{"id":9116,"date":"2025-04-03T10:09:12","date_gmt":"2025-04-03T07:09:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9116"},"modified":"2025-04-03T10:09:12","modified_gmt":"2025-04-03T07:09:12","slug":"aina-ei-jouda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/aina-ei-jouda\/","title":{"rendered":"Aina ei jouda"},"content":{"rendered":"\n

Aamu sarasti Naantalissa hein\u00e4kuussa 1687 ja ihmiset valmistautuivat p\u00e4iv\u00e4n t\u00f6ihin. Muurarimestari oli saapunut kaupunkiin edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja nyt kaupunkilaisia koottiin kovalla vauhdilla pappilan muurin korjaust\u00f6ihin. Naantalin kirkko oli palanut vuonna 1628 ja pappilakin oli huonossa kunnossa. Kaupunki oli luvannut kirkkoherralle, ett\u00e4 tilan kuntoa kohennetaan ja nyt oli muurin vuoro. Joitain vuosia aiemmin kaupunkilaiset olivat irrottaneet muurista kivi\u00e4 ja kantaneet omiin tarpeisiin, joten ilmeisesti muurissa riitti tilkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kirkon kuudennusmies Gabriel J\u00f6rensson kiersi kaupungilla kokoamassa rakennusv\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuudennusmiehet olivat seurakunnan luottamusmiehi\u00e4, joiden teht\u00e4viin kuului muun muassa valvoa, ett\u00e4 seurakuntalaiset suorittivat velvollisuutensa. Kuudennusmiehet osallistuivat my\u00f6s erilaisten rakennust\u00f6iden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n johtamiseen ja organisointiin. Naantalissa he selv\u00e4sti my\u00f6s ottivat osaa konkreettiseen ty\u00f6v\u00e4en rekrytointiin. Seurakuntalaisten tuli kunnioittaa kuudennusmiehi\u00e4 sek\u00e4 suorittaa kuuliaisesti heille kuuluvat velvollisuudet. Aikakaudella ylemm\u00e4ss\u00e4 asemassa olevien henkil\u00f6iden kunnioittamista pidettiin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja uppiniskaisuudesta tai suoranaisesta kapinallisuudesta rankaistiin ankarasti. Yhteiskunnan hierarkkisuuden ajateltiin luovan j\u00e4rjestyst\u00e4 ja rauhaa sek\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan toiminnassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"Etualalla
Johan Knutson, N\u00e5dendal (1845\u20131852), teoksessa Finland framst\u00e4ldt i teckningar<\/em>. L\u00e4hde: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan olleet valmiita l\u00e4htem\u00e4\u00e4n korjaamaan muuria silt\u00e4 istumalta tai noudattamaan kuudennusmiehen k\u00e4sky\u00e4 nurkumatta. Kun Gabriel J\u00f6rensson tapasi Hannu Jaakonpoika Sipil\u00e4n kirkonnieme\u00e4 ja kaupunkia yhdist\u00e4v\u00e4n sillan kupeessa ja kysyi miehelt\u00e4, tulisiko h\u00e4nen talostaan v\u00e4ke\u00e4 korjaust\u00f6ihin, oli Sipil\u00e4 kuudennusmiehen mukaan vastannut, ett\u00e4 tulkoon piru sinne (fanen g\u00e5 dit<\/em>). Gabriel J\u00f6rensson suori heti pastorin puheille ja kertoi moisesta vastauksesta.<\/p>\n\n\n\n

Pastorina seurakunnassa toimi Turun kuninkaallisen akatemian teologian professori Andreas Petraeus, Naantalin seurakunta toimi h\u00e4nen prebendaseurakuntanaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 Petraeus sai akatemian maksaman professorin palkan lis\u00e4ksi tuloja Naantalin pappilasta. Petraeus toimi seurakuntansa kirkkoherrana ja pappilan kunnostuksesta huolehtiminen oli viime k\u00e4dess\u00e4 h\u00e4nen vastuullaan. Niinp\u00e4 Sipil\u00e4n k\u00e4yt\u00f6s ei ollut uppiniskaisuutta ainoastaan kuudennusmies Gabriel J\u00f6renssonia kohtaan, vaan lopulta kirkkoherran auktoriteetin vastustamista. Eik\u00e4 pastori Petraeus katsonut hyv\u00e4ll\u00e4 Sipil\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. H\u00e4n vei asian raastupaan ja vaati Sipil\u00e4\u00e4 vastaamaan k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Hannu Jaakonpoika Sipil\u00e4 saapui raastupaan, kun kutsu k\u00e4vi ja selitti k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n seuraavasti. Ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei suinkaan ollut toivottanut pirua menem\u00e4\u00e4n muurinrakennushommiin. H\u00e4n oli valmis menem\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ksi niitylle t\u00f6ihin, olihan hein\u00e4ntekoaika. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut aiemmin kuullut, ett\u00e4 olisi pit\u00e4nyt tulla t\u00f6ihin muuria rakentamaan. H\u00e4n oli kyll\u00e4 todennut kuudennusmiehelle \u201d\u00c4n p\u00e4rkelet mine nyt j\u00e5uda\u201d eli nykysuomeksi, ettei h\u00e4n nyt perkele jouda. Sipil\u00e4 oli my\u00f6s kysynyt voisiko Gabriel J\u00f6rensson menn\u00e4 h\u00e4nen talolleen kysym\u00e4\u00e4n naisv\u00e4ke\u00e4 t\u00f6ihin, sill\u00e4 Sipil\u00e4ll\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n ei nyt ollut aikaa.<\/p>\n\n\n

