{"id":9231,"date":"2025-09-03T10:04:14","date_gmt":"2025-09-03T07:04:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9231"},"modified":"2025-09-03T10:04:15","modified_gmt":"2025-09-03T07:04:15","slug":"ko-haluttaa-kuitenki-olla-joku-oma-ittens-esimerkiksi-kuka-oli-ihmeellinen-reidar-sarestoniemi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/ko-haluttaa-kuitenki-olla-joku-oma-ittens-esimerkiksi-kuka-oli-ihmeellinen-reidar-sarestoniemi\/","title":{"rendered":"”Ko haluttaa kuitenki olla joku. Oma ittens esimerkiksi.\u201d – Kuka oli ihmeellinen Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi?"},"content":{"rendered":"\n

\u201cNousevalle auringolle ja tuulille puhun Sinusta, kerron ett\u00e4 rakastan sinua ja kun ajan lumikelkalla yli alakuloisten aapojen olen tulossa sinua vastaan, haen kev\u00e4tt\u00e4, haen Sinua, haen ihmist\u00e4. Jos voit, tule silloin kun j\u00e4\u00e4t l\u00e4htev\u00e4t Ounasjoesta, mutta syd\u00e4meni sanoo tule heti.\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4nkaltaiset lainaukset Reidar S\u00e4rest\u00f6niemen (1925\u20131981) kirjeist\u00e4 saivat Noora Vaaralan kiinnostumaan kotikuntansa Kittil\u00e4n suuresta taiteilijasta. H\u00e4n oli aikuisi\u00e4ll\u00e4 vierailemassa S\u00e4rest\u00f6niemi-museossa ja yll\u00e4ttyi siit\u00e4, ettei koskaan ollut tiennyt Reidarin homoseksuaalisuudesta ennen t\u00e4t\u00e4, vaikka tieto on ollut julkista jo 1980-luvulta saakka. Miksi n\u00e4in oli p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n? T\u00e4m\u00e4n kysymyksen selvitt\u00e4misest\u00e4 syntyi lopulta h\u00e4nen oma esikoisteoksensa Sarviini puhkeaa lehti \u2013 Ihmeellinen Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi <\/em>(2025).<\/p>\n\n\n\n

Varjalan teos alkaa Reidarin vanhempien esittelyst\u00e4, k\u00e4y l\u00e4pi Reidarin lapsuutta, sotavuosia, sek\u00e4 matkaa Helsingin taideakatemian kautta Leningradiin. Seuraavaksi se k\u00e4y l\u00e4pi S\u00e4rest\u00f6niemen suosiota, h\u00e4nen vaikeaa oloaan Helsingin taidepiireiss\u00e4 ja h\u00e4nen suurta rakkauttaan: kirjailijak\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Yrj\u00f6 Kaij\u00e4rve\u00e4, jolle tekstin alussa oleva lainaus on osoitettu. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Varjala siirtyy synkemp\u00e4\u00e4n 70-lukuun, jossa Reidar koki paljon menetyksi\u00e4, mutta my\u00f6s menestyst\u00e4. Teos p\u00e4\u00e4tyy h\u00e4nen kuolemaansa vuonna 1981 ja keskusteluun S\u00e4rest\u00f6n \u2013 Reidarin kotitilan \u2013 kohtalosta Reidarin kuoleman j\u00e4lkeen.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Noora Vaaralan esikoiskirja Sarviini puhkeaa lehti \u2013 Ihmeellinen Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi<\/em> julkaistiin maaliskuussa 2025, Reidar S\u00e4rest\u00f6niemen 100-vuotisjuhlavuonna. Kannen kuvan suunnittelu: Jussi Karjalainen. Noora Vaaralan kuva: Liisa Valonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Reidarin lis\u00e4ksi Vaarala taustoittaa my\u00f6s suomalaista yhteiskuntaa; homoseksuaalisuus oli rikollista vuoteen 1971 asti ja se luokiteltiin sairaudeksi aina vuoteen 1981 saakka. My\u00f6s medialla oli s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 siit\u00e4, miten seksuaalisuudesta sai puhua. T\u00e4ll\u00e4 tavoin lukijan on mahdollista asettaa Reidar osaksi oman aikansa yhteiskuntaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin sit\u00e4, miksi h\u00e4n kenties oli sellainen kuin oli, tai miksi esimerkiksi h\u00e4nen seksuaalisuutensa sivuutettiin niin jyrk\u00e4sti. Vaarala nostaa esiin my\u00f6s muita seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6n edustajia suomalaiselta taiteilijakent\u00e4lt\u00e4, kuten keraamikon ja muotoilijan Birger Kaipiaisen sek\u00e4 \u201cmuumien \u00e4idin\u201d Tove Janssonin. <\/p>\n\n\n\n

