{"id":9072,"date":"2024-12-05T09:30:19","date_gmt":"2024-12-05T07:30:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9072"},"modified":"2024-12-05T09:30:20","modified_gmt":"2024-12-05T07:30:20","slug":"oppikoulunuorison-vapaa-ajan-viettoa-1930-luvun-hameenlinnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/oppikoulunuorison-vapaa-ajan-viettoa-1930-luvun-hameenlinnassa\/","title":{"rendered":"Oppikoulunuorison vapaa-ajan viettoa 1930-luvun H\u00e4meenlinnassa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
H\u00e4meenlinnan yhteiskoulu ja Kuivasilta. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

H\u00e4meenlinnassa toimi 1930-luvulla kolme suomenkielist\u00e4 oppikoulua: H\u00e4meenlinnan Lyseo, H\u00e4meenlinnan Yhteiskoulu sek\u00e4 H\u00e4meenlinnan Tytt\u00f6lyseo. Yhteiskoulun opiskelijat koostuivat l\u00e4hes yksinomaan tyt\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 valtaosa kaupungin pojista k\u00e4vi vain heille tarkoitettua lyseota. Er\u00e4s lyseon opiskelijoista oli p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 puuhiaan, haaveitaan, ajatuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan p\u00e4iv\u00e4kirjaansa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kirjoittanut Eero Nallinmaa (1917\u20131998), joka piti 1931\u20131937. P\u00e4iv\u00e4kirjasta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 murrosik\u00e4ist\u00e4 poikaa kiinnostivat tyt\u00f6t, ilmeisesti l\u00e4hinn\u00e4 yhteiskoulun tyt\u00f6t sek\u00e4 muutamat kotikadun varrella asuvat saman kadun varrella eli Id\u00e4np\u00e4\u00e4n Torpantiell\u00e4 asuvat naapurin tyt\u00f6t, joiden kanssa oli mahdollista pit\u00e4\u00e4 hauskaa my\u00f6s ilman \u201drakastumista\u201d. Hauskanpitoa edusti esimerkiksi tytt\u00f6jen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t juhlat er\u00e4\u00e4n\u00e4 kes\u00e4isen\u00e4 sunnuntai-iltana vuonna 1931. Juhlat pidettiin naapurin autotallissa, jossa Eeron ja Lyseon muiden poikien perustama Orkesteri Humbug soitti parin tunnin ajan. Juhlan ohjelmaan kuului my\u00f6s yleist\u00e4 naurua her\u00e4tt\u00e4neet humoreskit sek\u00e4 tanssiminen valssien ja foxtrottien tahdittama.<\/p>\n\n\n\n

\u00a0
Nuoret kuljeksivat vapaa-aikoina usein my\u00f6s Reskalla, eli Hallituskadulla (Regeringsgatan), tavatakseen sek\u00e4 toisen ett\u00e4 saman sukupuolen edustajia. Tapa oli vanha, sill\u00e4 jo er\u00e4\u00e4ss\u00e4 1800-luvun lopun laulun sanoissa sanotaan, ett\u00e4 \u201dResidenssill\u00b4 k\u00e4vell\u00e4 on koulupoikain muoti, se on torin varrella ja vieress\u00b4 lihapuoti\u201d. H\u00e4meenlinnan lyseon pojat j\u00e4rjestiv\u00e4t seuranhaku mieless\u00e4\u00e4n my\u00f6s niin kutsuttuja Poikainhuveja, joihin he kutsuivat my\u00f6s tytt\u00f6j\u00e4 mukaan. N\u00e4iss\u00e4 juhlissa esitettiin n\u00e4ytelmi\u00e4 ja musiikkia, sek\u00e4 vietettiin hauskaa yhdess\u00e4. Seuranhaun lis\u00e4ksi poikainhuveissa keskusteltiin ja harjoiteltiin v\u00e4ittely\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisiss\u00e4 tunnelmissa, mink\u00e4 vuoksi illat saattoivat jatkua my\u00f6h\u00e4iseen iltaan. Osa osallistujista olisi ilmeisesti halunnut juhlien jatkuvan viel\u00e4 kauemman, sill\u00e4 Eero kirjoitti vuoden 1934 marraskuussa harmistuneena p\u00e4iv\u00e4kirjaansa, ett\u00e4 \u201dUseat yhteiskoululaiset l\u00e4htiv\u00e4t pois jo ennen ohjelman loppua noudattaakseen koulunsa tyhm\u00e4n tyhm\u00e4\u00e4 lakia, jonka mukaan on juhlista l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 klo 23.