{"id":9108,"date":"2025-03-13T15:34:24","date_gmt":"2025-03-13T13:34:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9108"},"modified":"2025-03-13T15:58:29","modified_gmt":"2025-03-13T13:58:29","slug":"historia-haisee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/historia-haisee\/","title":{"rendered":"Historia haisee!"},"content":{"rendered":"\n

\u201dTulethan tuoksutta\u201d toivotaan lapuissa, joita on viime aikoina kiinnitetty yliopistorakennuksemme Arcanumin k\u00e4yt\u00e4ville. Laput viittaavat monien nyt suosimiin parfyymeihin. Tuoksut, jotka tuottavat mielihyv\u00e4\u00e4 yhdelle, voivat aiheuttaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 tai muita ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 tuntemuksia toiselle. Hajut eiv\u00e4t ole kuitenkaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 tai pahoja, vaan niill\u00e4 on monenlaisia merkityksi\u00e4. Ne voivat esimerkiksi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muistoja tai olla erottautumisen v\u00e4line. <\/p>\n\n\n\n

Hajujen historiaa on tutkittu jo useamman vuosikymmenen ajan, 2000-luvulla my\u00f6s osana laajempaa aistihistorian kentt\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 voidaan kuitenkin hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yh\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n tutkittuna alueena. Suurin osa hajuihin keskittyv\u00e4st\u00e4 historiantutkimuksesta k\u00e4sittelee 1900-lukua varhaisempia aikoja. Moderniin aikaan onkin kuulunut pyrkimys kohti hajuttomuutta. Ranskalainen historioitsija Alain Corbin kirjoittaa hajujen sosiaalihistoriaa 1700- ja 1800-luvulla k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessaan t\u00e4m\u00e4n \u201ddeodorisaation\u201d projektin olevan perustavanlaatuinen koko l\u00e4ntiselle kulttuurille. Vesihuolto, kemianteollisuus, valmisvaateteollisuus ja kotitalousteknologia edistiv\u00e4t kaikki hajuttomuuden pyrkimyst\u00e4 my\u00f6s 1900-luvun mittaan. Kuten historioitsija Mark Jenner on huomauttanut, t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 moderni historia olisi hajutonta tai ett\u00e4 hajuilla ja tuoksuilla ei olisi ollut ihmisille merkityst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Teknologinen kehitys on my\u00f6s jatkuvasti tuottanut uusia hajuja. Tehtaat ovat levitt\u00e4neet monella paikkakunnalla ominaishajujaan, joille asukkaat puolestaan ovat antanet tulkintojaan. Vaikkapa sellutehtaiden katkusta on voitu puhua \u201drahan hajuna\u201d, samoin kuin konepajojen melu on voitu nimet\u00e4 \u201dleiv\u00e4n \u00e4\u00e4neksi\u201d. Toisaalta my\u00f6s teknologian aiheuttamat ymp\u00e4rist\u00f6haitat on havaittu usein nimenomaan aistinvaraisesti. 1800-luvun lopulta alkaen suomalaiskaupunkeihin rakennetut viem\u00e4rit poistivat l\u00f6yhk\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4tevedet katuojista ja takapihoilta, mutta sen sijaan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n luonnonvesiss\u00e4 alettiin havaita haisevia \u201dharmaita aaltoja\u201d, kuten ymp\u00e4rist\u00f6historioitsija Simo Laakkonen on kuvaillut<\/a> vesiensuojelun aloittamiseen johtaneita kimmokkeita. Aurajokikin oli viel\u00e4 1950-luvulla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 avoviem\u00e4ri, joka lemusi kes\u00e4isin niin pahasti, etteiv\u00e4t turkulaiset juuri halunneet oleilla jokirannassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"Etualalla
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytti kauniilta, mutta saattoi haista todella pahalta. Kuvassa Aurajoen rantaa Turun keskustassa vuonna 1958. N\u00e4kyviss\u00e4 my\u00f6s Pinellan pylv\u00e4ik\u00f6ss\u00e4 1930-luvulta 1970-luvun alkuun toiminut huoltoasema, joka ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 toi oman lis\u00e4ns\u00e4 jokirannan hajumaisemaan. Kuva: Istv\u00e1n R\u00e1cz, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Mietin hajujen kokemista, kun kirjoitin kollegani Kaarina Kilpi\u00f6n kanssa artikkelia<\/a> aistien merkityksest\u00e4 koulumuistoissa. K\u00e4ytimme artikkelissa l\u00e4htein\u00e4 muun muassa kopiokonemuistoja<\/a>, joita ker\u00e4sin jo vuosia sitten yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Muistitietokeruussa pyysin vastaajia muun muassa muistelemaan kopiokoneisiin mahdollisesti liittyneit\u00e4 aistituntemuksia. Monet heist\u00e4 kertoivatkin hajumuistojaan. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 liittyi niin sanottuihin spriikopiokoneisiin, joita k\u00e4ytettiin kouluissa erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla, ennen siirtymist\u00e4 valokopiointiin. Spriikopiokoneissa eli vahapaperimonistuskoneissa kopioiden tekemiseen tarvittiin kaksiosainen master-arkki. P\u00e4\u00e4llysarkkiin kirjoittamalla tai piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siirrettiin vahapintaan sidottua painov\u00e4ri\u00e4 alusarkkiin. Siit\u00e4 v\u00e4ri siirrettiin kopioiksi papereihin alkoholipohjaisen liuottimen ja mekaanisesti veivattavan tai s\u00e4hk\u00f6k\u00e4ytt\u00f6isen kopiokoneen avulla. Menetelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetty liuotin aiheutti kopioihin ominaistuoksun, joka kuitenkin haihtui nopeasti.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
T\u00e4m\u00e4 laite tuotti kokonaisille sukupolville kest\u00e4vi\u00e4 hajumuistoja. Kuvassa s\u00e4hk\u00f6k\u00e4ytt\u00f6inen Rex-Rotary R11 -spriikopiokone, joka oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Herttoniemen ala-asteella Helsingiss\u00e4 1970-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Muistitietokeruun vastaajat kirjoittivat spriikopioiden hajusta monipuolisesti ja eloisasti. Er\u00e4s vuonna 1964 syntynyt vastaaja oli jopa antanut koko vastuksensa otsikoksi \u201dOi tuoksua monisteen!\u201d Tulkinnat hajusta vaihtelivat. Suurin osa sit\u00e4 muistelleista kertoi nauttineensa siit\u00e4 tai pit\u00e4neens\u00e4 sit\u00e4 jollain tavalla kiehtovana. Joillekin se oli kuitenkin aiheuttanut pahoinvointia tai hengenahdistusta. Se oli yhdistynyt usein koetilanteisiin, mik\u00e4 oli saattanut tehd\u00e4 itse hajustakin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n tai vastenmielisen. Spriikopioiden saamisessa oli my\u00f6s aina jotain hieman erityist\u00e4, sill\u00e4 niiden tekeminen ei ollut aivan vaivatonta. Monet muistelivat koululaisten tapaa haistella kopioita. Vuonna 1969 syntynyt vastaaja kertoi j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimisesta pieness\u00e4 kyl\u00e4koulussa:<\/p>\n\n\n\n

