{"id":9178,"date":"2025-05-30T10:43:45","date_gmt":"2025-05-30T07:43:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9178"},"modified":"2025-05-30T16:57:21","modified_gmt":"2025-05-30T13:57:21","slug":"vegetarismin-matka-marginaaliin-ja-takaisin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/vegetarismin-matka-marginaaliin-ja-takaisin\/","title":{"rendered":"Vegetarismin matka marginaaliin ja takaisin"},"content":{"rendered":"\n

Erilaiset kasvisruokavaliot ovat 2020-luvulla saavuttaneet ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 suosiota, mink\u00e4 taustalta l\u00f6ytyy sek\u00e4 terveydellisi\u00e4, ekologisia ett\u00e4 eettisi\u00e4 syit\u00e4. Varsinkin punaisella lihalla tiedet\u00e4\u00e4n olevan yhteys moniin sairauksiin, kuten syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin, lihantuotannon tiedet\u00e4\u00e4n synnytt\u00e4v\u00e4n negatiivisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ja yh\u00e4 useammalle el\u00e4inten oikeuksilla on merkityst\u00e4. Nyt my\u00f6s valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet ravitsemussuositukset kehottavat sy\u00f6m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kasviksia ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n lihan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Varsinainen kasvissy\u00f6nti eli vegetarismi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n vapaaehtoiseksi lihansy\u00f6nnist\u00e4 kielt\u00e4ytymiseksi \u2013 vaikka ruokavalio voi toki koostua muustakin kuin pelkist\u00e4 kasviksista. Vegetarismi on aina aatteellista toimintaa, mink\u00e4 takia esimerkiksi k\u00f6yhyyden pakottama kasvissy\u00f6nti ei ole vegetarismia. L\u00e4nsimaissa lihaa on satojen vuosien ajan pidetty ylellisen\u00e4 ja kaikista ravitsevimpana ruokana, mink\u00e4 takia vapaaehtoista liharavinnosta kielt\u00e4ytymist\u00e4 (mik\u00e4li siihen on ollut varaa) on pidetty kummallisena. Lihansy\u00f6nnille on antanut oikeutuksen usko kahden l\u00e4nsimaisen kulttuurin auktoriteetin, Raamatun ja Aristoteleen muovaamaan ajatukseen, ett\u00e4 maailma ja kaikki siin\u00e4 on tehty erityisesti ihmiskuntaa varten. Vegetarismin saama yleinen hyv\u00e4ksynt\u00e4 on siis suhteellisen viimeaikainen ilmi\u00f6 l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 perusteet sen harjoittamiseen ovat muotoutuneet satoja vuosia sitten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pythagoras puhumassa vegetarismin puolesta, Peter Paul Rubens and Frans Snyders (1618\u20131630). Wikimedia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset syyt kielt\u00e4yty\u00e4 liharavinnosta olivat eettisi\u00e4 ja uskonnollisia. Vegetarismin historiaa tutkineen Tristram Stuartin mukaan muut keskeiset vegetarismia tukevat argumentit kehittyiv\u00e4t Euroopassa 1600-luvulta 1830-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla, jolloin keskustelua ihmisen oikeudesta sy\u00f6d\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 k\u00e4ytiin usealla yhteiskunnan osa-alueella. Todisteita v\u00e4itteelle, ett\u00e4 ihminen olisi luonnostaan ollut kasvinsy\u00f6j\u00e4, alettiin 1600-luvulla hakea Raamatun lis\u00e4ksi my\u00f6s valistusajan tieteest\u00e4, kuten vertailevasta anatomiasta. Vegetarismin terveysvaikutuksista kiinnostuttiin 1700-luvun alussa, kun l\u00e4\u00e4k\u00e4rit l\u00f6ysiv\u00e4t uudelleen antiikin l\u00e4\u00e4ketieteen el\u00e4m\u00e4ntapojen terveysvaikutuksia korostavan dietetiikan. Ongelma kasvavien ihmismassojen ruokkimisesta 1700\u20131800-luvun taitteessa sai useat v\u00e4est\u00f6tieteilij\u00e4t puolustamaan viljan tai kasvisten viljely\u00e4 karjan kasvatuksen sijaan. Erilaiset poliittiset radikaalit puolestaan tulkitsivat hallitsevan eliitin ylelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluneen liharavinnon ep\u00e4tasa-arvon merkiksi ja syyksi k\u00f6yhien taloudelliseen riistoon.<\/p>\n\n\n\n