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Lyseon pojat, varsinkin Eeron luokkatoverit ja ne, jotka soittivat kouluorkesterissa, k\u00e4veliv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 yst\u00e4viens\u00e4 kanssa keskustellen ja v\u00e4itellen. Koulun oppiaineisiin kuului filosofia, joka kannusti monia heist\u00e4 v\u00e4ittelyihin kaikessa yst\u00e4vyydess\u00e4. Tapaamispaikkana toimi toisinaan my\u00f6s \u201dVainiks\u201d eli leipurimestari Kalle Vainikaisen kahvila, jossa saattoi nauttia kahvit ja pullat my\u00f6s laskuun.<\/p>\n\n\n\n

Talvisaikaan tyt\u00f6t ja pojat k\u00e4viv\u00e4t iltaisin luistelemassa kaupungin luistinradalla, siten, ett\u00e4 tytt\u00f6 piti kiinni lyhyen remminp\u00e4tk\u00e4n toisesta ja poika sen toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Jos radalla oli soittoa, tanssittiin lopuksi sen tahdissa, ja pojat hakivat tanssiin useitakin tuttuja tytt\u00f6j\u00e4. Toisinaan radalla oli my\u00f6s tanssia musiikin tahdissa tai rusettiluistelua, jossa pojat saivat sinisen ja tyt\u00f6t punaisen rusetin. Molemmissa oli numero, ja tarkoitus oli, ett\u00e4 saman numeron saaneet luistelisivat yhdess\u00e4. Radalta tai reskalta pois l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 pojat pyrkiv\u00e4t ja yleens\u00e4 my\u00f6s p\u00e4\u00e4siv\u00e4t saattamaan kotiin asti jonkun mieleisens\u00e4 tyt\u00f6n, jonka kanssa saattoi v\u00e4hitellen synty\u00e4 pitempi- tai lyhyempiaikainen seurustelusuhde. Oppikoululaisten kesken oli tavallista, ett\u00e4 seurustelevatkin parit teititteliv\u00e4t toisiaan, mist\u00e4 Eero ei lainkaan pit\u00e4nyt. Seurustelun syvetess\u00e4 alettiin kuitenkin sinutella ja suudellakin, mutta sen pitemm\u00e4lle ei menty. Sit\u00e4 vahtivat toisinaan my\u00f6s tytt\u00f6jen vanhemmat, jotka saattoivat \u201dr\u00e4hist\u00e4\u201d tytt\u00e4rilleen liian my\u00f6h\u00e4isest\u00e4 ulkona olosta tai jopa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tytt\u00e4rens\u00e4 viikoksi kotiarestiin. My\u00f6s Eeron is\u00e4 r\u00e4hisi ainakin kerran pojalleen my\u00f6h\u00e4isest\u00e4 ulkona olosta, ja lopulta vanhemmat m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 h\u00e4n saisi menn\u00e4 iltaisin ulos vain soitolle, ja kotiin oli tultava viimeist\u00e4\u00e4n klo 22.30. Eero kommentoi asiaa p\u00e4iv\u00e4kirjassaan: \u201dVaikea tapaus.\u201d<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
H\u00e4meenlinnan normaalilyseo vuonna 1909. Kuva: M. L. Carstens (kuvaaja), Museovirasto, Historian kuvakokoelma, M. L. Carstensin kokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Eero Nallinmaan suuri haave oli tulla s\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi, ja h\u00e4n s\u00e4velsi jo kouluaikanaan useita erilaisia kappaleita, joita h\u00e4n toisinaan nimesi uudelleen ja omisti tytt\u00f6yst\u00e4villeen. Kappaleet edustivat aina klassista musiikkia. Eero toivoi, ett\u00e4 h\u00e4nen tapailemansa tyt\u00f6t olisivat musikaalisia ja osaisivat k\u00e4yd\u00e4 syv\u00e4llisi\u00e4 keskusteluja vakavista aiheista. Musikaalisuuden suhteen h\u00e4n toivoi, ett\u00e4 tuleva kumppani osaisi s\u00e4est\u00e4\u00e4 Eeron viulunsoittoa pianolla. P\u00e4iv\u00e4kirjaansa h\u00e4n Eero kuvaili naisihannettaan seuraavasti: \u201dUseat miehet ihailevat naisia, jotka ovat tyhmi\u00e4 ja kauniita. Min\u00e4 en kuulu heihin. Kaunis saa nainen olla, aina parempi vain, mutta tyhm\u00e4 \u2013 sellaista el\u00e4m\u00e4nkumppania en halua. Naisen tulee olla jotensakin tasavertainen miehens\u00e4 