{"id":9124,"date":"2025-04-10T08:43:00","date_gmt":"2025-04-10T05:43:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9124"},"modified":"2025-04-10T08:43:23","modified_gmt":"2025-04-10T05:43:23","slug":"kauniita-jaloja-ajatuksia-seka-tyon-iloa-kodin-puutarhan-merkitys-1950-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kauniita-jaloja-ajatuksia-seka-tyon-iloa-kodin-puutarhan-merkitys-1950-luvulla\/","title":{"rendered":"\u201dKauniita, jaloja ajatuksia sek\u00e4 ty\u00f6n iloa\u201d \u2013 kodin puutarhan merkitys 1950-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Saanen esitell\u00e4 teille kirpparilta ostetun kirja-aarteeni, jonka \u00e4\u00e4rest\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n itseni aina kev\u00e4isin. Sen vaatimattoman vihreit\u00e4 kansia koristaa yksinkertainen, kultareunainen viiniryp\u00e4leterttu ja sis\u00e4lt\u00f6 tarjoaa vastaukset kaikkiin viherpeukalon mielt\u00e4 askarruttaviin kysymyksiin. Kyseess\u00e4 on Kodin Puutarha<\/em> -kirjan kahdeksas painos vuodelta 1950. Ensimm\u00e4isen kerran kirja julkaistiin vuonna 1933 edesauttamaan etenkin maalaiskotien ja huvilapuutarhojen omistajien viljelytaitoja. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun krookukset pilkottavat kukkapenkist\u00e4 ja multa tuoksuu nen\u00e4\u00e4n, sormet syyhy\u00e4v\u00e4t lehteilem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kirjan sivuja.<\/p>\n\n\n\n

Tietenk\u00e4\u00e4n n\u00e4in vanhaan opaskirjaan ei voi luottaa sokeasti, sill\u00e4 moni asia on ajan saatossa muuttunut. Pensaalle kaivettavan kuopan syvyys, maaper\u00e4n merkitys kasvin hyvinvoinnille ja hedelm\u00e4puiden leikkauksen ajankohta ovat silti pysyneet kutakuinkin samoina. Iso osa kirjan vieh\u00e4tyst\u00e4 onkin tutkailla, millaiset asiat ovat puutarhanhoidossa ennallaan ja mik\u00e4 taas on muuttunut. Millaiset ajatukset ohjasivat puutarhanhoitoa ja kasvimaan perustamista 75 vuotta sitten?<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohdat puutarhaviljelylle olivat sotien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa hyvin erilaiset nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n verrattuna. Kotipuutarhoilla oli tuolloin suuri merkitys ruokahuollon kannalta, eik\u00e4 esimerkiksi v\u00e4h\u00e4varaisen pienviljelij\u00e4n kannattanut tuhlata maata ja aikaansa koristepuutarhan kukkasiin. Kodin Puutarha<\/em> -oppaassa t\u00e4rkeimpin\u00e4 viljelt\u00e4vin\u00e4 vihanneksina mainitaan muun muassa kaalit, pinaatit ja salaatit sek\u00e4 juurekset, kuten porkkana, punajuuri, lanttu, nauris, sokerijuurikas ja mustajuuri. Tietenkin peruna, sipulit ja erilaiset palkokasvit ovat my\u00f6s olleet kotitarveviljelyn kulmakivi\u00e4. Vasta n\u00e4iden j\u00e4lkeen kerrotaan kurkun, tomaatin ja kurpitsan viljelyn saloista.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kodin Puutarha<\/em> -oppaan kahdeksas painos on runsaasti kuvitettu. S\u00e4ntillisyys on ollut sotien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa yksi puutarhasuunnittelun ihanne \u2013 kylv\u00f6kset oli istutettava suoriin riveihin.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Puutarhatuotteiden hy\u00f6tyj\u00e4 terveydelle perustellaan oppaassa samantapaisin argumentein kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kasviksista saatavat vitamiinit ovat tarpeellisia ihmisen hyvinvoinnille ja \u201dpoistavat ruumiistamme liharuoan mukana kokoontuneita vahingollisia aineita<\/em>.\u201d Lis\u00e4ksi ne tarjoavat ruokavalioon virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 vaihtelua, kunhan ne osaa valmistaa oikein:<\/p>\n\n\n\n