Satojen vuosien aikana muotoutuneet uskonnolliset, eettiset, tieteelliset, terveydelliset, taloudelliset ja poliittiset perusteet muodostivat pohjan modernille l\u00e4nsimaiselle vegetarismille, jonka alkuna pidet\u00e4\u00e4n Englannissa vuonna 1847 perustettua maailman ensimm\u00e4ist\u00e4 vegetaristista yhdistyst\u00e4 (Vegetarian Society<\/em>). Modernille vegetarismille tunnusomaisia piirteit\u00e4 ovat pyrkimys laajamittaiseen el\u00e4m\u00e4n- ja yhteiskunnan uudistukseen sek\u00e4 identifioituminen yhteiskunnalliseksi liikkeeksi. Vegetarismin monien ideologisten ulottuvuuksien ansiosta kuitenkin my\u00f6s moni vaihtoehtoisia terveysk\u00e4sityksi\u00e4, uskonnollisia n\u00e4kemyksi\u00e4 tai utopistisia yhdyskuntakokeiluja toteuttava yhteiskunnallinen liike omaksui sen osaksi omaa agendaansa. Tristram Stuartin mukaan aatteen leimautuminen yhteiskunnallisten radikaalien ja uskonnollisten utopistien asiaksi todenn\u00e4k\u00f6isesti karkotti paljon ihmisi\u00e4, jotka muutoin olisivat n\u00e4hneet j\u00e4rke\u00e4 edellisten vuosisatojen kuluessa muodostuneissa argumenteissa lihansy\u00f6nti\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kasvissy\u00f6nti\u00e4 kannattava sabluunamaalaus Le Mansin kaduilla. Wikimedia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Suomessa, jonne vegetarismi rantautui 1800-luvun j\u00e4lkipuolella. Maan ensimm\u00e4inen vegetaarinen yhdistys, Finlands vegetariska f\u00f6rening<\/em>, perustettiin Helsingiss\u00e4 vuonna 1907, mutta vegetarismin ensimm\u00e4inen aalto j\u00e4i kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 ruotsinkielisen sivistyneist\u00f6n harrastukseksi. Laajemman suomenkielisen yleis\u00f6n tietoisuuteen aate alkoi levit\u00e4 vasta 1910-luvulta l\u00e4htien niin sanotun luonnonmukaisen el\u00e4m\u00e4ntavan harjoittajien toimesta. He hakivat vegetarismille perusteita p\u00e4\u00e4asiassa uskonnosta ja moraalista, ja heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan vegetarismi ei rajoittunut pelk\u00e4n kasvisruokavalion noudattamiseen. Siihen sis\u00e4ltyi my\u00f6s t\u00e4ysraittius eli alkoholin lis\u00e4ksi my\u00f6s tupakasta ja jopa kahvista kielt\u00e4ytyminen, luonnonmukainen terveydenhoito sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeiden ja rokotuksen vastustaminen. Esikuvat saatiin saksalaisesta 1800\u20131900-luvun vaihteen el\u00e4m\u00e4nuudistusliikkeest\u00e4, jonka tavoitteena oli luoda uusi ja parempi yhteiskunta palaamalla takaisin luontoon. Luonnonmukaisen el\u00e4m\u00e4ntavan kannattajien keskuudessa perustettiin vuonna 1913 Suomen Vegetaarinen Yhdistys<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Koska vegetarismi 1900-luvun alun Suomessa samaistettiin luonnonmukaisen el\u00e4m\u00e4ntavan kanssa, osa vegetaristeistakin piti harmillisena \u201dliikkeess\u00e4 ilmennytt\u00e4 taipumusta liitt\u00e4\u00e4 kasvinsy\u00f6ntiasiaan kaikenlaisia ihmeellisyyksi\u00e4 ja kummituksia. Mik\u00e4 pukee itsens\u00e4 per\u00e4ti oudonmalliseen ja huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n pukuun, luullen sill\u00e4 vastustavansa muotia. Mik\u00e4 kasvattaa tukkansa puoliselk\u00e4\u00e4n ja k\u00e4vell\u00e4 luimistelee kovin salaper\u00e4isen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ja mik\u00e4 mitenkin p\u00f6\u00f6k\u00e4ilee. [\u2026] Kaikenmaailman -ismit ovat niiden [kasvissy\u00f6nnin ja luonnonparannustavan] h\u00e4nt\u00e4\u00e4n tarrautuneet.\u201d[i]<\/a> Yleisesti ottaen vegetarismia pidettiinkin Suomessa tuohon aikaan ihanteellisuuteen taipuvaisten ihmisten hassuna intoiluna.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen vegetarismin kytk\u00f6s luonnonparannustapaan ja luonnonmukaiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan s\u00e4ilyi Suomessa tiiviin\u00e4. N\u00e4it\u00e4 aatteita levitt\u00e4viss\u00e4 lehdiss\u00e4, kuten Terveytt\u00e4 kohti<\/em> (1955\u20131968) ja Terveyden viesti<\/em> (1961\u20131983), <\/a>vegetarismia alettiin kuitenkin uskonnon sijaan perustella tieteellisill\u00e4 tutkimuksilla, ja uusi huoli ymp\u00e4rist\u00f6n saastumisesta nosti luonnonmukaisesti tuotetun ruuan aatteen keski\u00f6\u00f6n. Kytkeytyminen ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun oli uusi k\u00e4\u00e4nne suomalaisessa vegetarismissa, mutta se ei viel\u00e4 1970-luvulla vedonnut laajempaan yleis\u00f6\u00f6n. Siksi onkin kiinnostavaa, kuinka vuonna 1980 Terveyden viestiss\u00e4<\/em> rohkeasti ennustettiin kaikkien olevan kasvissy\u00f6ji\u00e4 vuonna 2000. V\u00e4ite perustui arvioihin siit\u00e4, ett\u00e4 ravintoketjun huipulla tapahtuva ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen rikastuminen, riistael\u00e4inten ja kalalajien sukupuuttoon kuoleminen sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6nkasvun ja luonnonvarojen ehtymisen aiheuttamat n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4t pakottaisivat ihmiskunnan siirtym\u00e4\u00e4n el\u00e4inper\u00e4isest\u00e4 ravinnosta helpommin ja halvemmalla tuotettavaan kasvisravintoon. Kuulostaako jokseenkin tutulta?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FT Suvi Rytty on terveyshistorian tutkija, joka tarkastelee vegetarismin historiaa osana Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamaa tutkimushankettaan Vaihtoehtoinen tie parempaan tulevaisuuteen: Luonnonmukainen el\u00e4m\u00e4ntapa Suomessa 1800-luvun j\u00e4lkipuolelta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Rytty, Suvi. 2021. Ruumiista reformiin. Suomalaiset el\u00e4m\u00e4nuudistajat, luonnonmukainen ruumiinmuokkaus ja modernisaation ongelma, 1910\u20131932<\/em>. Turku: Turun yliopisto. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-8681-1<\/p>\n\n\n\n

