{"id":9204,"date":"2025-08-21T08:42:34","date_gmt":"2025-08-21T05:42:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9204"},"modified":"2025-08-21T08:42:36","modified_gmt":"2025-08-21T05:42:36","slug":"mies-ja-nelja-vaimoa-tarina-eraan-torppariperheen-vastoinkaymisista-ja-sinnikkyydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/mies-ja-nelja-vaimoa-tarina-eraan-torppariperheen-vastoinkaymisista-ja-sinnikkyydesta\/","title":{"rendered":"Mies ja nelj\u00e4 vaimoa \u2013 tarina er\u00e4\u00e4n torppariperheen vastoink\u00e4ymisist\u00e4 ja sinnikkyydest\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Kuva on ote Keijo Syv\u00e4niemen laatimasta Syv\u00e4niemen ja Aronpuron sukujen sukuselvityksest\u00e4. Kuva: Maria Syv\u00e4niemi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

\u201dMit\u00e4 ihmett\u00e4\u201d, ajattelin, kun sukutauluja selatessani tuli vastaan mies, jolla oli ollut nelj\u00e4 vaimoa ja 12 lasta. L\u00e4ngelm\u00e4ell\u00e4 ik\u00e4ns\u00e4 asunut torppari Matti Juhonpoika oli ehtinyt olla el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana naimisissa Sofian, Liisan, Hedvigin ja Eeva Stiinan kanssa. Matti oli syntynyt 1784 ja eli aikuiseloa 1800-luvulla, joten avioeroista ei h\u00e4nen kohdallaan voinut olla kysymys. Sukutaulun lyhyest\u00e4 listauksesta selvi\u00e4\u00e4, miten vaimo yksi toisensa j\u00e4lkeen oli menehtynyt varsin nuorella i\u00e4ll\u00e4 ja melko pian avioliiton vihkimisen j\u00e4lkeen. Mit\u00e4 n\u00e4ille naisille oikein tapahtui? Keit\u00e4 he olivat ja miten he p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Matin kanssa yhteen? Miten Matti selvisi moninkertaisesta leskeydest\u00e4? Ent\u00e4 lapset \u00e4itiens\u00e4 menett\u00e4misest\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Palataan viel\u00e4 hetkeksi sukutauluun. Kuten niin monessa suvussa, minunkin suvussani innostuttiin 1980-luvulla sukututkimuksesta. Innokkuuden huumassa perustettiin 1985 Syv\u00e4niemen ja Aronpuron sukuseura<\/a>, jonka moottoreina toimivat nyt jo edesmenneet Keijo Syv\u00e4niemi ja isoisois\u00e4ni Niilo Syv\u00e4niemi. Kiitt\u00e4minen on erityisesti Keijo Syv\u00e4nieme\u00e4, joka v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 kiersi ymp\u00e4ri maakunta-arkistoja selaamassa kirkonkirjoja, jotta jokainen sukulainen tuli merkitty\u00e4 yl\u00f6s sukutauluihin. Niin paljon kuin Keijon laatimissa sukuselvityksiss\u00e4 tietoa onkin, listaukset nimist\u00e4, syntym\u00e4- ja kuolinvuosista ja avioliitoista eiv\u00e4t viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4mme siit\u00e4, millaista tavallisen ihmisen arki 1800-luvulla oli. Se tarjoaa kuitenkin herkulliset l\u00e4ht\u00f6kohdat syv\u00e4luotaavammalle historiantutkimukselle. Kaikkea ei suinkaan ole viel\u00e4 tutkittu! T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on pieni kurkistus yhden h\u00e4m\u00e4l\u00e4isen torppariperheen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Matti Juhonpoika oli perheen vanhin poika ja h\u00e4nen vanhempansa Juho ja Maria ehtiv\u00e4t kuolla ennen kuin t\u00e4m\u00e4 solmi ensimm\u00e4isen avioliittonsa. Matti peri is\u00e4ns\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen Tunkelon Mikkolan M\u00e4kel\u00e4n torpan L\u00e4ngelm\u00e4ell\u00e4. Ensimm\u00e4inen vaimo Sofia Juhontyt\u00e4r (1786-1810) oli talonpojan vanhin tyt\u00e4r, h\u00e4nkin kotoisin L\u00e4ngelm\u00e4elt\u00e4, Puharilan Juuselan Riipil\u00e4n talosta. Kummeikseen h\u00e4n oli saanut varsin arvostetuilla ammateilla varustetut henkil\u00f6t, korpraalin ja sep\u00e4n. Liek\u00f6 Matti ollut varsin kelpo sulhasehdokas, kun h\u00e4n sai vaimon itse\u00e4\u00e4n korkeammasta s\u00e4\u00e4dyst\u00e4! 