kanssa, mutta my\u00f6skin tiedoissa ja taidoissa. \u2013 Miehen ja naisen tulee kulkea rinnakkain, k\u00e4sik\u00e4dess\u00e4, yhdess\u00e4 taistella ja voittaa tai h\u00e4vit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4meenlinna oli my\u00f6s kulttuurikaupunki, jonka el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluivat esimerkiksi elokuvissa k\u00e4ynti ja musiikki. ja nuoret k\u00e4viv\u00e4t silloin t\u00e4ll\u00f6in elokuvissa H\u00e4meen Kinossa joko yhdess\u00e4 tai itsekseen katsomassa jonkin kiinnostavan, usein ilmeisesti aika laadukkaana pidetyn filmin. Lyseon kouluorkesteri konsertoi sek\u00e4 H\u00e4meenlinnassa ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6pit\u00e4jiss\u00e4 ja jopa Tampereella ja Kouluorkesterin j\u00e4senet saivat soittaa ja harjoitella koululla ilmaiseksi niin kauan kuin tekiv\u00e4t sit\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, ja melko usein orkesteria tai sen yksitt\u00e4isi\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 pyydettiin soittamaan my\u00f6s erilaisten yhdistysten tilaisuuksissa ja juhlissa. Tilaisuuksista maksettiin soittajille usein my\u00f6s palkkioita, jotka tulivat hyv\u00e4\u00e4n tarpeeseen varattomien kotien pojille kuten Eerolle, joka ilmeisesti k\u00e4vi koulua vapaaoppilaspaikalla eli oli sisariensa tapaan vapautettu lukukausimaksuista.<\/p>\n\n\n\n

Toisinaan my\u00f6s politiikka sekoittui vapaa-ajan viettoon ja t\u00e4m\u00e4 sai Eeron kielt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n soittokutsusta. H\u00e4net oli nimitt\u00e4in pyydetty IKL:n kerhoiltaan 24.1.1935 s\u00e4est\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteislaulua pianolla tai viululla, mutta harkittuaan asiaa h\u00e4n j\u00e4tti menem\u00e4tt\u00e4 tilaisuuteen. Eero arveli, etteiv\u00e4t h\u00e4nen sosialidemokraattiset vanhempansa pit\u00e4isi ajatuksesta ja koska h\u00e4n itsekin piti Is\u00e4nmaallista Kansanliikett\u00e4 liikett\u00e4 ep\u00e4is\u00e4nmaallisena joukkona. P\u00e4iv\u00e4kirjaansa h\u00e4n kirjoitti kielt\u00e4ytymisest\u00e4: \u201dIs\u00e4nmaallisuus ei saa olla veljesvihaa. Se ei saa olla kansan repimist\u00e4 kahtia, vaan sen t\u00e4ytyy perustua rakkauteen. Meid\u00e4n t\u00e4ytyisi kyet\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n jokaisessa vain ihminen ja l\u00e4himm\u00e4inen, eik\u00e4 aina vain jonkun puoluesuunnan edustaja tai toisen maan kansalainen. Se, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vierasmaalaistakin ihmisen\u00e4, ei ole ep\u00e4is\u00e4nmaallista eik\u00e4 sodi kansallisuusaatettakaan vastaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Nuorison kes\u00e4isiin harrastuksiin kuului kultuuririentojen lis\u00e4ksi my\u00f6s uiminen Aulangonj\u00e4rven uimarannalla, juhannuksenvietto sek\u00e4 retkeily. Lis\u00e4ksi Eero teki yksin silloin t\u00e4ll\u00f6in pitki\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4retki\u00e4 aina Tampereelle saakka. Kes\u00e4 tarjosi my\u00f6s mahdollisuuksia erin\u00e4isiin kes\u00e4t\u00f6ihin. Ensimm\u00e4isen kerran Eero k\u00e4vi kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4 14-vuotiaan, jolloin h\u00e4n auttoi kivity\u00f6miesis\u00e4\u00e4ns\u00e4 kotinsa l\u00e4hell\u00e4 olevalla kivilouhoksella. Vuonna 1933 h\u00e4n opetti Turun saaristossa olevalla huvilalla hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rin kolmea lasta ja seuraavana talvena ja kes\u00e4n\u00e4 varatuomarin kahta poikaa. Varakkaissa ja sivistyneiss\u00e4 piireiss\u00e4 oli nimitt\u00e4in viel\u00e4 