{"id":9259,"date":"2025-10-09T09:46:08","date_gmt":"2025-10-09T06:46:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9259"},"modified":"2025-10-09T09:46:09","modified_gmt":"2025-10-09T06:46:09","slug":"digitaalisuus-ei-ole-vastaus-kaikkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/digitaalisuus-ei-ole-vastaus-kaikkeen\/","title":{"rendered":"Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen"},"content":{"rendered":"\n

Kansallisarkisto on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt rajoittaa merkitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4sy\u00e4 tutkijasaleihinsa. Vuoden 2026 alusta asiakirjat toimitetaan p\u00e4\u00e4osin vain digitaalisesti H\u00e4meenlinnan, Vaasan ja Turun toimipaikoissa. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt huolta tutkijoissa. Oppiaineemme professori Kirsi Vainio-Korhonen avasi keskustelun Turun Sanomien<\/em> kolumnissaan<\/a> 21.5.2025 sen j\u00e4lkeen, kun Kansallisarkisto oli Suomen Historiallisen Seuran pyynn\u00f6st\u00e4<\/a> kertonut tarkemmin suunnitelmistaan tutkijayhteis\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s joukko oppiaineemme tutkijoita julkaisi 26.5.2025 mielipidekirjoituksen<\/a> kysyen, onko tutkimuksen vapaus uhattuna. Lis\u00e4ksi Turun maakunta-arkiston entinen johtaja Taina Vartiainen esitti huolensa<\/a> siit\u00e4, mit\u00e4 paperimuotoisille aineistoille ja niiden tutkimukselle tapahtuu, kun Kansallisarkiston huomio on t\u00e4ysin digitaalisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkiston p\u00e4\u00e4johtaja P\u00e4ivi Happonen sek\u00e4 tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tanja V\u00e4lisalo vastasivat<\/a> Turun Sanomissa<\/em> 10.6.2025. Sen sijaan, ett\u00e4 he olisivat kuulleet tutkijoiden ja muiden arkistonk\u00e4ytt\u00e4jien huolen uudistusten vaikutuksista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arkistoty\u00f6skentelyyn ja tutkimuksen vapauteen, he korostivat visioita digitaalisuuden mahdollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelu<\/a> on jatkunut kes\u00e4n ja alkusyksyn aikana, mutta puhumme edelleen toistemme ohi. Tutkijat eiv\u00e4t vastusta tai v\u00e4heksy digitaalisuuden merkityst\u00e4 tutkimukselle ja sen luomia uusia mahdollisuuksia. My\u00f6s Happonen ja V\u00e4lisalo itse korostivat vastineessaan, ett\u00e4 digitaaliset ja perinteiset menetelm\u00e4t ja palvelukanavat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Nyt digitaaliset palvelut ovat kuitenkin jyr\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 alleen kaiken muun, eik\u00e4 Kansallisarkisto osaa kertoa, miten digitaalinen ja paperinen maailma jatkossa el\u00e4v\u00e4t arkistossa rinnakkain. Kansallisarkiston n\u00e4k\u00f6kulma on visioissa ja me tutkijat olemme edelleen huolissamme n\u00e4iden visioiden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon aiheuttamista ongelmista.<\/p>\n\n\n\n

Haluamme blogitekstien sarjassa jatkaa keskustelua Kansallisarkiston suunnitelmista ja avata sit\u00e4, miksi koemme niiden uhkaavan vakavasti Suomen historian tutkimusta ja tutkimuksen vapautta. N\u00e4k\u00f6kulmamme on tutkijal\u00e4ht\u00f6inen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa keskitymme siihen, mik\u00e4 on digitaalisen toimittamisen malli ja miten se soveltuu arkistoaineiston kanssa ty\u00f6skentelyyn.<\/p>\n\n\n\n

Digitaalisen toimittamisen malli<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkiston tavoite on ollut jo vuosia<\/a> tehd\u00e4 verkkopalveluista sen ensisijainen palvelukanava. Valmisteilla olevan Kansallisarkiston strategian etuk\u00e4teen julkaistussa tiivistelm\u00e4ss\u00e4 tavoitteeksi kerrotaan jo \u201ct\u00e4ysin digitaalinen palvelu<\/a>\u201d. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt tutkijasalien aukioloaikojen voimakkaana supistamisena ja siirtymisen\u00e4 digitaalisen toimittamisen malliin. Perusteluina<\/a> muutoksille ovat olleet k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4rien lasku, digitaalisen aineiston k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6resurssien ohjaaminen digitaaliseen asiakaspalveluun.<\/p>\n\n\n\n