Stuart, Tristram. 2006. The Bloodless Revolution: A Cultural History of Vegetarianism from 1600 to Modern Times.<\/em> New York, London: W. W. Norton & Company.<\/p>\n\n\n\n

Terveytt\u00e4 kohti<\/em> 1955\u20131968.<\/p>\n\n\n\n

Terveyden viesti<\/em> 1961\u20131983.<\/p>\n\n\n\n

Vaeltaja (nimim.), \u201dTien ohesta tempomia,\u201d Her\u00e4tt\u00e4j\u00e4<\/em> 10.9.1915.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[i]<\/a> Vaeltaja (nimim.), \u201dTien ohesta tempomia,\u201d Her\u00e4tt\u00e4j\u00e4<\/em> 10.9.1915.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Erilaiset kasvisruokavaliot ovat 2020-luvulla saavuttaneet ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 suosiota, mink\u00e4 taustalta l\u00f6ytyy sek\u00e4 terveydellisi\u00e4, ekologisia ett\u00e4 eettisi\u00e4 syit\u00e4. Varsinkin punaisella lihalla tiedet\u00e4\u00e4n olevan yhteys moniin sairauksiin, kuten syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin, lihantuotannon tiedet\u00e4\u00e4n synnytt\u00e4v\u00e4n negatiivisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ja yh\u00e4 useammalle el\u00e4inten oikeuksilla on merkityst\u00e4. Nyt my\u00f6s valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet ravitsemussuositukset kehottavat sy\u00f6m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kasviksia ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n lihan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Varsinainen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3161,"featured_media":9181,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258,63],"tags":[299,1780,261,18,1779],"class_list":{"0":"post-9178","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"category-nakokulmia","10":"tag-historiantutkimus","11":"tag-kasvissyonti","12":"tag-luonnonparannus","13":"tag-suomen-historia","14":"tag-vegetarismi","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3161"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9178"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9191,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9178\/revisions\/9191"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9181"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}