{"id":9095,"date":"2025-02-07T14:12:24","date_gmt":"2025-02-07T12:12:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9095"},"modified":"2025-02-07T14:12:25","modified_gmt":"2025-02-07T12:12:25","slug":"torppari-oli-nainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/torppari-oli-nainen\/","title":{"rendered":"Torppari oli nainen"},"content":{"rendered":"\n

Useimpia maatalouden t\u00f6it\u00e4 1800-luvulla tekiv\u00e4t sek\u00e4 miehet ett\u00e4 naiset. Sen sijaan torppien vuokranmaksuna k\u00e4ytetyt p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t olivat voimakkaasti sukupuolittuneita. Ylivoimaisesti suurin osa vuokrana maksetuista p\u00e4iv\u00e4t\u00f6ist\u00e4 vaadittiin miehen tekemin\u00e4. Siksi torpan omasta maataloudesta vastasi tosi asiassa torpparin vaimo. T\u00e4m\u00e4 on tiivistettyn\u00e4 se p\u00e4\u00e4ttelyketju, jonka seurauksena ruotsalaiset tutkijat Carolina Uppenberg ja Malin Nilsson ovat p\u00e4\u00e4tyneet v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 torppari oli nainen.<\/p>\n\n\n\n

Uppenbergin ja Nilssonin tulkintaan liittyy ongelmia, jotka johtuvat ennen kaikkea torpparilaitoksen monimuotoisuudesta. P\u00e4\u00e4telm\u00e4t sopivat heid\u00e4n tutkimiinsa Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Ruotsin kartanoihin, joissa tyypilliset vuokranmaksun muodot kuten p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t ja kuljetusteht\u00e4v\u00e4t pitiv\u00e4t miehen poissa kotitorpasta. Tosin kaikki torpparit heid\u00e4n tutkimissaan kartanoissa eiv\u00e4t maksaneet vuokriaan p\u00e4iv\u00e4t\u00f6ill\u00e4. Ruotsalaisen Valter Elgeskogin vanhempi tutkimus talonpoikaistilojen torpparisopimuksista osoittaa, ett\u00e4 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa yleisimmin vuokrat maksettiin rahalla. Uppenbergin ja Nilssonin avaus on kuitenkin eritt\u00e4in tervetullut ja se osoittaa j\u00e4lleen, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa vaihtamalla historiallisten ilmi\u00f6iden luonteesta saadaan n\u00e4kyviksi uusia puolia.  <\/p>\n\n\n

\n
\"Serafia
Serafia Mansikkam\u00e4ki asui yksin Mansikkam\u00e4en torpassa Huittisten Sammunkyl\u00e4ss\u00e4 miehens\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen. Kuva: Kustaa Emil Klint, Satakunnan museo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Suomalainen torppia koskeva historiantutkimus on l\u00e4hes poikkeuksetta k\u00e4sitellyt torppareita miehin\u00e4 ja sivuuttanut kotitalouden muut j\u00e4senet, vaikka torpan talous perustui molempien puolisoiden ty\u00f6lle ja talonpoikaistilojen sopimuksissa molempien puolisoiden mainitseminen vuokrasopimuksessa oli yleist\u00e4. Torpan ja avioliiton yhteydest\u00e4 kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 torpan poika saattoi pyyt\u00e4\u00e4 maanomistajalta itselleen sopimuksen kotitorppaan, kun h\u00e4n suunnitteli naimisiinmenoa. T\u00e4llaiseen sopimukseen kirjattiin, ett\u00e4 sopimus astui voimaan vanhempien kuoleman j\u00e4lkeen tai jos he luovuttivat torpan hallinnan elinaikanaan. Joka tapauksessa sopimus tarjosi nuorelle parille takeet tulevaisuudesta torpan haltijoina.<\/p>\n\n\n\n

Torppien hallinta oli toisinaan tosiasiallisesti naisten k\u00e4siss\u00e4. Esimerkiksi 1860-luvulla Huittisissa yhdeks\u00e4ss\u00e4 prosentissa torpparitalouksista kotitalouden p\u00e4\u00e4ksi henkikirjaan merkittiin nainen. Loimaalla vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia ja Jokioisten kartanol\u00e4\u00e4niss\u00e4 nelj\u00e4 prosenttia. Alueellisissa eroissa n\u00e4kyy se, ett\u00e4 kartanoissa suosittiin toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, jotka eiv\u00e4t turvanneet lesken jatkoa torpan viljelij\u00e4n\u00e4. Sen sijaan talonpoikaistilojen sopimukset tehtiin yleisesti molempien puolisoiden elinajaksi. N\u00e4in leskeksi j\u00e4\u00e4neet torpparin vaimot muuttuivat puolison kuoleman j\u00e4lkeen torppareiksi automaattisesti alkuper\u00e4isen sopimuksen perusteella. <\/p>\n\n\n\n