\n

Ah niit\u00e4 onnen p\u00e4ivi\u00e4, kun ala-asteella j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4vuorolla sai polleana py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 koneen kampea ja liruttaa sinolia siihen tyynyyn, se ihana tuoksu! Heti kun vei paperipinon luokkaan ja jakoi monisteet, kaikki nostivat ne naamalleen ja nuuhkivat.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Hajujen historian tutkimuksesta tekee sek\u00e4 hankalaa ett\u00e4 kiintoisaa se, ettei hajuja voi tallentaa tai mitata eik\u00e4 edes m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kovin tarkasti. T\u00e4m\u00e4n takia jokaisen haistajan oma kokemus saakin erityist\u00e4 painoarvoa. Hajut ovat samanaikaisesti sek\u00e4 jaettuja ett\u00e4 intiimej\u00e4. Niiden levi\u00e4mist\u00e4 on vaikea est\u00e4\u00e4, mutta niiden kokemista on vaikea v\u00e4litt\u00e4\u00e4 toisille. Vaikka esimerkiksi spriikopioiden haistelu oli selv\u00e4sti yleinen tapa kouluissa eri puolilla Suomea, ei niiden hajulle ole vakiintuneita yhteisi\u00e4 sanoja. Muistitietokeruun vastaajat kuvailivat hajua monin eri tavoin, esimerkiksi voimakkaaksi, kummaksi, tympe\u00e4ksi ja ihanaksi.<\/p>\n\n\n\n

