{"id":9238,"date":"2025-09-03T13:03:02","date_gmt":"2025-09-03T10:03:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9238"},"modified":"2025-09-05T11:52:51","modified_gmt":"2025-09-05T08:52:51","slug":"messut-modernististen-ideoiden-valittajina-weissenhof-siedlung-1927-ja-turun-messut-1929","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/messut-modernististen-ideoiden-valittajina-weissenhof-siedlung-1927-ja-turun-messut-1929\/","title":{"rendered":"Messut modernististen ideoiden v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 \u2013 Weissenhofsiedlung 1927 ja Turun messut 1929"},"content":{"rendered":"\n

Modernistuvassa maailmassa erilaisten messujen ja n\u00e4yttelyiden merkitys oli keskeinen suunnittelun, tekniikan ja uusien ideoiden esittelylle. T\u00e4m\u00e4 oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 jo 1800-luvun maailmann\u00e4yttelyiss\u00e4, joiden messurakennuksissa hy\u00f6dynnettiin muun muassa uudenlaisia esivalmistettuja rautarakenteita sek\u00e4 -pilareita. Uudet rakennustekniikat mahdollistivat esimerkiksi Lontoon Crystal Palacen messuhallin (1851) valtavat lasipinnat. Maailmann\u00e4yttelyt olivat suurtapahtumia ja ker\u00e4siv\u00e4t j\u00e4ttiyleis\u00f6j\u00e4, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 rakennustekniikan ja arkkitehtuurin uusimmat taidonn\u00e4ytteet asettivat tietyn standardin my\u00f6s tuleville n\u00e4yttelyille. N\u00e4yttelyt olivat luonteeltaan huomattavan kansainv\u00e4lisi\u00e4, mik\u00e4 edesauttoi ideoiden ja tekniikan uutuuksien levi\u00e4mist\u00e4 Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Mutta vaikka messurakennukset ja -hallit itsess\u00e4\u00e4n olivat yksi n\u00e4yttelyiden vetonauloista, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 keskeist\u00e4 niille oli erilaisten uutuustuotteiden esittely. N\u00e4m\u00e4 vaihtelivat esimerkiksi tekohampaista ja tupakkatuotteista hydrauliikkapumppuihin. Tapahtumat eiv\u00e4t siten olleet ensisijaisesti arkkitehtuurin\u00e4yttelyit\u00e4, vaikka edistyksen henki usein kiteytyikin n\u00e4ytt\u00e4viss\u00e4 rakennuksissa tai rakennelmissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Kuvateksti: Crystal Palacen rautarakenteet kannattelivat massiivista lasikattoa. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Arkkitehtuurissa modernismin alku sijoittui 1900-luvun varhaisiin vuosikymmeniin. Rakennustekniikan uusimmat keksinn\u00f6t, yhteiskuntarakenteen muutos, ihanne modernista el\u00e4m\u00e4ntavasta ja ihmisest\u00e4 sek\u00e4 ajatus asumiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta oikeanlaisen suunnittelun avulla muodostivat modernismin pohjan. Arkkitehtuurin avulla katsottiin voivan ratkaista esimerkiksi hygieniaan, asumisen ahtauteen ja lasten terveeseen kasvuun liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Arkkitehtien kansainv\u00e4lisiss\u00e4 verkostoissa modernismin ihanteet levisiv\u00e4t nopeasti, mutta n\u00e4yttelyill\u00e4 ja messuilla oli keskeinen rooli ideoiden v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4 erityisesti suurille massoille.<\/p>\n\n\n\n

Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 modernistiseen arkkitehtuuriin keskittyneist\u00e4 n\u00e4yttelyist\u00e4 pidettiin vuonna 1927 Saksan Stuttgartissa. Weissenhofsiedlungin<\/em> nimell\u00e4 kulkenut alue sai alkunsa Stuttgartin kaupungin ja Deutcher Werkbundin<\/em> yhteisty\u00f6st\u00e4. Werkbund oli vuonna 1907 perustettu arkkitehtien, suunnittelijoiden sek\u00e4 teollisuuden j\u00e4rjest\u00f6, joka pyrki yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n saksalaisen suunnittelun teolliseen massatuotantoon. Stuttgartin kaupunki taas tavoitteli rakentamisen kustannusten madaltamista sek\u00e4 elinolojen ja asumisen laadun kohentamista. Ratkaisuksi n\u00e4ihin aikakaudelle tyypillisiin ongelmiin esitettiin rakentamisen ja asumisen systemaattista rationalisointia. Projektin johtavaksi arkkitehdiksi nimettiin Ludwig Mies van der Rohe. Alun perin sek\u00e4 kaupungin ett\u00e4 Mies van der Rohen tavoitteena oli rakentaa alue erityisesti ty\u00f6v\u00e4enluokan ja alemman keskiluokan tarpeisiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ideaalit rapisivat pois suunnitteluprosessin edetess\u00e4, ja alue edusti lopulta ylemm\u00e4n keskiluokan ihannetta uudenlaisesta asumisesta. T\u00e4m\u00e4 oli tyypillist\u00e4 my\u00f6s muissa varhaisen modernismin projekteissa, ja merkitt\u00e4vin koheneminen ty\u00f6v\u00e4en asumisen laadussa tapahtui vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun maailmann\u00e4yttelyist\u00e4 poiketen Weissenhofsiedlungin asunton\u00e4yttely esitteli ensisijaisesti modernistista arkkitehtuuria sek\u00e4 muita asumiseen ja rakentamiseen liittyvi\u00e4 tuotteita. Lopullinen n\u00e4yttelyalue k\u00e4sitti 21 rakennusta. Niiden parissa ty\u00f6skenteli yhteens\u00e4 55 arkkitehtia ja sisustussuunnittelijaa, jotka saivat vapaat k\u00e4det kohteidensa suunnitteluun. Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta suunnittelijoiden lista on huomattavan nimek\u00e4s, ja siihen kuuluivat Mies van der Rohen ohella esimerkiksi Le Corbusier ja Pierre Jeanneret, Bruno ja Max Taut, Walter Gropius, Josef Frank, Mart Stam sek\u00e4 Victor Bourgeois.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Kuvateksti: Katun\u00e4kym\u00e4\u00e4 ja Le Corbusierin suunnitteleman talon julkisivua asunton\u00e4yttelyss\u00e4. Landesarchiv Baden-W\u00fcrttemberg, Staatsarchiv Freiburg W 134 Nr. 002657.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4yttely her\u00e4tti melko runsaasti kritiikki\u00e4 sek\u00e4 vasemmiston ett\u00e4 oikeiston lehdist\u00f6ss\u00e4. Vasemmiston mukaan n\u00e4yttelyss\u00e4 ei huomioitu ty\u00f6v\u00e4en asumisen tarpeita, eik\u00e4 se siten tarjonnut vastausta aikansa polttaviin sosiaalisiin kysymyksiin. Kansallissosialistit pitiv\u00e4t aluetta puolestaan esimerkkin\u00e4 vasemmistovallankumouksellisesta arkkitehtuurista. Melko pian n\u00e4yttelyn j\u00e4lkeen modernistisen arkkitehtuurin kehitys Saksassa tyrehtyi talouslamaan sek\u00e4 lopulta natsien valtaannousuun. Moni aluetta suunnittelemassa olleista arkkitehdeista p\u00e4\u00e4tyi siirtolaisiksi, ja erityisesti Mies van der Rohe tuli vaikuttamaan Yhdysvaltojen arkkitehtuurin suuntaan toista maailmansotaa seuranneina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pari vuotta Weissenhofsiedlungin valmistumisen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestettiin Turun messut, joista kehkeytyi modernismin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 Suomessa. Weissenhofsiedlungista poiketen messujen p\u00e4\u00e4paino oli n\u00e4ytteilleasettajien tuotteiden esittelyss\u00e4, mutta Erik Bryggmanin ja Alvar Aallon Samppalinnanm\u00e4elle suunnittelema messualue muodosti tapahtumalle huomattavan modernistiset puitteet. Rauno Lahtisen mukaan messualueen v\u00e4liaikainen luonne mahdollisti my\u00f6s radikaalit rakennuskokeilut, ja siit\u00e4 suunniteltiin tarkoituksellisen provosoiva. Aalto halusi alueen graafisesta ilmeest\u00e4 yhten\u00e4isen, ja vaati esimerkiksi messuille osallistuvia muokkaamaan yritysten esille tulevat nimet ja mainoslauseet ohjeittensa mukaan. N\u00e4in teksteist\u00e4 tuli osa alueen kokonaisarkkitehtuuria. Mainospylv\u00e4\u00e4t kaupungilla ja messualueella muistuttivat ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 avant gardesta. Tasakattoiset ja linjakkaat n\u00e4yttelypaviljongit t\u00e4yttiv\u00e4t messualueen keskusaukion.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Kuvateksti: Lehdist\u00f6n paviljonkeja Samppalinnanm\u00e4ell\u00e4. Sundstr\u00f6m, Hugo. JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en messuarkkitehtuurin radikaali modernistisuus ei her\u00e4tt\u00e4nyt ainakaan turkulaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4 kritiikki\u00e4. Messut olivat my\u00f6s yleis\u00f6menestys, vaikka yleismessujen suosio Suomessa oli muuten ollut hiipumassa. Turun messu- ja tivolialueella vieraili yhteens\u00e4 yli 120 000 maksanutta asiakasta. Vain viikon mittaisten messujen j\u00e4lkeen alue purettiin. Py\u00f6re\u00e4lle messuravintolalle yritettiin aluksi saada vuokralaista, mutta ravintoloitsijat pitiv\u00e4t sen sijaintia liian syrj\u00e4isen\u00e4 keskustasta. Nyky-Turussa messuista on muistuttamassa en\u00e4\u00e4 Aurajokirannan vaaleansiniset venepaalut.<\/p>\n\n\n\n