Torpparien oikeudellista asemaa 1890-luvulla tutkinut Aksel War\u00e9n kirjoitti, ett\u00e4 \u201donpa olemassa joku niin urhoollinen naishenkil\u00f6kin, ett\u00e4 h\u00e4nelle on tehty oma torpankontrahti.\u201d T\u00e4llaisia omiin nimiins\u00e4 torpan kontrahdin tehneit\u00e4 naisia olivat esimerkiksi Huittisissa Annastina Jakobintyt\u00e4r Meskalasta ja Valborg Heikintyt\u00e4r Murrolla. He molemmat olivat torpparin tytt\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Torpankontrahdin 26-vuotiaana tehnyt Annastina sai 1854 torppaansa vain osittain samat maat, joita h\u00e4nen edesmennyt is\u00e4ns\u00e4 oli k\u00e4ytt\u00e4nyt, ja asuintontti piti muuttaa uuteen paikkaan. Is\u00e4ns\u00e4 vanhoista rakennuksista h\u00e4n sai siirt\u00e4\u00e4 torppaansa saunan ja navetan, mutta muut tarpeelliset rakennukset piti rakentaa alusta alkaen. Tontin paikan torppari sai valita itse h\u00e4nen hallintaansa annetuilta mailta. Vuokrasopimus huomioi sen, ett\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina Annastina joutui rakentamaan ja raivaamaan. Vuokraksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 15 hopearuplaa vuosittain. Kymmenen vuoden j\u00e4lkeen vuokran p\u00e4\u00e4lle lis\u00e4ttiin vuosittain teht\u00e4v\u00e4ksi kuusi ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja puolet talon hollivuoroista kievarissa. Siit\u00e4 viisi vuotta eteenp\u00e4in vuosittaisten ty\u00f6p\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi viiteentoista. Sopimus kesti Annastinan ja h\u00e4nen puolisonsa elinajan, \u201djos h\u00e4n naiduksi tule\u201d. Noin vuoden Annastina oli torpan haltijana ilman puolisoa ennen avioitumistaan. Torpassaan h\u00e4n ehti juuri ennen kuolemaansa n\u00e4hd\u00e4, kuinka rautatie rakennettiin aivan torpan vierest\u00e4. Leskeksi j\u00e4\u00e4nyt Matti-puoliso asui edelleen torpassa, mutta h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 torpan tarina p\u00e4\u00e4ttyi.<\/p>\n\n\n\n

Valborgin sopimuksen tekoaikaan 1866 Erkkil\u00e4n torpalla oli jo satavuotinen historia takanaan. Todenn\u00e4k\u00f6isesti se ei ollut alusta asti sijainnut samalla paikalla. Kun Valborg tuli torppariksi, Erkkil\u00e4 sijaitsi linnuntiet\u00e4 l\u00e4hes kolmen ja puolen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vuokranantajasta. Sopimusta tehdess\u00e4\u00e4n Valborg oli 31-vuotias leski. Siihen asti torppaa oli pidetty h\u00e4nen vanhempiensa sopimuksella, ja \u00e4iti oli edelleen elossa. Sopimus tehtiin Valborgin elinajaksi, eik\u00e4 mahdollisesta uudesta puolisosta mainittu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"Kuvassa
Rintalan torpan v\u00e4ki el\u00e4imineen kokoontui kuvattavaksi torpan edustalle Huittisten Sammunkyl\u00e4ss\u00e4 1900-luvun alussa. Kuva: Kustaa Emil Klint, Satakunnan museo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Sopimusehtojen perusteella on selv\u00e4\u00e4, ettei torpan pit\u00e4minen onnistunut jatkossa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Valborgin, h\u00e4nen pienten lastensa ja vanhan \u00e4itins\u00e4 voimin. Viikoittain torpasta oli teht\u00e4v\u00e4 kaksi ja \u00e4idin kuoleman j\u00e4lkeen kolme ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4n\u00e4 viikko hein\u00e4nteossa ja viikko elonkorjuussa. Lis\u00e4ksi juhdan kanssa piti vuosittain tehd\u00e4 viikko maatalousty\u00f6t\u00e4 kes\u00e4aikaan, vet\u00e4\u00e4 yksi p\u00e4iv\u00e4 maantiesantaa ja tehd\u00e4 kolmannes talon hollikyyti- ja kuljetusvelvollisuuksista. \u00c4idin kuoleman j\u00e4lkeen teht\u00e4v\u00e4ksi tuli my\u00f6s yksi kaupunkimatka vuosittain. Valborgin hallinta-aika torpassa katsottiin alkavaksi varsinaisesti \u00e4idin kuolemasta, koska silloin h\u00e4nen piti maksaa torppaan p\u00e4\u00e4syst\u00e4 k\u00e4sirahana 280 markkaa. Torpan ty\u00f6voimatilanne koheni pian, kun Valborg solmi avioliiton puolisen vuotta vuokrasopimuksen teon j\u00e4lkeen. Aikanaan Erkkil\u00e4n tarina torppana p\u00e4\u00e4ttyi Valborgin kuolemaan ja h\u00e4nen leskeksi j\u00e4\u00e4nyt kolmas aviomiehens\u00e4 muutti toiselle paikkakunnalle.<\/p>\n\n\n\n