1800-luvun alussa avioliitto solmittiin yleens\u00e4 kahden samaan v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvan kesken, mutta naiset saattoivat naida my\u00f6s alempaan s\u00e4\u00e4tyyn. H\u00e4it\u00e4 vietettiin maaliskuussa 1809 samaan aikaan, kun Ven\u00e4j\u00e4 ja Ruotsi ottivat maaper\u00e4ll\u00e4 mittaa toisistaan Suomen sodassa. Ehk\u00e4 sodan takia Sofialla ei ollut juuri sulhasvaihtoehtoja, jos nuoret miehet olivat rintamalla, ja isovelikin peri kotitilan. Yhteinen taival j\u00e4i kuitenkin lyhyeksi, sill\u00e4 Sofia kuoli synnytyksen j\u00e4lkeisiin komplikaatioihin 1810 vain 24-vuotiaana. Lapsi selvisi hengiss\u00e4 ja sai nimekseen Hedvig.<\/p>\n\n\n\n

Pienen tytt\u00e4ren takia Matti ei joutanut suremaan kovin kauaa ja h\u00e4n solmi uuden avioliiton jo vuonna 1811 Liisa (Elisabeth) Matintytt\u00e4ren (1781-1820) kanssa. Liisa oli my\u00f6s L\u00e4ngelm\u00e4en kasvatteja ja talollisen tyt\u00e4r Viki\u00e4n Keskisen talosta. En\u00e4\u00e4 ei ollut Matilla mahdollisuutta tilallisen vanhimpaan tytt\u00e4reen; Liisa oli perheen kuudes lapsi, joka oli saanut kummeikseen tupakkaty\u00f6l\u00e4isen ja piian. Avioliittomerkinn\u00e4n kohdalle on kirjoitettu, ett\u00e4 pari olisi vihitty kotona ilman morsiusvaatteita (\u201dutan skrud\u201d). Todenn\u00e4k\u00f6isesti merkint\u00e4 ei viittaa morsiamen siveett\u00f6myyteen, vaan paikkakunnalla vaikuttaa olleen tapana, ettei kotivihkimisess\u00e4 k\u00e4ytetty morsiuskruunua, sill\u00e4 se oli varattu kirkkoh\u00e4ihin. Vihittyjen luettelossa noin puolet pareista on vihitty kotona ja puolet kirkossa kruunun kanssa. Matti ja Liisa saivat nelj\u00e4 lasta, Emanuelin 1812, Johannan 1814, Anna Lovisan 1816 ja Johanin 1818, joka menehtyi parin vuoden ik\u00e4isen\u00e4 1820. Samana vuonna my\u00f6s Liisa kuoli kuumetautiin (r\u00f6tfeber).<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
H\u00e4m\u00e4l\u00e4ismorsian puettuna morsiuskruunuun. Valokuvan muokkaaminen ja retusointi, kuten v\u00e4ritt\u00e4minen tai kasvoryppyjen poistaminen, on ollut tapana kuvaamisen alkuajoista 1840-luvulta l\u00e4htien. Morsiamen on ikuistanut valokuvaan Anna Helena Snellman vuonna 1876. Valkoinen vihkipuku yleistyi vasta 1800-1900-lukujen taitteessa. Kuva: Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Matti j\u00e4i j\u00e4lleen yksin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa jaloissa py\u00f6riv\u00e4t 10-, 8-, 6- ja 4-vuotiaat lapset. Muutama vuosi Liisan kuoleman j\u00e4lkeen lapsista vanhin, 12-vuotias Hedvig, joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kotoa, todenn\u00e4k\u00f6isesti pikkupiiaksi. Tie vei 60 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Padasjoelle. Matti ehti olla lesken\u00e4 nelj\u00e4 vuotta ennen kuin l\u00f6ysi uuden vaimon. Onkohan h\u00e4nell\u00e4 ollut l\u00e4hipiiriss\u00e4\u00e4n