Lokakuussa 2024<\/a> Kansallisarkisto sulki l\u00e4hes kokonaan H\u00e4meenlinnan toimipisteens\u00e4 ovet ja kokeili siell\u00e4 digitaalisen toimittamisen mallia. Siin\u00e4 asiakirjatilaukset toimitetaan vain digitaalisena yksitt\u00e4isi\u00e4 poikkeuksia lukuun ottamatta. Suurin osa Kansallisarkiston aineistosta on edelleen digitoimatta, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 malli tarkoittaa aineistojen digitointia tilauksesta.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4kuussa 2025 Kansallisarkisto tiedotti<\/a>, ett\u00e4 H\u00e4meenlinnassa pilotoitu digitaalisen toimittamisen malli vakiinnutetaan ja laajennetaan Turun ja Vaasan toimipisteisiin. Muutoksen j\u00e4lkeen arkistot tulevat olemaan kaikille avoimina vain kuukausittaisena tutkijasalip\u00e4iv\u00e4n\u00e4. H\u00e4meenlinnan kokeilusta saatuun palautteeseen Kansallisarkisto on vastannut tarjoamalla mahdollisuutta anoa oikeutta harkinnanvaraiseen itsepalveluasiointiin. Esimerkiksi H\u00e4meenlinnassa itsepalveluasiointi<\/a> mahdollistaa luvan saaneille itsen\u00e4isen arkistojen k\u00e4yt\u00f6n aina kuukauden kolmantena viikkona.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusty\u00f6n realiteetit unohtuneet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkiston digitaalisen toimittamisen mallissa asiakas voi tilata kerrallaan maksutta vain yhden arkistoyksik\u00f6n. Se tarkoittaa tavallisimmin yht\u00e4 koteloa tai nidett\u00e4, joka voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asiakirjoja yhdest\u00e4 useisiin satoihin. Arkiston kokonaisuudessa yksi arkistoyksikk\u00f6 on vain murunen. Esimerkiksi Suomen historian oppiaineessa parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 olevan F\u00f6rfalskarna \u2013 V\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4t<\/a><\/em> -tutkimushankkeen p\u00e4\u00e4asialliseen l\u00e4hdeaineistoon sis\u00e4ltyy l\u00e4hes 300 arkistoyksikk\u00f6\u00e4, mik\u00e4 sekin on vain pieni osa Turun hovioikeuden arkiston yli 10 000:sta arkistoyksik\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Arkistossa vieraileva tutkija on t\u00e4h\u00e4n asti usein tarvinnut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 oman arkistovaunun. Kuvassa on Turun poliisikamarin kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjoja ja ilmoitusasiain p\u00e4iv\u00e4kirjoja 1800-luvun alkupuolelta. Arkistoyksik\u00f6it\u00e4 on 18 ja kaikkien tarvittavien tietojen etsimiseen meni muutama p\u00e4iv\u00e4. Kuva: Taina Saarenp\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Asiakirjatilausten digitointiin ja toimittamiseen<\/a> meni kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 keskim\u00e4\u00e4rin 31 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Tilatun aineiston laatu ja palveluaikojen venyminen luvatusta 4\u201316 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 yll\u00e4ttiv\u00e4t Kansallisarkiston. Jatkossa tavoitteena on 14 vuorokauden toimitusaika<\/a>. Mallin suunnittelussa on unohdettu tutkimusty\u00f6n realiteetit. Tutkija ei l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina tied\u00e4 tarkkaan, mit\u00e4 etsii tai mist\u00e4 etsitty tieto voi l\u00f6yty\u00e4. Digitaalisen toimittamisen palvelumallin suunnittelussa vaikuttaa unohtuneen se tosiseikka, ett\u00e4 arkistolaitoksella ei ole koskaan ollut tarpeeksi resursseja kaikkien aineistojensa yksityiskohtaiseen luetteloimiseen. Useimmiten aineistojen kuvailutiedot ovat eritt\u00e4in niukkoja eik\u00e4 arkiston syntymisen ja rakentumisen logiikka aina avaudu helposti. Kokonaiskuvan arkistosta ja sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 saa usein vain tilaamalla suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n aineistoa ja tutustumalla siihen itse.<\/p>\n\n\n\n

