{"id":9153,"date":"2025-04-30T11:51:07","date_gmt":"2025-04-30T08:51:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9153"},"modified":"2025-05-02T12:22:23","modified_gmt":"2025-05-02T09:22:23","slug":"juhlimisen-merkitys-varhaismodernissa-yliopistoyhteisossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/juhlimisen-merkitys-varhaismodernissa-yliopistoyhteisossa\/","title":{"rendered":"Juhlimisen merkitys varhaismodernissa yliopistoyhteis\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Studentische Kneipszene um 1810<\/em>. Tuntemattoman taiteilijan teos, joka kuvaa kapakassa juhlivia opiskelijoita. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Maisteri Nils Magnus Tolpo kirjoitti helmikuun kuudentena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1795 p\u00e4iv\u00e4kirjaansa olleensa punssijuhlissa (punschkalas<\/em>) Carl Reinhold Sahlbergin luona. Sahlberg oli kirjoittautunut ylioppilaaksi Turun akatemiaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin, joten juhlimiseen oli aihetta. Ylioppilaaksi kirjoittautumisen juhliminen ei ollut poikkeuksellista, sill\u00e4 uusilla ylioppilailla oli ollut jo ennest\u00e4\u00e4n tapana kestit\u00e4 vanhempia osakuntatovereitaan. Tolpo ja Sahlberg eiv\u00e4t olleet tosin samassa osakunnassa, mutta Carl Reinholdin is\u00e4, Isac Sahlberg, oli Tolpon vanha tuttu. Isac Sahlberg oli vieraillut Tolpon luona kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen Carl Reinholdin punssijuhlia, joten on mahdollista, ett\u00e4 Isac Sahlberg ja Tolpo keskustelivat Carl Reinholdin yliopisto-opintojen alkamisesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 Tolpo voisi opastaa tuoretta ylioppilasta opintiell\u00e4. Isac saattoi my\u00f6s ohjeistaa poikaansa hakeutumaan Tolpon seuraan, sill\u00e4 Tolpo kertoo p\u00e4iv\u00e4kirjassaan, ett\u00e4 Carl Reinhold oli vieraillut h\u00e4nen luonaan Carl Gustaf Utterin ja Gustaf Johannes Enckelin kanssa aikaisemmin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuin punssijuhlat pidettiin. Tolpon ja Carl Reinhold Sahlbergin v\u00e4lille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin kehkeytyneen melko tuttavalliset v\u00e4lit, sill\u00e4 Sahlberg osallistui kev\u00e4tlukukaudella Tolpon kirjoitusharjoituksiin, ja Tolpo kertoo kev\u00e4\u00e4n aikana muutamista yhteisist\u00e4 tapaamisista.<\/p>\n\n\n\n