\n
\"Otteessa
Ote Naantalin raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjasta 27.7.1687. L\u00e4hde: Kansallisarkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Muurarimestari kuuli Sipil\u00e4n ja kuudennusmiehen v\u00e4lisen keskustelun ja h\u00e4net pyydettiin todistamaan kaupungin raadille asiassa. Mestarin mukaan Sipil\u00e4 oli vain puhunut pahasta (den onda<\/em>) eik\u00e4 maininnut suoranaisesti pirua. Lopulta my\u00f6s kuudennusmies Gabriel J\u00f6renssonin oli tunnustettava, ettei h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ollut oikein varma oliko Sipil\u00e4 kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4nyt piru-sanaa. N\u00e4in muodoin Hannu Jaakonpoika Sipil\u00e4 todettiin syytteist\u00e4 vapaaksi ja asia oli selvitetty. Ei ollut niin paha toivottaa kiukusp\u00e4iss\u00e4\u00e4n pahaa korjausprojektille kuin manailla pirua paikalle.<\/p>\n\n\n\n

Hein\u00e4kuussa k\u00e4yty sananvaihto on pieni tapaus Naantalin ja naantalilaisten historiassa, mutta se tarjoaa pilkahduksen 1600-luvun loppupuolen ihmisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Hierarkiat ja kuuliaisuus ylempi\u00e4\u00e4n ja esivaltaa kohtaan olivat l\u00e4sn\u00e4 jokaisen arjessa. Kirkkoherra pyrki pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta pappilasta parhaansa mukaan, mutta h\u00e4nen teht\u00e4viens\u00e4 hoitaminen oli kiinni muurarimestarin kiireist\u00e4. Kun mestari sitten saapui kaupunkiin, tuli kirkkoherran patistaa kuudennusmiehet t\u00f6ihin, joiden teht\u00e4v\u00e4 oli puolestaan patistella kaupunkilaiset korjaamaan muuria. Velvollisuuksien hoitaminen ei aina istunut yksiin ihmisten omien suunnitelmien kanssa ja silloin saattoi ottaa p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja \u00e4rr\u00e4p\u00e4\u00e4t lennell\u00e4, mutta mit\u00e4 tahansa ei suustaan saanut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. Asioista voitiin kuitenkin neuvotella. Sipil\u00e4 oli l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rkeisiin hein\u00e4t\u00f6ihin, joten h\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 kuudennusmies voisi k\u00e4yd\u00e4 kyselem\u00e4ss\u00e4 taloutensa naisv\u00e4ke\u00e4 t\u00f6ihin. Ilmeisesti kotiin olivat j\u00e4\u00e4neet Sipil\u00e4n vaimo sek\u00e4 talouden piika, jotka miehen mielest\u00e4 voisivat ottaa osaa rakennust\u00f6ihin siin\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4nkin – jos joutaisivat.<\/p>\n\n\n\n

\"Mari<\/figure>\n\n\n\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on oppiaineen dosentti, joka tutkii Turun kuninkaallisen akatemian professorien kokemuksia miehuudesta uuden ajan alussa – ja t\u00f6rm\u00e4\u00e4 toisinaan mielenkiintoisiin oikeustapauksiin, joista on vaikea olla kirjoittamatta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto:<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4nintilit, Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin tilej\u00e4, 7377 Tositekirja (1687), 1031, https:\/\/astia.narc.fi\/uusiastia\/kortti_aineisto.html?id=1604665823<\/a> (luettu 13.3.2025)<\/p>\n\n\n\n

Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Naantalin raastuvanoikeuden tuomiokirjat (1660\u20131696), 27.7.1687, [ei sivunumeroita tai foliointia], https:\/\/astia.narc.fi\/uusiastia\/viewer\/?fileId=6233140949&aineistoId=2323119346<\/a> (luettu 13.3.2025)<\/p>\n\n\n\n

Kuudennusmiehist\u00e4:
Viitaniemi, Ella, Yksimielisyydest\u00e4 yhteiseen sopimiseen. Paikallisyhteis\u00f6n poliittinen kulttuuri ja Kokem\u00e4en kivikirkon rakennusprosessi 1730\u20131786<\/em>, Tampereen yliopisto, Tampere 2016, https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-03-0096-8<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamu sarasti Naantalissa hein\u00e4kuussa 1687 ja ihmiset valmistautuivat p\u00e4iv\u00e4n t\u00f6ihin. Muurarimestari oli saapunut kaupunkiin edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja nyt kaupunkilaisia koottiin kovalla vauhdilla pappilan muurin korjaust\u00f6ihin. Naantalin kirkko oli palanut vuonna 1628 ja pappilakin oli huonossa kunnossa. Kaupunki oli luvannut kirkkoherralle, ett\u00e4 tilan kuntoa kohennetaan ja nyt oli muurin vuoro. Joitain vuosia aiemmin kaupunkilaiset olivat irrottaneet […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":9117,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[464,1654,1775,1774],"class_list":{"0":"post-9116","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1600-luku","10":"tag-arjen-historia","11":"tag-naantali","12":"tag-seurakunnat","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9116","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9116"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9116\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9120,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9116\/revisions\/9120"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9116"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9116"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9116"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}