Historiantutkimus on usein pienten murusten kaivamista ja yhdistely\u00e4 laajoista aineistoista sek\u00e4 useiden eri toimijoiden arkistoista. T\u00e4m\u00e4 koskee aivan erityisesti vanhempia aikoja sek\u00e4 sellaisten ihmisten ja v\u00e4est\u00f6nosien tutkimusta, jotka eiv\u00e4t ole itse tuottaneet kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4 (Saarenp\u00e4\u00e4 & Savolainen 2022). Tutkija voi tarvita lyhyess\u00e4 ajassa jopa kymmeni\u00e4 tai satoja arkistoyksik\u00f6it\u00e4 ja saattaa lopulta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 vain yksitt\u00e4isi\u00e4 asiakirjoja. Jotkut aineistot my\u00f6s vaativat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti useiden arkistoyksik\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rinnakkain. Suomalaisten viranomaisten arkistoissa tiedon \u00e4\u00e4relle p\u00e4\u00e4see usein erilaisten luetteloiden ja diaarien kautta. Hyv\u00e4 esimerkki ovat Turun poliisikamarin kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjat 1800-luvun alkupuolelta. Jotta voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietyn henkil\u00f6n tapaus tai vaikkapa tutkia tietty\u00e4 rikostyyppi\u00e4, on kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjoja aina k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 ilmoitusasioiden p\u00e4iv\u00e4kirjojen kanssa. Ne ohjaavat helposti oikeaan paikkaan monisatasivuisessa p\u00f6yt\u00e4kirjaniteess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkkej\u00e4 laajoja l\u00e4hdeaineistoja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta ja Kansallisarkiston digitaalisen toimittamisen mallin sille aiheuttamista haasteista ovat esitt\u00e4neet historioitsijat Kaisa Kyl\u00e4koski<\/a> ja Maare Paloheimo<\/a>. Tutkimusty\u00f6 ei onnistu mallissa, jossa arkistoyksik\u00f6it\u00e4 saa digitoituna k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 yksi tai kaksi kuukaudessa ja p\u00e4\u00e4sy tutkijasaliin on rajattua. Tutkija, joka on oman tutkimusaineistonsa asiantuntija, pystyy tekem\u00e4\u00e4n tarvittavan ty\u00f6n murto-osassa siit\u00e4 ajasta, joka kuluu aineiston digitointiin ja tilauksen odotteluun, kunhan h\u00e4n vain p\u00e4\u00e4see k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aineistoa. <\/p>\n\n\n\n

Visioista ongelmiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Historiantutkimus on 1700-luvulta l\u00e4htien perustunut tarkalle alkuper\u00e4isl\u00e4hteiden tutkimukselle. Sen on osaltaan mahdollistanut arkistoaineistojen kokoaminen kansallisiin arkistolaitoksiin. Arkistossa l\u00e4hteiden on ajateltu olevan turvassa ja erityisesti 1800-luvulta alkaen my\u00f6s tutkimuksen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. 1700-luvulla syntyi my\u00f6s julkisuusperiaate, joka nyky\u00e4\u00e4n takaa viranomaisten asiakirjojen julkisuuden ja on keskeinen kansalaisten oikeusturvan kannalta. Kansallisarkiston tutkijasalien avoimuus on l\u00e4hes 200 vuoden ajan osaltaan mahdollistanut julkisuusperiaatteen toteutumisen.<\/p>\n\n\n\n