joku sukulaisnainen, joka on auttanut sill\u00e4 v\u00e4lin lasten kanssa? Kovin kaukaa ei ole Matti l\u00e4htenyt vaimojaan etsim\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 my\u00f6s kolmas vaimo oli kotoisin L\u00e4ngelm\u00e4elt\u00e4. Hedvig (Heta) Simontyt\u00e4r (1794-1827) oli Harolan Alasen talosta, tilallisen tyt\u00e4r ja perheens\u00e4 kuopus. H\u00e4n oli jo 30-vuotias astuessaan kirkossa vihille kymmenen vuotta itse\u00e4\u00e4n vanhemman Matin kanssa 1824. Vuoden kuluttua syntyi Malachias-poika, joka kuoli imev\u00e4isik\u00e4isen\u00e4 vatsavaivoihin (magref). S\u00e4\u00e4liksi k\u00e4y Mattia, kun tajuaa, ettei liitto Hedvigin kanssa kest\u00e4nyt kolmea vuotta kauempaa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa vaimon vei keuhkotauti (lungsot). Miten ihmeess\u00e4 mies selvisi?<\/p>\n\n\n\n

Kolmannen vaimon kuolema on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut Matille kova paikka, sill\u00e4 rippikirjoihin ilmestyy my\u00f6s rikemerkint\u00f6j\u00e4. Vuonna 1827 Matti on j\u00e4\u00e4nyt muun muassa kiinni laittomasta viinanpoltosta ja saanut siit\u00e4 tuomion. Vuonna 1832 h\u00e4n on monen muun paikkakuntalaisen tavoin j\u00e4\u00e4nyt kiinni kaskenpoltosta. Merkinn\u00e4t kertovat toimeentulon ja elannon saamisen vaikeuksista. 1830-luvulla oli my\u00f6s katovuosia, jotka varmasti heikensiv\u00e4t torpparin oloja.<\/p>\n\n\n\n

Kun lapsia on tuvassa liuta, surra ei jouda. Matti l\u00f6ysi my\u00f6s nelj\u00e4nnen vaimonsa \u2013 mist\u00e4s muualtakaan kuin \u2013 L\u00e4ngelm\u00e4elt\u00e4. Ev\u00e4j\u00e4rven Kuusj\u00e4rvelt\u00e4 saapui j\u00e4lleen talollisen nuorimmainen em\u00e4nn\u00e4ksi torppaan. Eeva Stiina (Kristiina) Juhontyt\u00e4rell\u00e4 (1803-1868) ja Matilla oli ik\u00e4eroa jo 20 vuotta. Vuosikymmenten aikana my\u00f6s vihkitavat olivat ehtineet paikkakunnalla muuttua, sill\u00e4 vaikka pari vihittiin kotona, morsiamella oli morsiuskruunu yll\u00e4\u00e4n, kun pappi sanoi aamen 1828. Nuoren vaimon kanssa perheeseen syntyi lis\u00e4\u00e4 lapsia: Matts 1829, Wilhelmina 1831, Simon 1835, Fredrica 1838, Carl 1841 ja Maria 1842. Lapsista Carl ja Maria menehtyiv\u00e4t kuitenkin pienin\u00e4 ja tyt\u00e4r Fredrica kuoli 9-vuotiaana hinkuysk\u00e4\u00e4n. Kahdestatoista lapsesta vain seitsem\u00e4n selvisi aikuisik\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4tt\u00e4 kertaa Matti ei sent\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt leskeksi, vaan menehtyi kohtaukseen 1860 (d\u00f6d af slag). Viimeinen vaimo Eeva Stiina kuoli kuumetautiin (tyfus) kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1868, jolloin kuolleisuus oli huipussaan koko maassa suurten n\u00e4lk\u00e4vuosien takia. Vaikka kuolema vieraili perheess\u00e4 usein, Matti ehti n\u00e4hd\u00e4 lastensa kasvavan. Esimerkiksi ainakin Hedvig, Matts ja Wilhelmiina solmivat avioliiton ja saivat omia lapsia. Huomionarvoista on my\u00f6s se, ettei Matti joutunut kertaakaan vaihtamaan paikkakuntaa, vaan sai pysy\u00e4 torpassaan. H\u00e4nell\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti hyv\u00e4t suhteet torpan omistaneisiin talollisiin sek\u00e4 hyv\u00e4t turvaverkostot, jotka kannattelivat h\u00e4nt\u00e4 toistuvien kuolemantapausten l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n