\u201dRaskaiksi ja yksitoikkoisiksi k\u00e4yv\u00e4t ajan mittaan peruna-vilja-liharuoat, ja henkil\u00f6t, jotka ovat saaneet tutustua kasvisruokiin, haluavat niit\u00e4 tavallisesti edelleenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Perheenem\u00e4ntien on vain opittava valmistamaan kasvis- ja hedelm\u00e4ruokia kyllin taitavasti ja monipuolisesti.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Suurin ajan saatossa tapahtunut muutos koskenee ymm\u00e4rryst\u00e4 vieraslajeista ja kasvinsuojelusta. Kirjassa kauniina puutarhan sulostuttajina pidet\u00e4\u00e4n niin lupiinia ja Rosa rugosaa<\/em> eli kurtturuusua, jotka on sittemmin luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Kirjan lopussa on laaja listaus tehokkaista torjunta-aineista, joilla kasveja vaivaavat tuholaiset saa vaivatta hengilt\u00e4. Monet niist\u00e4, kuten DDT, elohopeaa, lyijy\u00e4 ja syaania sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t aineet, on todettu my\u00f6hemmin ymp\u00e4rist\u00f6lle ja ihmisille haitallisiksi ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty.<\/p>\n\n\n\n

Tuhohy\u00f6nteisi\u00e4 sy\u00f6vien pikkulintujen, kuten kerttujen, peippojen ja p\u00e4\u00e4skyjen, suosiminen puutarhassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kylv\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 varten puutarhan laidalle esimerkiksi hamppua. Sit\u00e4 vastoin puutarhalle vahingollisina lintuina on pidetty varista, harakkaa ja varpusta. Varpusta siksi, ett\u00e4 se vie pes\u00e4paikat muilta hy\u00f6dyllisilt\u00e4 pikkulinnuilta ja sy\u00f6 maahan kylvetyt siemenet. Ennen niin tavallinen varpunen on nyky\u00e4\u00e4n luokiteltu eritt\u00e4in uhanalaiseksi \u2013 niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt 70 prosenttia 40 vuodessa. V\u00e4henemisen syit\u00e4 ei tiedet\u00e4 tarkkaan, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti siihen vaikuttavat maatalouden muutokset ja liian siistit ja pensaattomat pihapiirit<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Lempikohtani koskee kuitenkin puutarhan henkist\u00e4 merkityst\u00e4 ja lastenkasvatuksellisia tavoitteita. Vaikka lapsia ei saanut varsinaisesti pakottaa puutarhat\u00f6ihin, ajateltiin monen kevyen teht\u00e4v\u00e4n olevan lapsille sopivaa puuhastelua:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMutta ennen kaikkea on kodin puutarhalla kasvattava, luonnetta jalostava merkitys, varsinkin lapsiin n\u00e4hden, joiden sielunel\u00e4m\u00e4 on herkk\u00e4 ja vastaanottavainen. Kasvien kehitys, niiden hyvinvoinnin vaaliminen kehitt\u00e4\u00e4 ja kasvattaa lapsia, kun he saavat ahertaa puutarhassa ja seurata kasvien moninaisia el\u00e4m\u00e4nmuotoja. Lapsia ei yleens\u00e4 pid\u00e4 suorastaan pakottaa ty\u00f6skentelyyn, mutta sopivasti asiat j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 he helposti kiintyv\u00e4t puutarhaty\u00f6h\u00f6n.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kasvattajat uskoivat, ett\u00e4 lasten kannalta ty\u00f6 tuntui mieluisimmalta, kun jokaiselle oli j\u00e4rjestetty oma pieni viljelm\u00e4ns\u00e4. Esimerkiksi kouluissa oli lapsille omat viljelyruudut, joita he hoitivat koulup\u00e4ivien aikana. N\u00e4in toimien \u201dvoi kodin puutarha synnytt\u00e4\u00e4 lapsissa jo varhain kauniita, jaloja ajatuksia sek\u00e4 ty\u00f6n iloa, mist\u00e4 he tulevaisuudessa varmaankin ovat kiitollisia<\/em>.\u201d T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 minuunkin puutarhakipin\u00e4 taisi synty\u00e4 jo lapsena, kun leikkien lomassa sai kotipihalta napsia suuhun kaikenlaista hyv\u00e4\u00e4 raparperista viinimarjoihin ja omenoihin. Se kannusti kitkem\u00e4\u00e4n rikkaruohoja ja opettelemaan perunan kuokkimista. Erityisesti porkkanoiden harventaminen oli j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4, kun naattia nyht\u00e4ess\u00e4 ei voinut koskaan olla varma, mink\u00e4 kokoinen pieni oranssi juures lopulta oli.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Lapset hoitavat Kotikallion lastentarhan puutarhaa 1930-1940-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