Sahlbergin punssijuhlat olivat ilmeisen railakkaat, sill\u00e4 juhlista seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Tolpo aloitti p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00e4ns\u00e4 kirjoittamalla mietteit\u00e4\u00e4n alkoholink\u00e4yt\u00f6st\u00e4: \u201dP\u00e4\u00e4tin t\u00e4stedes juoda melko kohtuullisesti; en toki ollut humalassa eilen.\u201d \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n luettuna Tolpon p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00e4 kuulostaa kostean illan j\u00e4lkeen tehdylt\u00e4 lupaukselta pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 juomisesta, mutta ainakin j\u00e4lkipolville Tolpo on halunnut vakuutella, ettei ollut p\u00e4ihtyneen\u00e4 juhlissa. P\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6iss\u00e4\u00e4n h\u00e4n kertoo my\u00f6hemmist\u00e4kin juhlista ja niiden yhteydess\u00e4 kuvailee alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n. Tolpo kertoo esimerkiksi vuoden 1795 huhtikuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olleensa Henrik Reilinin v\u00e4it\u00f6skirjan naulausjuhlissa (spik\u00f6lskalas<\/em>) ja kuvaili juoneensa itsens\u00e4 \u201dl\u00e4hes liian hilpe\u00e4ksi\u201d. Huhtikuun 24. p\u00e4iv\u00e4 h\u00e4n oli taas Reilinin luona v\u00e4it\u00f6sjuhlassa (disputationskalas<\/em>), josta h\u00e4n kertoi seuraavaa: \u201dOlin Reilinin luona v\u00e4it\u00f6sjuhlassa, jossa lauloin kurkkuni k\u00e4he\u00e4ksi juomalauluilla, en kuitenkaan juonut aivan liikaa.\u201d Toukokuussa Tolpo oli j\u00e4lleen juhlissa, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Utterin luona ryypp\u00e4j\u00e4isiss\u00e4 (supkalas<\/em>), joissa h\u00e4n joi \u201dmelkein enemm\u00e4n kuin pit\u00e4isi\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Nils Magnus Tolpon p\u00e4iv\u00e4kirja, jota h\u00e4n piti vuonna 1795 tammikuusta hein\u00e4kuuhun, kuvaa hienosti, miten juhliminen oli osa akateemisen yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4ntapaa varhaismodernilla ajalla. Samalla p\u00e4iv\u00e4kirja kuvaa juhlimisen muotoja, k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja merkityksi\u00e4. Ensinn\u00e4kin juhliminen kuului osaksi akateemisten merkkipaalujen saavuttamista. Tolpon p\u00e4iv\u00e4kirjasta ilmenee tapa juhlia ylioppilaaksi kirjautumista vanhempien ylioppilaiden kanssa. Tolpo mainitsee p\u00e4iv\u00e4kirjassaan my\u00f6s spik\u00f6lskalas<\/em>-juhlan, joka viittaa ruotsin kielen sanaan spikning<\/em>, suomeksi naulaus. Termill\u00e4 tarkoitetaan perinnett\u00e4, jossa tuore v\u00e4it\u00f6skirja naulataan julkisesti n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi ja luettavaksi ennen varsinaista v\u00e4it\u00f6stilaisuutta. Kuten nyky\u00e4\u00e4n, oli varhaismodernina aikana tapana juhlia v\u00e4it\u00f6stilaisuuden j\u00e4lkeen, mik\u00e4 ilmenee my\u00f6s Tolpon p\u00e4iv\u00e4kirjassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Carl Johan Ljunggrenin piirros Supkalas<\/em> vuodelta 1817. Kuva: Erik Cornelius, Nationalmuseum 2006.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ylioppilaat olivat ryhm\u00e4, jolle juhlimisella oli t\u00e4rke\u00e4 rooli solidaarisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden osoittamisessa. Omanlaistansa solidaarisuutta oli se, ett\u00e4 fuksi- eli pennaalivuottaan viett\u00e4v\u00e4t ylioppilaat saattoivat juhlia yhdess\u00e4 maisteriksi edenneiden opiskelijoiden kanssa. Toisaalta opiskelijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kyll\u00e4 luomaan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 professoreiden kanssa, erityisesti v\u00e4it\u00f6sjuhlissa. Tolpoa kiinnosti pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 opintojensa alkuvaiheilla oleviin opiskelijoihin my\u00f6s akateemisen uran edetess\u00e4, sill\u00e4 osallistuessaan Utterin ryypp\u00e4j\u00e4isiin h\u00e4net oli nimitetty jo psykologian dosentiksi. Sik\u00e4li opiskelijoiden keskin\u00e4inen solidaarisuus oli kyseenalaista, sill\u00e4 tuoreita ylioppilaita saatettiin vaatia kustantamaan t\u00e4ysin vanhempien opiskelijoiden juhlimiset. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ensimm\u00e4isen opiskeluvuoden p\u00e4\u00e4ttyminen oli siirtym\u00e4riitti, ja pennaalistatauksesta irtautuminen tarkoitti opiskelijayhteis\u00f6n t\u00e4ysvaltaiseksi j\u00e4seneksi (civis<\/em>) tulemista. T\u00e4t\u00e4 t\u00e4ysvaltaisuutta piti luonnollisesti juhlia pennaalioluiden (pennal\u00f6l<\/em>, absolutions\u00f6l<\/em>) muodossa. Tolpo oli itse t\u00e4ytt\u00e4nyt jo pennaalivuoden velvollisuudet vuonna 1788, joten h\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4kirjassaan ei mainita pennaalioluita. P\u00e4iv\u00e4kirjasta ei selvi\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n, maksoiko esimerkiksi Sahlberg ylioppilaaksi kirjautumisensa vuoksi j\u00e4rjestetyt punssijuhlat. Selke\u00e4sti Tolpo oli viett\u00e4nyt jo tarpeeksi monta vuotta opiskelijael\u00e4m\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 h\u00e4nen kohdallaan oli korostaa oman juomisen pysymist\u00e4 aisoissa.<\/p>\n\n\n\n

