{"id":9134,"date":"2025-04-25T10:19:38","date_gmt":"2025-04-25T07:19:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9134"},"modified":"2025-04-25T10:19:39","modified_gmt":"2025-04-25T07:19:39","slug":"diplomaattisia-kohtaamisia-washington-d-c-ssa-vuonna-1925","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/diplomaattisia-kohtaamisia-washington-d-c-ssa-vuonna-1925\/","title":{"rendered":"Diplomaattisia kohtaamisia Washington D.C.:ss\u00e4 vuonna 1925"},"content":{"rendered":"\n

Suomen Washingtonin edustustossa sijaitsevan ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4rell\u00e4 l\u00e4hettil\u00e4s Aksel Leonard \u00c5str\u00f6m (1883 \u2013 1939) analysoi vuorovaikutusta Yhdysvaltojen kanssa:<\/p>\n\n\n\n

\u201dk\u00e4sitys meid\u00e4n oikeudestamme el\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4 kansana, n\u00e4kyy suureksi osaksi riippuvan siit\u00e4, ett\u00e4 tulevat vakuutetuksi ett\u00e4 olemme sivistyskansa.\u201d<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
\u201cOf fine appearance [\u2026] Mr Astrom is most friendly and cordial and possesses the social sense in the most intelligently natural manner\u201d, kuvaili paikallislehti Wardman Park Vista \u00c5str\u00f6mi\u00e4, 1925. Kuva: Leonard Astom, 10\/9\/23. Library of Congress Prints and Photographs Division Washington, D.C. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Jazz-ajan melskeiss\u00e4 Yhdysvaltoja luotsasi republikaaninen presidentti Calvin Coolidge (1872 \u2013 1933), jonka kaudella maa vahvisti asemaansa talousmahtina. Ilmapiiri, jossa kansat kohtasivat ja et\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t, kuohui ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen ideologisista vastakkainasetteluista, mutta pyrki rauhaan, mist\u00e4 oli osoituksena Kansainliitto. Yhdysvallat ei tosin liittynyt j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n. Yst\u00e4vyys-, kauppa- ja konsulisopimus Suomen ja Yhdysvaltojen v\u00e4lill\u00e4 ratifioitiin vuonna 1934. Sit\u00e4 ennen suhteet m\u00e4\u00e4ritti modus vivendi,<\/em> josta neuvoteltiin parhaillaan. Vaikka Suomi otettiin hyvin vastaan, ristiriitainen suhtautuminen Suomen itsen\u00e4isyyteen oli luettavissa rivien v\u00e4list\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen kuudentoista Pariisista Tokioon sijaitsevan ulkomaanedustuston tarkoituksena oli luoda kuva maasta itsen\u00e4isen\u00e4 toimijana kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. L\u00e4hettil\u00e4iden viralliset raportit kulissien takaa v\u00e4littiv\u00e4t tietoja nuoren valtion p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. \u00c5str\u00f6min raportit vuodelta 1925 kertovat kohtaamisista, huhuista ja puheista.<\/p>\n\n\n\n

Valtiotieteilij\u00e4 Valerie M. Hudson kirjoittaa sovittujen ja kirjoittamattomien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ohjaavan politiikkaa. Kuten \u00c5str\u00f6minkin raporteista nousee esiin, vallan k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 olennaista oli ymm\u00e4rrys toimintakanavista ja manipulointikeinoista, sek\u00e4 taito navigoida politiikan kent\u00e4ll\u00e4. Neuvotteluissa v\u00e4liaikaisesta kauppasopimuksesta \u00c5str\u00f6m pelasi valtapeli\u00e4 alivaltiosihteerin kanssa:<\/p>\n\n\n\n

