{"id":9249,"date":"2025-09-25T10:29:54","date_gmt":"2025-09-25T07:29:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9249"},"modified":"2025-09-25T11:30:32","modified_gmt":"2025-09-25T08:30:32","slug":"my-day-1834-nuoren-fabian-collanin-paiva-marraskuussa-1834","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/my-day-1834-nuoren-fabian-collanin-paiva-marraskuussa-1834\/","title":{"rendered":"My day 1834 \u2013 Nuoren Fabian Collanin p\u00e4iv\u00e4 marraskuussa 1834"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"727\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.EC9653E09BE8D493E51FA3372488D6D8-0-master-727x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-9254\" style=\"width:242px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.EC9653E09BE8D493E51FA3372488D6D8-0-master-727x1024.jpg 727w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.EC9653E09BE8D493E51FA3372488D6D8-0-master-213x300.jpg 213w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.EC9653E09BE8D493E51FA3372488D6D8-0-master-768x1082.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.EC9653E09BE8D493E51FA3372488D6D8-0-master.jpg 852w\" sizes=\"auto, (max-width: 727px) 100vw, 727px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Fabian Collanin kuva h\u00e4nen aikuisi\u00e4lt\u00e4, kun h\u00e4n toimi Kuopion lukion rehtorina. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Sosiaalisessa mediassa seikkaillessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein ihmisiin, jotka ovat kuvanneet omaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 aihetunnisteella <em>my day<\/em>. Usein kyseess\u00e4 ovat nuoret ihmiset, jotka haluavat jakaa omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n toisille nuorille. Taustalla voi olla halu verrata omaa arkea toisten samankaltaisessa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa el\u00e4vien arkeen ja n\u00e4in saada vahvistusta omille valinnoilleen ja minuuden rakentamisprosessille. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 ei ole syntynyt t\u00e4ysin nykyhetkess\u00e4, vaan samankaltaista tarvetta jakaa oman p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 kulusta kokivat nuoret my\u00f6s aikaisempina vuosisatoina.<\/p>\n\n\n\n<p>Fabian Collan oli 17-vuotias ensimm\u00e4isen vuoden historian- ja filosofianopiskelija, kun h\u00e4n kirjoitti nuoremmalle veljelleen Alexanderille kuvaten er\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 marraskuussa 1834. Veljekset olivat j\u00e4\u00e4neet vuotta aiemmin t\u00e4ysorvoiksi, kun poikien vanhemmat olivat kuolleet noin vuoden sis\u00e4ll\u00e4 toisistaan. Perhe oli asunut Iisalmessa, jossa poikien is\u00e4 toimi kirkkoherrana. Jo ennen vanhempien kuolemaa perheen pojat olivat l\u00e4hteneet opiskelemaan \u2013 ensin Porvooseen kymnaasiin ja sielt\u00e4 Helsinkiin yliopistoon. Kirjeen kirjoittamisaikaan Collanit asuivat omassa talossaan Helsingiss\u00e4 nykyisen L\u00f6nnrotinkadun varrella. Naapurissa asui poikien eno, Helsingin ja Helsingin pit\u00e4j\u00e4n kirkkoherra Erik Anders Crohns, joka vaimonsa kanssa huolehti orvoista lapsista. Fabianin ja Alexanderin lis\u00e4ksi perheeseen kuului isoveli Clas, isosiskot Sofia ja Johanna sek\u00e4 pikkusisaret Elisabeth, Peter, Charlotta, Karl ja Erik.<\/p>\n\n\n\n<p>Fabianin tarttuessa kyn\u00e4\u00e4n marraskuussa 1834 asui Alexander-veli Porvoossa ja kirjeet veljesten v\u00e4lill\u00e4 kulkivat taajaan. Fabian kirjoitti veljelleen ruotsiksi, joten olen k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt kirjeen suomeksi. Fabian oli hyv\u00e4 kirjoittamaan, ja h\u00e4nell\u00e4 oli jo nuorena tarve tallentaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 systemaattisesti. Fabianista tuli aikuisena toimittaja, historian dosentti ja historian opettaja Kuopion lukioon. Pitk\u00e4\u00e4 uraa historian parissa Fabian ei kuitenkaan ehtinyt tehd\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n kuoli vain 33-vuotiaana sairastettuaan koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 monenlaisia fyysisi\u00e4 vaivoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Millainen Fabianin p\u00e4iv\u00e4 sitten oli? H\u00e4n kirjoitti seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dKello n. 6 aamulla nousee Clas tavanomaisesti yl\u00f6s ja sytytt\u00e4\u00e4 tulen sek\u00e4 pukeutuu; sen j\u00e4lkeen her\u00e4\u00e4 Petter, jonka j\u00e4lkeen noin tunnin kuluttua pukeutuu, peseytyy jne. Min\u00e4 sen sijaan nousen tavallisesti \u00bd 7 enk\u00e4 min\u00e4 ole nukkunut sen enemp\u00e4\u00e4 kuin muutkaan, mutta minusta on tullut niin laiska, tyls\u00e4 ja heikko, ett\u00e4 minun on mahdotonta jaksaa nousta yl\u00f6s. Samaan aikaan tulevat matamit kahvipannun kanssa, niin ett\u00e4 min\u00e4 juuri ja juuri enn\u00e4t\u00e4n pukeutua juodakseni lasillisen kahvia. Me juomme sen vehn\u00e4korppujen kanssa ja Clas ei sy\u00f6 muuta aamupalaa, mutta Petrus ja min\u00e4 sy\u00f6mme (noin klo 9) tilanteen mukaan. Sitten Clas menee ulos kaupungille asioilleen ja min\u00e4 opiskelen puolille p\u00e4ivin, tai jos olen jo opiskellut, luen romaania siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 olen saanut sellaisen joltain lainaksi. Sitten Clas palaa kotiin ja klo 12 menemme tavallisesti yhdess\u00e4 Sj\u00f6str\u00f6min collegiumiin, lukuun ottamatta keskiviikkoa ja lauantaita, sill\u00e4 silloin ei ole collegiumia. Kello 1 tulemme kotiin ja sy\u00f6mme p\u00e4iv\u00e4llist\u00e4. Sen j\u00e4lkeen kuulustelen Petterin l\u00e4ksyt, ellen ole tehnyt sit\u00e4 jo ennen kello 12:ta. Iltap\u00e4iv\u00e4t kuluvat eri tavoin. Clas on tavallisesti kaupungilla asioillaan (sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on vaativat ja loppumattomat ostoslistat siit\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ostaa ja hankkia) ja, jos minulla ei ole jotain romaania, luen toisinaan jotain vakavampaa; torstaisin ja perjantaisin kuuntelen professori Reinin luentoa klo 4:st\u00e4 klo 5:een iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Petter opiskelee iltap\u00e4ivisin (l\u00e4ksyns\u00e4) ja harjoittelee kirjoittamista. Clas kuulustelee h\u00e4nelt\u00e4 latinan kielioppia ja aritmetiikkaa, min\u00e4 historiaa, maantietoa ja geometriaa. Klo 9\u201310 k\u00e4ymme nukkumaan sen j\u00e4lkeen, kun olemme sy\u00f6neet hiukan voileipi\u00e4 ja maitoa iltapalaksi.\u201d<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"663\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.17BCA7155ECA066E3947969029710236-0-master-1-663x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-9255\" style=\"width:261px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.17BCA7155ECA066E3947969029710236-0-master-1-663x1024.jpg 663w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.17BCA7155ECA066E3947969029710236-0-master-1-194x300.jpg 194w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.17BCA7155ECA066E3947969029710236-0-master-1-768x1186.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2025\/09\/museovirasto.17BCA7155ECA066E3947969029710236-0-master-1.jpg 777w\" sizes=\"auto, (max-width: 663px) 100vw, 663px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kirjeen vastaanottaja Alexander Collan 1840-luvulla. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Sj\u00f6str\u00f6min collegiumi, josta Fabian kirjoitti veljelleen, tarkoitti kreikan kirjallisuuden professori Axel Gabriel Sj\u00f6str\u00f6min pit\u00e4m\u00e4\u00e4 seminaariopetusta. Fabian suoritti Sj\u00f6str\u00f6mille pro exercitio -opinn\u00e4ytteen vuonna 1836. T\u00e4m\u00e4 opinn\u00e4yte oli samantapainen kuin nykyinen kandidaatintutkielma. Latinankielisen opinn\u00e4ytteen tarkoituksena oli harjoitella tieteellist\u00e4 ajattelua ja argumentointia.<\/p>\n\n\n\n<p>Omien opintojensa lis\u00e4ksi Fabian huolehti pikkuveljens\u00e4 opettamisesta. Isoveli Clas, joka opiskeli niin ik\u00e4\u00e4n Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa, huiteli Helsingiss\u00e4 omilla asioillaan. Vaikka my\u00f6s Clas k\u00e4vi Sj\u00f6str\u00f6min seminaarissa, oli nuorempi veli Fabian nopeampi opinnoissaan \u2013 Clas sai suoritettua pro execitio -opinn\u00e4ytteen vuotta velje\u00e4\u00e4n j\u00e4ljess\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Professori Rein, jonka luentoja Fabian kertoi kuuntelevansa kahdesti viikossa, oli Collanin veljeksi\u00e4 vain 16\u201317 vuotta vanhempi ja heid\u00e4n osakuntatoverinsa Savokarjalaisesta osakunnasta. H\u00e4n oli toiminut yliopiston kirjaston ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 amanuenssina ja historian dosenttina jo yliopiston ollessa Turussa ja pelastanut kunniakkaasti yliopiston kirjaston teoksia Turun palossa 1827. Vuonna 1834, Fabianin kuvatessa p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 kulkua, oli Rein juuri nimitetty historian professoriksi Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon Helsinkiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Fabian, tuleva historiantutkija, kirjoitti kirjeiden ohella my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4kirjaa, jonka h\u00e4n aloitti noin 15-vuotiaana. N\u00e4m\u00e4 kaikki aineistot on talletettu Kansalliskirjastoon Helsinkiin, jossa niihin voi tutustua erikoislukusalissa. Fabian varmasti ilahtuisi, mik\u00e4li uudet historianopiskelijasukupolvet tarttuisivat h\u00e4nen systemaattisesti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja tallentamaansa aineistoon, joka kertoo 1830\u20131840-luvun nuoren opiskelijan ja historiantutkijan el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-thumbnail\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2021\/09\/Ulla-4-150x150.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-7497\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Ulla Ij\u00e4s<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian dosentti<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet ja kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Fabian Collan Alexander Collanille 12.11.1834, Coll. 37.3, Collan suvun kokoelma, Kansalliskirjasto.