N\u00e4ist\u00e4 lapsena opituista taidoista olen nyt nuorena aikuisena kiitollinen. Kev\u00e4thurmoksen huumassa, sosiaalisen median jatkuvassa inspiraatiotulvassa ja kauppojen siemenhyllyjen loppumattoman valikoiman edess\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa kuitenkin viel\u00e4 yksi kirjan neuvo. Sen sijaan, ett\u00e4 kaivaisi itselleen liian suuren kuopan t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi, kannattaa tyyty\u00e4 hieman pienemp\u00e4\u00e4n kokonaisuuteen, jottei hoitotaakka k\u00e4visi my\u00f6hemmin ylivoimaiseksi:<\/p>\n\n\n\n

\u201dOn n\u00e4et paljon parempi omistaa pieni kunnollinen kotipuutarha kuin huonosti hoidettu suuri puutarha. [—] Ja huonosti hoidettu, rikkaruohoinen puutarha lamaannuttaa helposti omistajan sek\u00e4 koko perheen mielenkiinnon puutarhaan ja koko puutarha-asiaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Onneksi 2020-luvun puutarhaohjeet tarjoavat vanhan kirjan rinnalle my\u00f6s armollisuutta. Rikkaruohojen kitkemisen ja s\u00e4ntillisten istutusrivien rinnalle puutarhapuheeseen on hiipinyt luonnon monimuotoisuuden yll\u00e4pit\u00e4minen. Pihan liiallinen siistiminen voi olla pihan mikroilmastolle jopa haitaksi, sill\u00e4 voikukat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4jille ja aluskasvillisuuden peitt\u00e4m\u00e4 monilajinen kasvimaa pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 paremmin kosteutta kuin paljas mullos. Pitk\u00e4ksi ven\u00e4ht\u00e4nyt nurmikko tai siistim\u00e4t\u00f6n pensasaita tarjoavat suojaa ja ravintoa niin p\u00f6rri\u00e4isille kuin linnuillekin. Vanhaan aikaan verrattuna on suorastaan vallankumouksellinen ajatus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mieluummin tekem\u00e4tt\u00e4 kuin tehd\u00e4 liikaa \u2013 ja laittaa vaikkapa tanssiksi!<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Rouva Selin tanssii puutarhassa. Kuva on otettu 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja V\u00e4in\u00f6 Aleksi Kannisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maria Syv\u00e4niemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa \u201dLasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a>\u201d. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Salonen, Frans ja Kaarle Jaatinen: Kodin Puutarha<\/em>, (1933) 1950, 8. tarkistettu painos<\/p>\n\n\n\n

Suomen Luonto<\/em>: J\u00e4nis, orava ja varpunen ovat ahdingossa \u2013 yleisten lajien taantuminen on varoitusmerkki.<\/a> (julkaistu 22.4.2024)<\/p>\n\n\n\n

Kotipuutarha<\/em> -lehden vuosikerta 2024.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saanen esitell\u00e4 teille kirpparilta ostetun kirja-aarteeni, jonka \u00e4\u00e4rest\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n itseni aina kev\u00e4isin. Sen vaatimattoman vihreit\u00e4 kansia koristaa yksinkertainen, kultareunainen viiniryp\u00e4leterttu ja sis\u00e4lt\u00f6 tarjoaa vastaukset kaikkiin viherpeukalon mielt\u00e4 askarruttaviin kysymyksiin. Kyseess\u00e4 on Kodin Puutarha -kirjan kahdeksas painos vuodelta 1950. Ensimm\u00e4isen kerran kirja julkaistiin vuonna 1933 edesauttamaan etenkin maalaiskotien ja huvilapuutarhojen omistajien viljelytaitoja. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun krookukset pilkottavat […]<\/p>\n","protected":false},"author":3984,"featured_media":9127,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[923,1615,363,1455,1188],"class_list":{"0":"post-9124","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1900-luku","10":"tag-kasvatus","11":"tag-maatalous","12":"tag-puutarhat","13":"tag-vapaa-aika","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9124","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9124"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9131,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9124\/revisions\/9131"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9127"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9124"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9124"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}