Stuttgartin ja Turun j\u00e4lkeen messujen rooli modernististen ideoiden v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 jatkui esimerkiksi Tukholman suurmessuilla 1930 sek\u00e4 Wienin Werkbundsiedlungissa<\/em> 1932. Tukholman ja Wienin asunton\u00e4yttelyiss\u00e4 korostui erityisesti sosiaalisen asumisen merkitys, mik\u00e4 heijasteli valtioiden laajempia asuntopoliittisia linjoja. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen vuonna 1957 L\u00e4nsi-Berliiniss\u00e4 j\u00e4rjestettiin viel\u00e4 massiivinen International Architectural Exhibition (Interbau)<\/em> -n\u00e4yttely, mutta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa modernismi itsess\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kaivannut esittely\u00e4. Standardisoinnista, elementtirakentamisesta, tilojen optimoinnista, kokonaisvaltaisesta kaupunkisuunnittelusta ja hygienia-ajattelusta oli tullut rakentamisen valtavirtaa. Euroopan laajuisen j\u00e4lleenrakentamisen my\u00f6t\u00e4 varhaisen modernismin ideoita toteutettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suuressa mittakaavassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jirka Louhio
Historia-aineiden kes\u00e4harjoittelija<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Arrhenius, Thordis: The Vernacular Display \u2013 Skansen Open-Air Museum in 1930s Stockholm. Swedish Modernism \u2013 Architecture, Consumption and the Welfare State<\/em>. Black Dog Publishing, 2010.<\/p>\n\n\n\n

Kirsch, Karin: The Weissenhofsiedlung\u202f\u2013 Experimental Housing Built for the Deutscher Werkbund, Stuttgart, 1927.<\/em> Rizzoli, 1989.<\/p>\n\n\n\n

Lahtinen, Rauno: Modernin synty \u2013 Aalto, Korhonen ja moderni Turku<\/em>. Karisto, 2010.<\/p>\n\n\n\n

Verkkol\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Britannica: Crystal Palace. https:\/\/www.britannica.com\/topic\/Crystal-Palace-building-London<\/p>\n\n\n\n

The History of Interbau 1957. https:\/\/hansaviertel.berlin\/en\/interbau-1957\/geschichte-der-interbau-1957\/<\/p>\n\n\n\n

Werkbundsieglund Wien. https:\/\/www.werkbundsiedlung-wien.at\/en\/<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Modernistuvassa maailmassa erilaisten messujen ja n\u00e4yttelyiden merkitys oli keskeinen suunnittelun, tekniikan ja uusien ideoiden esittelylle. T\u00e4m\u00e4 oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 jo 1800-luvun maailmann\u00e4yttelyiss\u00e4, joiden messurakennuksissa hy\u00f6dynnettiin muun muassa uudenlaisia esivalmistettuja rautarakenteita sek\u00e4 -pilareita. Uudet rakennustekniikat mahdollistivat esimerkiksi Lontoon Crystal Palacen messuhallin (1851) valtavat lasipinnat. Maailmann\u00e4yttelyt olivat suurtapahtumia ja ker\u00e4siv\u00e4t j\u00e4ttiyleis\u00f6j\u00e4, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 rakennustekniikan ja arkkitehtuurin uusimmat taidonn\u00e4ytteet […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":9242,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63,388],"tags":[923,733,1786,18],"class_list":{"0":"post-9238","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-1900-luku","11":"tag-arkkitehtuurin-historia","12":"tag-modernisaatio","13":"tag-suomen-historia","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9238"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9246,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9238\/revisions\/9246"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9242"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}