\u201dValtiodepartementissa, olen huomannut, j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kysymyksess\u00e4olevanlaiset tilaisuudet huomioonottaen, ett\u00e4 koetetaan saavuttaa m\u00e4\u00e4r\u00e4tty psykologinen vaikutus vastapuoleen [\u2026].\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kenties l\u00e4hettil\u00e4s, Yhdysvaltain ulkoasiainministeri\u00f6ss\u00e4 neuvotellessaan, n\u00e4ki yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja V\u00e4nrikki Stoolin tarinoissa (1848\/1860) maata suurvaltaa vastaan sanojen voimalla puolustaneen maaherra Wibeliuksen v\u00e4lill\u00e4, koska Runebergin henki tuli tueksi keskustellessa periaatekysymyksest\u00e4: \u201dTakataskussa oli viel\u00e4 pieni Vibelius-kohtaus, tarpeen tullen j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n\u00e4, mutta sit\u00e4 ei tarvittu\u201d, h\u00e4n totesi. <\/a>Alkuvuodesta Suomen ulkoasiainministeri Hjalmar J. Procop\u00e9n (1889 \u2013 1954) p\u00f6yd\u00e4lle ilmesty<\/a>i \u00c5str\u00f6min raportti Valkoisesta Talosta, jossa h\u00e4n ilmoitti Yhdysvaltain ulkoasiainministeri Charles Evans Hughes\u2019n (1862 \u2013 1948) erosta. Ministerin vaihtuminen her\u00e4tti spekulaatioita eron syist\u00e4 ja ulkopolitiikan mahdollisista suunnanmuutoksista. \u00c5str\u00f6m arvioi, ett\u00e4 huhuilla pyrittiin vaikuttamaan maiden v\u00e4leihin ja piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 oikaista niit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlen koettanut eri teit\u00e4 ottaa selv\u00e4\u00e4, olisiko noissa v\u00e4itteiss\u00e4 totuuden varjoakaan, mutta en ole kuullut mit\u00e4\u00e4n, joka siihen viittaisi. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis pikemminkin silt\u00e4 kuin t\u00e4ss\u00e4 olisi kysymyksess\u00e4 yksi ven\u00e4l\u00e4isten propagandan ilmenemismuoto.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Klubit, ruotsalaiset kollegat, asiantuntijatahot, virkamiehet, lehdist\u00f6 \u2013 k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 keskusteltiin ja s\u00e4hk\u00f6sanomat lensiv\u00e4t diplomaattisten verkostojen mahdollistaessa l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n totuuden etsinn\u00e4n. Raportteja v\u00e4rittiv\u00e4t \u00c5str\u00f6min luonnehdinnat kohtaamistaan ihmisist\u00e4, kuten \u201dsanojaan aina tarkasti punnitseva\u201d Mr. Castle tai presidentin l\u00e4hipiirin \u201dupporikas\u201d Mr. Hammond. Talven vaihtuessa kev\u00e4\u00e4ksi ja kirsikankukkien puhjetessa Washingtonissa \u00c5str\u00f6m raportoi, ett\u00e4 kuiskailtiin \u201dAmerikan Ven\u00e4j\u00e4n tunnustamispolitiikan pikaisesta muuttumisesta\u201d ja ett\u00e4 liikkui villej\u00e4 huhuja aseistariisumiskonferenssin koollekutsumisesta. Diplomatian valuuttaa olivat sanat ja mielikuvat \u2013 ja kyky erottaa tosiasiat juorujen tulvasta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kirsikankukkien alla k\u00e4yskenteliv\u00e4t mahdollisesti japanilaisen diplomaatin, Teijiro Tamuran tytt\u00e4ret. Taustalla n\u00e4kyy Washington Monument. Kuva: Sumi and Sada Tamura, [3\/28\/25]. Library of Congress’s Prints and Photographs division. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\n
\"\"
Yhdysvalloissa naiset saivat \u00e4\u00e4nioikeuden vuonna 1920; Suomessa yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus oli saavutettu jo vuonna 1906, mit\u00e4 pidettiin edistyksellisen\u00e4. \u00c5str\u00f6m raportoi: \u201dErityisen\u00e4 puheiden pidon alana on t\u00e4k\u00e4l\u00e4isen naismaailman tietohalun ja uteliaisuuden tyydytt\u00e4minen.\u201d Kuva: Miss Julia Emory and Miss Bertha Graf with luggage and flags, leaving Washington, D.C. for a suffrage demonstration at Marion, Ohio, 1920. Library of Congress’s Prints and Photographs division. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Washingtonissa l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n varusteena oli salonkikelpoisuus; haasteena vuorovaikutus valtaapit\u00e4vien kanssa. L\u00e4hettil\u00e4ilt\u00e4 odotettiin puheita ja tultuaan pari kertaa yll\u00e4tetyksi pyynn\u00f6ll\u00e4 ex tempore<\/em> monologista, \u00c5str\u00f6m valmistautui p\u00e4iv\u00e4lliskutsuille vitsein ja pohdinnoin. Tilaisuudet \u00c5str\u00f6m valitsi tarkoin, sill\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 \u201dteekutsuissa juoksevat\u201d diplomaatit saattoivat itsens\u00e4 naurunalaisiksi ja vahingoittivat pyrkimyksi\u00e4\u00e4n. P\u00e4iv\u00e4llisp\u00f6ytien ohella h\u00e4n esitelm\u00f6i huhtikuussa Yhdysvaltain presidentin keralla vaikutusvaltaisen Daughters of the American Revolution<\/em> -naisj\u00e4rjest\u00f6n vuosikokouksessa. Vallitsi kieltolaki, joten tapaamisissa ei tarjottu alkoholia, ainakaan virallisesti. Puheita pidettiin kivenn\u00e4isveden ja kahvin voimalla.<\/p>\n\n\n\n