Tolpo kuvaa p\u00e4iv\u00e4kirjassaan l\u00e4hinn\u00e4 yksityisi\u00e4 juhlia, mutta 1700-luvun aikana yliopistoyhteis\u00f6n hierarkioita, yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja arvostusta pyrittiin luomaan julkisilla juhlilla ja seremonioilla, joista t\u00e4rkeimpi\u00e4 olivat promootiot. Tolpon p\u00e4iv\u00e4kirjassa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n esiinny nyt vietett\u00e4v\u00e4n vapun er\u00e4\u00e4nlaista edelt\u00e4j\u00e4\u00e4, majfesti\u00e4<\/em> eli kev\u00e4tjuhlaa, sill\u00e4 kev\u00e4tjuhlien j\u00e4rjest\u00e4misen perinne alkoi Suomessa vasta 1810-luvulla. P\u00e4iv\u00e4kirjasta kuitenkin ilmenee, miten kaikenlainen juhliminen on ollut osa akateemisen yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4ntapaa jo varhaismodernilta ajalta l\u00e4htien. Kuten nyky\u00e4\u00e4nkin, juhlimisella on ollut suuri rooli yhteis\u00f6llisyyden ja solidaarisuuden rakentamisessa yliopistoyhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mikko Saira<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka kirjoittaa musiikin ja teatterin sirkulaatiota Pohjois-Euroopassa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa oppiaineen hankkeessa Opera i periferin? \u00c5bo och Paris som musik- och teaterst\u00e4der 1790\u20131840<\/em>.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjasto, K\u00e4sikirjoituskokoelma, Coll.528 Nils Magnus Tolpon arkisto, Coll.528.1 Omael\u00e4m\u00e4nkerralliset muistiinpanot.<\/p>\n\n\n\n

Artukka, Topi: \u201dTurun akatemia ja seremoniallisuuden merkitys.\u201d Ilmakunnas, Johanna & Wolff, Charlotta (toim.): Tie meren yli. Turun akatemian aate- ja kulttuurihistoriaa 1640\u20131828<\/em>. SKS, Helsinki 2024.<\/p>\n\n\n\n

Heinricius, G.: Skildringar fr\u00e5n \u00c5bo Akademi 1808\u20131828<\/em>. SLS, Helsingfors 1911.<\/p>\n\n\n\n

Klinge, Matti: \u201dYliopisto instituutiona.\u201d Klinge, Matti, Knapas, Rainer, Leikola, Anto & Str\u00f6mberg, John: Turun kuninkaallinen akatemia 1640\u20131808<\/em>. Otava, Helsinki 1987.<\/p>\n\n\n\n

Saalas, Uunio: Carl Reinhold Sahlberg. Luonnontutkija, yliopisto- ja maatalousmies 1779\u20131860<\/em>. SHS, Helsinki 1956.<\/p>\n\n\n\n

Vilkuna, Kustaa H. J.: Juomareiden valtakunta 1500\u20131850. Suomalaisten k\u00e4nni ja kulttuuri<\/em>. Teos, Helsinki 2015.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maisteri Nils Magnus Tolpo kirjoitti helmikuun kuudentena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1795 p\u00e4iv\u00e4kirjaansa olleensa punssijuhlissa (punschkalas) Carl Reinhold Sahlbergin luona. Sahlberg oli kirjoittautunut ylioppilaaksi Turun akatemiaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin, joten juhlimiseen oli aihetta. Ylioppilaaksi kirjoittautumisen juhliminen ei ollut poikkeuksellista, sill\u00e4 uusilla ylioppilailla oli ollut jo ennest\u00e4\u00e4n tapana kestit\u00e4 vanhempia osakuntatovereitaan. Tolpo ja Sahlberg eiv\u00e4t olleet tosin samassa osakunnassa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3585,"featured_media":9154,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[659,470,345,563],"class_list":{"0":"post-9153","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-juhlat","9":"tag-opiskelijaelama","10":"tag-opiskelijat","11":"tag-yliopistot","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9153","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3585"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9153"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9166,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9153\/revisions\/9166"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9154"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}