1930-luvulla tavallista palkata joku v\u00e4h\u00e4varainen ja lahjakas oppikoululainen opettamaan loma-aikoina itse\u00e4\u00e4n nuorempia oppilaita, joiden koulunk\u00e4ynti ei syyst\u00e4 tai toisesta sujunut vanhempia tyydytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ksi 1934 Eero Nallinmaa p\u00e4\u00e4si postinkantajaksi H\u00e4meenlinnan postiin. Postia jaettiin my\u00f6s lauantaisin, joka oli normaali ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 koko yhteiskunnassa. H\u00e4meenlinnalaiset pitiv\u00e4t postinkantajastaan, odottivat h\u00e4nt\u00e4, tarjosivat h\u00e4nen tultuaan simaa ja pullaa tai kahvia ja juttelivat kiireett\u00f6min\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Ty\u00f6h\u00f6n kuului my\u00f6s p\u00e4ivystyksi\u00e4, ilmeisesti iltajunalla saapuvan postin odottelua, ja tilaajille saapuneiden lehtien lajittelua. P\u00e4ivystysiltoina ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 saattoi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 vasta klo 23. Mieluisa, joskin sitova kes\u00e4ty\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyi vasta hein\u00e4kuussa 1935, jolloin oli jo p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 Eero muuttaa syksyll\u00e4 Tampereelle vanhimman sisarensa Elman luo. Elma oli saanut sielt\u00e4 kansakoulunopettajan viran, ja halusi jatkaa Tampereella koulunk\u00e4ynti\u00e4\u00e4n tavoitteenaan ylioppilastutkinto.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Terhi Nallinmaa-Luoto<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on oppiaineen tohtorikoulutettava.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4meenlinnan normaalilyseo ja lyseo 1873-1948. Toimittanut Eino Suolahti. H\u00e4meenlinna 1950. Oy H\u00e4meen Sanomain Kirjapaino.<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Teerijoki: H\u00e4meenlinnan historia. Ensimm\u00e4isest\u00e4 maailmansodasta 2000-luvulle. H\u00e4meenlinnan kaupunki 2014.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

H\u00e4meenlinnassa toimi 1930-luvulla kolme suomenkielist\u00e4 oppikoulua: H\u00e4meenlinnan Lyseo, H\u00e4meenlinnan Yhteiskoulu sek\u00e4 H\u00e4meenlinnan Tytt\u00f6lyseo. Yhteiskoulun opiskelijat koostuivat l\u00e4hes yksinomaan tyt\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 valtaosa kaupungin pojista k\u00e4vi vain heille tarkoitettua lyseota. Er\u00e4s lyseon opiskelijoista oli p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 puuhiaan, haaveitaan, ajatuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan p\u00e4iv\u00e4kirjaansa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kirjoittanut Eero Nallinmaa (1917\u20131998), joka piti 1931\u20131937. P\u00e4iv\u00e4kirjasta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 murrosik\u00e4ist\u00e4 poikaa kiinnostivat tyt\u00f6t, ilmeisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":5696,"featured_media":9073,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[458,923,1654,1152,1452],"class_list":{"0":"post-9072","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1800-luku","9":"tag-1900-luku","10":"tag-arjen-historia","11":"tag-kaupunki","12":"tag-koulunkaynti","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5696"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9072"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9072\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9075,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9072\/revisions\/9075"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}