Matin sek\u00e4 h\u00e4nen vaimojensa Sofian, Liisan, Hedvigin ja Eeva Stiinan tarinat kertovat 1800-luvun torppariperheen el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jossa vaaralliset synnytykset, kohtalokkaat tartuntataudit ja hallanvaara ovat osa arkea. Toisaalta asiakirjat johdattavat tutkijan valtavan sitkeyden \u00e4\u00e4relle: torppaan, jonka ihmiset ovat jatkaneet el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 traagisista menetyksist\u00e4 ja toimeentulon vaikeuksista huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta lapsista seitsem\u00e4n kasvoi aikuisiksi ja osa ainakin osa heist\u00e4 solmi my\u00f6hemmin avioliiton ja perusti oman perheen. Taideteos \u201dH\u00e4m\u00e4l\u00e4inen humalisto\u201d vuodelta 1860 on Werner Holmbergin maalaama. Kuva: Kansallisgalleria \/ Jukka Romu.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P.S. Noora Viljamaalle kiitos kirkonkirjojen tulkinta-avusta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maria Syv\u00e4niemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa \u201dLasten ja nuorten arjen kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 ja huono-osaisuudesta kriisien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d. V\u00e4it\u00f6skirjassaan Syv\u00e4niemi tutkii 1920-1930-luvun sijoituslasten kokemuksia k\u00f6yhyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ngelm\u00e4en kirkonkirjat<\/p>\n\n\n\n

Hirvonen, Maiju. Sit\u00e4 oikeaa etsim\u00e4ss\u00e4 : avioituminen ajallisena, sosiaalisena ja alueellisena ilmi\u00f6n\u00e4 1800-luvun Suonenjoella. Pro gradu, Jyv\u00e4skyl\u00e4 2015. ( https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:jyu-201511023551<\/a> )<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4niemi, Keijo. Syv\u00e4niemen ja Aronpuron suku: 1<\/em>. 1991.<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4niemi, Keijo. Syv\u00e4niemen ja Aronpuron suku 2<\/em>. Liiteosa sukutaulut. 1997.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMit\u00e4 ihmett\u00e4\u201d, ajattelin, kun sukutauluja selatessani tuli vastaan mies, jolla oli ollut nelj\u00e4 vaimoa ja 12 lasta. L\u00e4ngelm\u00e4ell\u00e4 ik\u00e4ns\u00e4 asunut torppari Matti Juhonpoika oli ehtinyt olla el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana naimisissa Sofian, Liisan, Hedvigin ja Eeva Stiinan kanssa. Matti oli syntynyt 1784 ja eli aikuiseloa 1800-luvulla, joten avioeroista ei h\u00e4nen kohdallaan voinut olla kysymys. Sukutaulun lyhyest\u00e4 listauksesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":3984,"featured_media":9208,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[165,458,1782,391],"class_list":{"0":"post-9204","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1700-luku","10":"tag-1800-luku","11":"tag-henkilohistoria","12":"tag-sukututkimus","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9204","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9204"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9204\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9210,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9204\/revisions\/9210"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9208"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}