Tutkijasalik\u00e4yntien v\u00e4heneminen on kiistaton tosiasia, eik\u00e4 paluusta joidenkin vuosien takaisiin laajoihin aukioloaikoihin kannata luultavasti edes haaveilla. Kansallisarkiston valitsema linja asiakkaiden ohjaamiseen ja jopa pakottamiseen digitaaliseen asiointiin ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen. Esimerkiksi Ison-Britannian valtionarkiston strategiassa vuodelta 2023 (Strategic plan: Archives for Everyone – Portals<\/a>) on linjattu tavoitteeksi nostaa arkiston lukusalien k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 50 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto ei ole oma-aloitteisesti ollut kiinnostunut k\u00e4ym\u00e4\u00e4n keskustelua tutkijoiden ja muiden arkiston k\u00e4ytt\u00e4jien kanssa. Kansallisarkiston, tutkijoiden ja tutkimusrahoittajien tulisi kuitenkin voida keskustella avoimesti aineistojen saavutettavuudesta tulevaisuudessa. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta osapuolet pystyv\u00e4t jatkossakin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n (historian)tutkimusta parhaalla mahdollisella tavalla. Syyskuussa Kansallisarkisto ja Suomen Historiallisen Seuran edustus kokoontuivat keskustelemaan tutkijoiden huolista ja Kansallisarkisto lupasi yhteisty\u00f6n tiivistyv\u00e4n<\/a>. T\u00e4st\u00e4 lupauksesta t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 kiinni.<\/p>\n\n\n\n

Kaipaamme keskustelua siit\u00e4, kenen ehdoilla ja keit\u00e4 ajatellen Kansallisarkiston linjaukset on tehty. Onko tavoite t\u00e4ysin digitaalisesta palvelusta todella syntynyt arkiston k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeista ja heid\u00e4n etuaan ajatellen? Tutkijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta digitaalisen toimittamisen mallia l\u00e4hdettiin toteuttamaan keskener\u00e4isen\u00e4 ja sit\u00e4 laajennetaan, vaikka esiin nousseita ongelmia ei ole ratkaistu. Uuden mallin ongelmat eiv\u00e4t ratkea sill\u00e4, ett\u00e4 arkistoon p\u00e4\u00e4see kerran kuussa kaikille avoimena tutkijasalip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tai anomalla lupaa harkinnanvaraiseen itsepalveluasiointiin joinakin p\u00e4ivin\u00e4 kuukaudessa. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Kansallisarkiston digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia historiantutkimukseen.\u00a0<\/em>

Taina Saarenp\u00e4\u00e4, FT,\u00a0tutkijatohtori
Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m, FT, tutkijatohtori\u00a0
Mari V\u00e4lim\u00e4ki, FT, dosentti
<\/p>\n\n\n\n

Topi Artukka, FT, tutkijatohtori
Ulla Ij\u00e4s, FT, dosentti
Jarkko Keskinen, FT, yliopistonlehtori
Terhi Kivist\u00f6, FM, Arkistoalan yliopisto-opettaja
Mikael Korhonen, FT
Jenni Kuuliala, FT, yliopistonlehtori
Kirsi Laine, FT, tutkijatohtori
Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk, FT, dosentti
Heidi Pitk\u00e4nen, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Suvi Rytty, FT, tutkijatohtori
Mikko Saira, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Sakari Salokannel, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Anna Sassali-Tanila, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Josefine Sj\u00f6berg, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Maria Syv\u00e4niemi, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Kirsi Vainio-Korhonen, Suomen historian professori
Noora Viljamaa, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Charlotta Wolff, Suomen historian professori<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Taina Saarenp\u00e4\u00e4 & Panu Savolainen, \u201cTurkulaisten j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Arkistot, historiallisen tiedon reunaehdot ja tutkimusprosessi\u201d, Johanna Kallio & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.) Turun k\u00f6yh\u00e4t kasvot. Huono-osaiset perheet ja lapset 1800- ja 2000 luvulla<\/em>, Turku, THY 2022.  
<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansallisarkisto on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt rajoittaa merkitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4sy\u00e4 tutkijasaleihinsa. Vuoden 2026 alusta asiakirjat toimitetaan p\u00e4\u00e4osin vain digitaalisesti H\u00e4meenlinnan, Vaasan ja Turun toimipaikoissa. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt huolta tutkijoissa.<\/p>\n","protected":false},"author":1067,"featured_media":9264,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258,63,388],"tags":[1652,1788,1787,299,1116,18],"class_list":{"0":"post-9259","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"category-nakokulmia","10":"category-tutkimusaineistot","11":"tag-arkistot","12":"tag-asiakirjat","13":"tag-digitaalisuus","14":"tag-historiantutkimus","15":"tag-kansallisarkisto","16":"tag-suomen-historia","17":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1067"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9259"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9272,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9259\/revisions\/9272"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9264"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}