Historiantutkijat Benjamin Martin ja Elisabeth Piller toteavat, ett\u00e4 vaikka sotien v\u00e4linen diplomatia muistetaan ep\u00e4onnistumisistaan, se oli k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4\u00e4 aikaa kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n muotoutumiselle. Joulun alla Washington D.C.:ss\u00e4 kongressinj\u00e4senille ja diplomaateille j\u00e4rjestetyn kutsuvierastilaisuuden \u201dfilmirunoelma\u201d Finlandia <\/em>(1922), sek\u00e4 sit\u00e4 s\u00e4est\u00e4neet Sibeliuksen s\u00e4velet kertoivat suomalaisista, sivistyskansasta sivistyskansain joukossa. Teatterisaliin ker\u00e4\u00e4ntyneet kuulijat kohtasivat piinkovan neuvottelijan sijaan diplomaattisen vaikuttamisen pehme\u00e4mm\u00e4n puolen, kun \u00c5str\u00f6m kertoi kansan oppineisuudesta ja historiasta, mainiten suomalaisten pystytt\u00e4neen p\u00e4\u00e4kaupunkiinsa patsaan sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n sijaan runoilijalle, viitaten luultavimmin J. L. Runebergiin (1804 \u2013 1877).<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4velten soidessa ja kahvin virratessa Atlantin toisella puolen oli nousemassa fasismi. Suomen Rooman edustusto raportoi tilanteesta Procop\u00e9lle:<\/p>\n\n\n\n

\u201dItalian sis\u00e4poliittinen asema on [\u2026] sen verran muuttunut, ett\u00e4 ne fascismin ulkopuolella olevat puolueryhm\u00e4t, jotka eduskunnassa viime syksyn\u00e4 kannattivat hallitusta [\u2026] ovat siirtyneet oppositioon. [\u2026] Kuinka n\u00e4in ollen on jatkettava vastustuspuolueiden taistelua? Paljailla sanoillako? Mutta t\u00e4m\u00e4kin taistelukeino on tullut perin vaikeaksi sen j\u00e4lkeen kuin viranomaiset leppym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti rankaisevat sanomalehti\u00e4, jotka tohtivat jyrkemmill\u00e4 sanoilla moittia hallituksen toimenpiteit\u00e4. Ja pahin seikka on, ettei suuri yleis\u00f6 voimakkaammin n\u00e4yt\u00e4 paheksumistaan vapaan sanan sortamisen johdosta.\u201d<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Modernisti Florine Stettheimer maalasi mahdollisen amerikkalaisen tulevaisuuden, jossa vuorovaikutus olisi vapaata ja iloista. Kuva: Florine Stettheimer, Ashbury Park South, 1920. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 diplomatia pyrki henkil\u00f6kohtaisten suhteiden kautta saamaan faktatietoja propagandan sijaan ja varmistamaan tiedonv\u00e4lityksen maiden v\u00e4lill\u00e4 kriiseist\u00e4 huolimatta, autoritaarisuus vaiensi. Historioitsija Timothy Snyder kirjoittaa<\/a>, ett\u00e4 fasismissa retoriikalla ohjaillaan ihmisten tunteita ja sanojen merkitys voidaan jopa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 p\u00e4invastaiseksi. <\/a>Snyderin mukaan n\u00e4in tapahtuu parhaillaan Yhdysvaltain hallinnossa. Silloin esimerkiksi sananvapautta puolustetaan vain, kun kyse on omien mielipiteiden ilmaisusta.<\/p>\n\n\n\n