<\/p>\n\n\n\n<p>Yrj\u00f6 Kotivuori,&nbsp;<em>Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Axel Gabriel Sj\u00f6str\u00f6m<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 &lt;https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.fi\/henkilo.php?id=12274&gt;. Luettu 15.9.2025.<\/p>\n\n\n\n<p>Yrj\u00f6 Kotivuori,&nbsp;<em>Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Clas Collan<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 &lt;https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.fi\/henkilo.php?id=15085&gt;. Luettu 15.9.2025.<\/p>\n\n\n\n<p>Yrj\u00f6 Kotivuori,&nbsp;<em>Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Fabian Collan<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 &lt;https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.fi\/henkilo.php?id=15202&gt;. Luettu 15.9.2025.<\/p>\n\n\n\n<p>Yrj\u00f6 Kotivuori,&nbsp;<em>Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Gabriel Rein<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 &lt;https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.fi\/henkilo.php?id=13056&gt;. Luettu 15.9.2025.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarja-Liisa Luukkanen,&nbsp;Collan, Fabian. <em>Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4.<\/em> Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013artikkelin pysyv\u00e4 tunniste&nbsp;<a href=\"http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-004448\">http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-004448<\/a> (luettu&nbsp;15.9.2025),<\/p>\n\n\n\n<p>Olli Siitonen, Historian professori ja yliopiston rehtori. 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. <a href=\"https:\/\/375humanistia.helsinki.fi\/gabriel-rein\/historian-professori-ja-yliopiston-rehtori\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/375humanistia.helsinki.fi\/gabriel-rein\/historian-professori-ja-yliopiston-rehtori<\/a> (luettu 15.9.2025)<br><br>Panu Turununen: Fabian Collan, hegelil\u00e4inen filosofi Iisalmesta. Kansalliskirjasto 56 (2014) : 1, s. 9-11.<\/p>\nJAA ARTIKKELI:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F9249&#038;t=My%20day%201834%20%E2%80%93%20Nuoren%20Fabian%20Collanin%20p%C3%A4iv%C3%A4%20marraskuussa%201834&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F9249&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2025%2F09%2Fmuseovirasto.EC9653E09BE8D493E51FA3372488D6D8-0-master.jpg&#038;p&#091;title&#093;=My%20day%201834%20%E2%80%93%20Nuoren%20Fabian%20Collanin%20p%C3%A4iv%C3%A4%20marraskuussa%201834\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Twitter\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F9249&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Share on Twitter\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pin it with Pinterest\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F9249&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2025%2F09%2Fmuseovirasto.EC9653E09BE8D493E51FA3372488D6D8-0-master.jpg&#038;description=My%20day%201834%20%E2%80%93%20Nuoren%20Fabian%20Collanin%20p%C3%A4iv%C3%A4%20marraskuussa%201834\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pin it with Pinterest\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Linkedin\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F9249&#038;title=My%20day%201834%20%E2%80%93%20Nuoren%20Fabian%20Collanin%20p%C3%A4iv%C3%A4%20marraskuussa%201834\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Share on Linkedin\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" \/><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosiaalisessa mediassa seikkaillessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein ihmisiin, jotka ovat kuvanneet omaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 aihetunnisteella my day. Usein kyseess\u00e4 ovat nuoret ihmiset, jotka haluavat jakaa omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n toisille nuorille. Taustalla voi olla halu verrata omaa arkea toisten samankaltaisessa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa el\u00e4vien arkeen ja n\u00e4in saada vahvistusta omille valinnoilleen ja minuuden rakentamisprosessille. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 ei ole syntynyt t\u00e4ysin nykyhetkess\u00e4, vaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":9254,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,1473],"class_list":{"0":"post-9249","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1800-luku","10":"tag-kirjeet","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9249"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9257,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9249\/revisions\/9257"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9254"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}