Sopimusosapuolina Annastina ja Valborg olivat poikkeuksia torpparihistoriassa, mutta muutoin naiset olivat kiinte\u00e4 osa torpparilaitosta. Vuokrasopimuksissa heid\u00e4n oletettiin olevan olemassa, vaikka heit\u00e4 ei olisi erikseen mainittu. Toisinaan vuokranmaksutapoja nimettiin erikseen naisille. Heid\u00e4n piti osallistua hein\u00e4ntekoon, elonkorjuuseen, pellavien lihtaamiseen tai vuokranantajan huoneiden kuuraamiseen. Viel\u00e4 useammin vuokran maksuna oli tuotteita, kuten pellavalankaa, voita tai kananmunia, joiden valmistaminen ja tuottaminen oli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti naisten ty\u00f6t\u00e4. Jotta torppien taloutta voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuutena, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 kotitalouden kaikkien j\u00e4senten merkitys huomioidaan tutkimuksessa \u2013 riippumatta siit\u00e4 oliko torppari mies vai nainen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Laine<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja maataloushistoriaan erikoistunut tutkijatohtori Suomen historian oppiaineessa ja ty\u00f6skentelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittaman <\/em>Torpparin maatalous ja toimeentulo Lounais-Suomessa 1750\u20121930<\/a> -tutkimuksen parissa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Elgeskog, Valter, Svensk torpbebyggelse fr\u00e5n 1500-talet till laga skifte. <\/em>En agrarhistorisk studie<\/em>. Stockholm 1945.<\/p>\n\n\n\n

Uppenberg, Carolina, \u201cContracted Coercion: Land, Labour and Gender in the Swedish Crofter Institution\u201d, Scandinavian Journal of History<\/em>, 48:5 (2023), 593-614, https:\/\/doi.org\/10.1080\/03468755.2023.2210153<\/a><\/p>\n\n\n\n

Uppenberg, Carolina & Nilsson, Malin, \u201cThe crofter is a woman: Gender division of labour in rural semi-landless households, Sweden 1800-1900\u201d, Lund Papers in Economic History<\/em>, No. 2023:253, 1-34. https:\/\/portal.research.lu.se\/en\/publications\/the-crofter-is-a-woman-gender-division-of-labour-in-rural-semi-la<\/a><\/p>\n\n\n\n

War\u00e9n, Aksel, Torpparioloista Suomessa. Helsinki 1896.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Useimpia maatalouden t\u00f6it\u00e4 1800-luvulla tekiv\u00e4t sek\u00e4 miehet ett\u00e4 naiset. Sen sijaan torppien vuokranmaksuna k\u00e4ytetyt p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t olivat voimakkaasti sukupuolittuneita. Ylivoimaisesti suurin osa vuokrana maksetuista p\u00e4iv\u00e4t\u00f6ist\u00e4 vaadittiin miehen tekemin\u00e4. Siksi torpan omasta maataloudesta vastasi tosi asiassa torpparin vaimo. T\u00e4m\u00e4 on tiivistettyn\u00e4 se p\u00e4\u00e4ttelyketju, jonka seurauksena ruotsalaiset tutkijat Carolina Uppenberg ja Malin Nilsson ovat p\u00e4\u00e4tyneet v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 torppari […]<\/p>\n","protected":false},"author":2521,"featured_media":9096,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,363,1632],"class_list":{"0":"post-9095","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-maatalous","11":"tag-torpparit","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9095","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2521"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9095"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9095\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9098,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9095\/revisions\/9098"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9096"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9095"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9095"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9095"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}