Hajuilla on erityisen kiinte\u00e4 suhde muistamiseen ja tunteisiin<\/a>. Erityisesti emotionaalisesti voimakkaat kokemukset linkittyv\u00e4t mieless\u00e4mme usein sellaiseen hajuun, joka on ollut kokemuksen hetkell\u00e4 l\u00e4sn\u00e4. Muistitietohistoriassa hajut ja muut aistimukset mainitaan erityisesti niin sanottujen eloisten muistojen<\/a> yhteydess\u00e4. T\u00e4llaisille muistoille pidet\u00e4\u00e4n ominaisena voimakasta tunnetta, joka on saanut tietyn hetken painumaan mieleen v\u00e4l\u00e4hdyksenomaisena, yksityiskohtaisena aistimuistona. Spriikopioita koskevien muistojen perusteella voimme kuitenkin todeta hajujen liittyv\u00e4n my\u00f6s muihin kuin t\u00e4llaisiin poikkeuksellisiin tunnemuistoihin. Niihin ei vain ole viel\u00e4 kiinnitetty kovin paljon huomiota.<\/p>\n\n\n\n

Historiaa kannattaa ehdottomasti l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s nen\u00e4n kautta. Hajut ja niiden aiheuttamat reaktiot voivat johdattaa meit\u00e4 sellaisten ruumiillisten ja materiaalisten ilmi\u00f6iden pariin, jotka muuten j\u00e4isiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Esimerkiksi spriikopioiden haju oli vain kopiointitekniikan tahaton sivutuote eik\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n erityisen merkitt\u00e4v\u00e4, mutta sen kautta on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi menneen arkip\u00e4iv\u00e4n merkityksellisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, ymp\u00e4rist\u00f6ihin, tunteisiin ja kokemuksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"Tiina<\/figure>\n\n\n\n

Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on akatemiatutkija ja tekniikan historian dosentti.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/p>\n\n\n\n

Corbin, Alain (1986). The foul and the fragrant\u202f: odor and the French social imagination<\/em>. Cambridge, Mass: Harvard University Press.<\/p>\n\n\n\n

Jenner, Mark S. R. (2011). Follow Your Nose? Smell, Smelling, and Their Histories. The American Historical Review <\/em>116(2), 335\u201351. http:\/\/www.jstor.org\/stable\/23307699.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Tiina & Kilpi\u00f6, Kaarina (2024). Koulun historiaa haistamassa ja kuu(nte)lemassa: Muistot kopiokoneista ja keskusradioista johdattajina 1900-luvun j\u00e4lkipuolen aistimaisemiin. Kasvatus & Aika<\/em>, 18(4), 7\u201327. https:\/\/doi.org\/10.33350\/ka.143342<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Tiina (2017). Noin sata vuotta teollisuutta ja teknologiaa. L\u00e4pileikkauksia Suomeen tekniikan maana. M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Tiina (toim.): Miten Suomesta tuli tekniikan maa<\/em>. Helsinki: Tekniikan museo, 11\u201352.<\/p>\n\n\n\n

Suominen, Jaakko & Silvast, Antti & Harviainen, J. Tuomas (2018). Smelling Machine History: Olfactory Experiences of Information Technology. Technology and Culture<\/em>, 59(2), 313\u201337. https:\/\/doi.org\/10.1353\/tech.2018.0031<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dTulethan tuoksutta\u201d toivotaan lapuissa, joita on viime aikoina kiinnitetty yliopistorakennuksemme Arcanumin k\u00e4yt\u00e4ville. Laput viittaavat monien nyt suosimiin parfyymeihin. Tuoksut, jotka tuottavat mielihyv\u00e4\u00e4 yhdelle, voivat aiheuttaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 tai muita ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 tuntemuksia toiselle. Hajut eiv\u00e4t ole kuitenkaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 tai pahoja, vaan niill\u00e4 on monenlaisia merkityksi\u00e4. Ne voivat esimerkiksi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muistoja tai olla erottautumisen v\u00e4line. […]<\/p>\n","protected":false},"author":32634,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[923,1771,1772,1773],"class_list":{"0":"post-9108","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-1900-luku","9":"tag-aistihistoria","10":"tag-aistit","11":"tag-muistot","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9108","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32634"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9108"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9114,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9108\/revisions\/9114"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}