukana olleet itsetutkiskeluun. Miksi kuvitelmat nousun jatkumisesta tai edes maltillisesta markkinoiden korjausliikkeest\u00e4 osoittautuivat v\u00e4\u00e4riksi? Kriisi synnytti jo ensimm\u00e4isen vuoden aikana monia olettamuksia ja teorioita. Yleisesti my\u00f6nnettiin, ett\u00e4 tapahtumien perimm\u00e4iset syyt olivat monimutkaisia eik\u00e4 niihin luultavasti ollut l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 yht\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen talouspolitiikasta vastanneet p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t muodostivat varsin nopeasti yhten\u00e4isen n\u00e4kemyksen siit\u00e4, miksi Suomessa oli ajauduttu lamaan ja miten siit\u00e4 tuli talouspolitiikan keinoin ponnistaa yl\u00f6s. Syytt\u00e4v\u00e4 sormi kohdistui suomalaisiin itseens\u00e4, jotka olivat \u201diloisella\u201d 1920-luvulla el\u00e4neet yli varojensa. Erityisesti kotimarkkinateollisuus, maatalous, rakennustuotanto ja liikenne olivat olleet tuhlaavaisia ja sitoneet liikaa p\u00e4\u00e4omia kirist\u00e4en kotimaisia rahoitusmarkkinoita. Lama oli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus ylikulutuksesta ja liiallisista investoinneista. Tuotantokapasiteetti oli kasvanut niin paljon, etteiv\u00e4t ihmiset en\u00e4\u00e4 kyenneet hankkimaan kaikkia hy\u00f6dykkeit\u00e4, mist\u00e4 seurasi hintojen ja tuotannon romahdus. T\u00e4t\u00e4 konsensusn\u00e4kemyst\u00e4 edustivat muun muassa Suomen Pankki, hallitus ja eduskunnan pankkivaltuusmiehet, joiden n\u00e4kemyksi\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4t sanomalahdet my\u00f6t\u00e4iliv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Laman siis katsottiin perimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n johtuneen liikatarjonnasta. Tehokkaammat tuotantomenetelm\u00e4t olivat mahdollistaneet sen, ett\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4 valmistettiin entist\u00e4 suurempia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 entist\u00e4 suuremmalle kuluttajajoukolle ja viel\u00e4p\u00e4 aiempaa edullisemmin, mik\u00e4 lopulta johti markkinoiden kyll\u00e4stymiseen eli tilanteeseen, jossa tuotteita oli tarjolla enemm\u00e4n kuin niille oli kysynt\u00e4\u00e4. Ajattelu pohjautui aikansa talousteoriaan ja perinteisen talouden klassisen koulukunnan n\u00e4kemyksiin. Keskeist\u00e4 oli usko markkinoiden omaehtoiseen toimintaan ja sis\u00e4syntyiseen hakeutumiseen tasapainoon: hintojen lasku johtaisi v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kulutuksen kasvuun. Siksi ainoa tie ulos lamasta oli palata noudattamaan terveen taloudenpidon periaatteita alentamalla ankaralla k\u00e4dell\u00e4 palkkoja ja muita kustannuksia sek\u00e4 supistamalla julkisia menoja.<\/p>\n\n\n\n

Taloutta ohjasivat sen sis\u00e4iset lait, joihin ei saanut eik\u00e4 oikeastaan voinutkaan vaikuttaa. N\u00e4it\u00e4 lakeja valtio oli kuitenkin nousukaudella rikkonut puuttumalla liiaksi markkinoiden omaehtoiseen kulkuun. Piittaamattomuus talouden lainalaisuuksista oli johtanut normaalista poikkeavaan, \u201dtulehtuneeseen\u201d, talouden tilaan. Viesti kansalaisille oli, ett\u00e4 kaikkien tuli kantap\u00e4\u00e4n kautta oppia tunnustamaan n\u00e4m\u00e4 tosiasiat, ja t\u00e4m\u00e4 viesti tuntui my\u00f6s menev\u00e4n perille. \u201dHallitusvalta, samoin kuin eduskunnankin enemmist\u00f6, on joka tapauksessa paremmin kuin ennen osoittanut oivaltavansa talousel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vallitsevien lakien voiman ja vaikutuksen\u201d, kuten Kauppalehti kirjoitti alkuvuodesta 1930.<\/p>\n\n\n\n

On kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 1930-luvun ja 1990-luvun taloudellisessa keskustelussa oli samoja piirteit\u00e4. Molemmilla kerroilla tilannetta arvioitiin \u201dlakien\u201d rikkomisen ja siit\u00e4 seuranneen rangaistuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lamat olivat viime k\u00e4dess\u00e4 omaa syyt\u00e4, itse aiheutettuja ahdinkoja. Ne vaativat alistutumista ja sopeutumista hieman samaan tapaan kuin luonnonvoimien edess\u00e4. Kumpikin lama n\u00e4htiin my\u00f6s rakenteellisena ongelmana, josta oli mahdollista nousta pinnalle vain vy\u00f6t\u00e4 kirist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja antamalla talouden lakien ohjata pois raiteiltaan ajautunut tilanne takaisin tasapainoonsa. Niin 1930-luvulla kuin kuusikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin tehdyt johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t j\u00e4lkik\u00e4teen outoina. Suuria rakenteellisia heikkouksia tuskin oli, sill\u00e4 molemmilla kerroilla Suomen talous elpyi varsin nopeasti.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mika Kallioinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMaamme talousel\u00e4m\u00e4 v. 1929\u201d, Kauppalehti 8.1.1930 no. 5, 1.<\/p>\n\n\n\n

Kiander, Jaakko, \u20191930-luvun pulakausi ja 1990-luvun talouskriisi. Talouspolitiikan ja taloudellisen ajattelun vertailua\u2019. Teoksessa: Blomberg, Helena, Hannikainen, Matti ja Kettunen, Pauli (toim.), Lamakirja. N\u00e4k\u00f6kulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin. Kirja-Aurora, Turku 2002, 47\u201369.<\/p>\n\n\n\n

Klein, Maury, Rainbow\u2019s End: The Crash of 1929, New York. Oxford University Press, 2001.<\/p>\n\n\n\n

Quinn, William ja John D. Turner, Boom and Bust. A Global History of Financial Bubbles. Cambridge University Press, New York 2020.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

New Yorkin p\u00f6rssiss\u00e4 meklarit j\u00e4ttiv\u00e4t kes\u00e4ll\u00e4 1929 lomansa v\u00e4liin. Kaikki halusivat hy\u00f6ty\u00e4 vilkkaana k\u00e4yneest\u00e4 osakekaupasta, sill\u00e4 arvopapereiden hinnat olivat nousseet vuosia kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin, eik\u00e4 loppua ollut n\u00e4kyviss\u00e4. Kurssit alkoivat syyskuussa heilahdellen hieman laskea, mutta sijoittajia se ei h\u00e4irinnyt. Laskua pidettiin yleisesti ohimenev\u00e4n\u00e4 ja luonnollisena tasaantumisena. Laajalti arvostettu Yalen yliopiston taloustieteen professori Irving Fisher lausui 16. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":9063,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[923,1765,1764,1073,87],"class_list":{"0":"post-9061","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1900-luku","9":"tag-lamat","10":"tag-porssiromahdus","11":"tag-talous","12":"tag-taloushistoria","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9061"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9061\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9064,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9061\/revisions\/9064"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9063"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}