Kirjeet eiv\u00e4t kuitenkaan ole ainoa asia, joista Reidarin identiteetti ilmenee. Lappilaisuus ja homoseksuaalisuus ovat selke\u00e4sti edustettuna my\u00f6s h\u00e4nen taiteessaan. Etenkin 70-luvulla, rikollisuusnimikkeen poistuessa, my\u00f6s Reidarin taide vapautui. Syleilev\u00e4t el\u00e4inparit vaihtuivat syleileviin miehiin. H\u00e4nen taulunsa esittiv\u00e4t paljon my\u00f6s Lapin v\u00e4rikkyytt\u00e4, sek\u00e4 Lapin maagisia olentoja. Koti oli Reidarille rakas ja h\u00e4n palasi aina Lappiin matkoiltaan. Elinaikanaan Reidarin erikoisuus oli Helsingin taidepiireiss\u00e4 vieroksuttua, mutta h\u00e4n nautti silti yleis\u00f6n suosiosta. Jopa presidentti Urho Kekkonen k\u00e4vi vierailemassa S\u00e4rest\u00f6niemess\u00e4 Reidarin luona, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Urho Kekkosen kotimuseossa on esill\u00e4 Reidarin teos Ilves ja j\u00e4\u00e4meri kohtaavat<\/em>. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin korosti entisest\u00e4\u00e4n Reidarin syrjimist\u00e4 taidepiireiss\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4net n\u00e4htiin ennemmin eliitin viihdytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kuin taiteilijana. Reidar oli my\u00f6s er\u00e4s oman elinaikansa kalleimmista taiteilijoista. H\u00e4n hoiti teostensa myynnin aina itse, koska h\u00e4nt\u00e4 ei juuri kutsuttu gallerioihin, ja pyysi t\u00e4ll\u00f6in haluamansa summan. H\u00e4nen kallein taulunsa on myyty l\u00e4hes 200 000 eurolla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvataiteilija Reidar S\u00e4rest\u00f6niemi kotonaan S\u00e4rest\u00f6ss\u00e4 1973. Kuva: Pentti V\u00e4nsk\u00e4, Otavamedia, Journalistinen kuva-arkisto JOKA, Museovirasto. \u00a0<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaarala on k\u00e4ytt\u00e4nyt teoksensa l\u00e4htein\u00e4 monia Reidarista tehtyj\u00e4 teoksia, h\u00e4nest\u00e4 kirjoitettuja arvosteluja ja lehtijuttuja, Reidarin itse kirjoittamia runoja ja kirjeit\u00e4, sek\u00e4 Vaaralan itse tekemi\u00e4 haastatteluja. Haastateltaviin kuului Reidarin sukulaisia ja yst\u00e4vi\u00e4. Mukaan mahtui paljon siteerauksia, jotka oli j\u00e4tetty murteeltaan alkuper\u00e4iseen muotoonsa. T\u00e4m\u00e4 on ollut Vaaralalta tietoinen valinta, sill\u00e4 Reidarin murre on ollut vahva osa h\u00e4nen identiteetti\u00e4\u00e4n lappilaisena. Reidarin omien tekstien tuominen esiin on my\u00f6s oiva tapa rakentaa kuvaa h\u00e4nen identiteetist\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s h\u00e4nen oma \u00e4\u00e4nens\u00e4 p\u00e4\u00e4see esiin ja sit\u00e4 on mahdollista tutkia muiden kertomien tarinoiden puitteessa.<\/p>\n\n\n\n

Vaarala on teosta kirjoittaessaan k\u00e4ytt\u00e4nyt niin laajaa l\u00e4hdeaineistoa, ett\u00e4 kuva Reidarin identiteetist\u00e4 on moni\u00e4\u00e4ninen, mutta sulautuu lukijan mieless\u00e4 yhten\u00e4iseksi. Teosta lukiessa saa my\u00f6s ainakin jonkinlaisen vastauksen Vaaralan alkuper\u00e4iseen kysymykseen; suomalainen yhteiskunta ei ollut viel\u00e4 valmis n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Reidaria sellaisena kuin h\u00e4n oli. Teos kuitenkin tuo Reidarin esiin omana itsen\u00e4\u00e4n, ja se on n\u00e4in Reidarin 100-vuotisjuhlavuotena tervetullutta. Vaarala itsekin kommentoi miten viime vuosikymmenen aikana monia merkkihenkil\u00f6it\u00e4 on haettu kaapista, sill\u00e4 nyt niin voi tehd\u00e4.  Seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6t ovat edelleen v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, mutta nyky-yhteiskunnassa on ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 se ei mitenk\u00e4\u00e4n vie pois ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Se on vain osa heid\u00e4n identiteetti\u00e4\u00e4n, aivan kuten se oli osa Reidaria.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mari Jaakkola
Historia aineiden kes\u00e4harjoittelija<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201cNousevalle auringolle ja tuulille puhun Sinusta, kerron ett\u00e4 rakastan sinua ja kun ajan lumikelkalla yli alakuloisten aapojen olen tulossa sinua vastaan, haen kev\u00e4tt\u00e4, haen Sinua, haen ihmist\u00e4. Jos voit, tule silloin kun j\u00e4\u00e4t l\u00e4htev\u00e4t Ounasjoesta, mutta syd\u00e4meni sanoo tule heti.\u201d  T\u00e4m\u00e4nkaltaiset lainaukset Reidar S\u00e4rest\u00f6niemen (1925\u20131981) kirjeist\u00e4 saivat Noora Vaaralan kiinnostumaan kotikuntansa Kittil\u00e4n suuresta taiteilijasta. H\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":9235,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63,388],"tags":[1785,738,18],"class_list":{"0":"post-9231","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-elamankertatutkimus","11":"tag-sukupuolihistoria","12":"tag-suomen-historia","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9231"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9237,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9231\/revisions\/9237"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}