Menneisyyden kaikujen keskell\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4n eron entiseen ovat aikaansaaneet globalisaatio ja informaatioteknologia, diplomaatti Louise Fr\u00e9chette toteaa. Kehitys on haastanut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sit\u00e4 monipuolistaen ja nopeuttaen. Pohjalla on silti kysymys huhuista ja puheista \u2013 tiedosta ja vaikuttamisesta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Heidi T\u00e4htinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kulttuurihistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija SLS:n rahoittamassa projektissa Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der, 1790\u20131840.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/p>\n\n\n\n

Aikalaiskirja. Henkil\u00f6tietoja nykypolven suomalaisista 1934.<\/em> Project Runeberg. Helsinki Otava, 1933.<\/p>\n\n\n\n

Britannica. Calvin Coolidge. 30th president of the United States.<\/em> Written and fact-checked by The Editors of Encyclopaedia Britannica. Last Updated: Feb 21, 2025.<\/p>\n\n\n\n

Finlex. 25\/1934. Asetus Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain v\u00e4lisen yst\u00e4vyys-, kauppa- ja konsulisopimuksen voimaansaattamisesta.<\/em> 17.8.1934.<\/p>\n\n\n\n

Fr\u00e9chette, Louise. \u2018Foreword: Diplomacy: Old Trade, New Challenges.\u2019 In Cooper, A. F., Heine, J., Thakur, R., & Cooper, A. The Oxford Handbook of Modern Diplomacy<\/em> (1st ed.). Oxford University Press, 2013.<\/p>\n\n\n\n

Hudson, Valerie M. Foreign Policy Analysis: Classic and Contemporary Theory.<\/em> Second edition. Rowman & Littlefield Publishers, 2014.<\/p>\n\n\n\n

Kaleva. Ministeri A. L. \u00c5str\u00f6m.<\/em> No 111, 40. vuosikerta, 17.5.1939.<\/p>\n\n\n\n

Lemberg, Magnus: Procop\u00e9, Hjalmar Johan. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.<\/em> Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013 (viitattu 14.4.2025). http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-000952<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lev\u00e4luoma, Eero ja Erkki Karu, ohjaus. Finlandia<\/em>. Suomi-Filmi oy, 1922.<\/p>\n\n\n\n

Martin BG, Piller EM. Cultural Diplomacy and Europe\u2019s Twenty Years\u2019 Crisis, 1919\u20131939: Introduction.<\/em> Contemporary European History, 30(2):149-163, 2021.<\/p>\n\n\n\n

Runeberg, J. L. V\u00e4nrikki Stoolin tarinat.<\/em> Suom. Paavo Cajander. Project Gutenberg, (1889) 1918.<\/p>\n\n\n\n

Snyder, Timothy.\u00a0 ”Antisemitism” and Antisemitism. The abuse of the word and the spread of the phenomenon<\/em>, Thinking about\u2026, Substack, Mar 14, 2025.<\/p>\n\n\n\n

Snyder, Timothy. On Tyranny. Twenty Lessons From The Twentieth Century.<\/em> Tim Duggan Books, New York, 2017.<\/p>\n\n\n\n

Ulkoministeri\u00f6. Suomen ulkomaanedustustojen raportit 1918\u20131945. <\/em>Suomen edustusto Washington, Yhdysvallat, 1925; Suomen edustusto Rooma, Italia, 1925. <\/em>2019.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen Washingtonin edustustossa sijaitsevan ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4rell\u00e4 l\u00e4hettil\u00e4s Aksel Leonard \u00c5str\u00f6m (1883 \u2013 1939) analysoi vuorovaikutusta Yhdysvaltojen kanssa: \u201dk\u00e4sitys meid\u00e4n oikeudestamme el\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4 kansana, n\u00e4kyy suureksi osaksi riippuvan siit\u00e4, ett\u00e4 tulevat vakuutetuksi ett\u00e4 olemme sivistyskansa.\u201d Jazz-ajan melskeiss\u00e4 Yhdysvaltoja luotsasi republikaaninen presidentti Calvin Coolidge (1872 \u2013 1933), jonka kaudella maa vahvisti asemaansa talousmahtina. Ilmapiiri, jossa kansat kohtasivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":4678,"featured_media":9137,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[923,1776,866,1777],"class_list":{"0":"post-9134","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1900-luku","9":"tag-diplomatia","10":"tag-politiikka","11":"tag-yhdysvallat","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4678"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9134"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9145,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9134\/revisions\/9145"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}