{"id":9284,"date":"2025-10-29T13:59:00","date_gmt":"2025-10-29T11:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9284"},"modified":"2025-10-29T13:59:01","modified_gmt":"2025-10-29T11:59:01","slug":"kaakkois-suomen-talousvaikeudet-ovat-tuttuja-sadan-vuoden-takaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kaakkois-suomen-talousvaikeudet-ovat-tuttuja-sadan-vuoden-takaa\/","title":{"rendered":"Kaakkois-Suomen talousvaikeudet ovat tuttuja sadan vuoden takaa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Rajajoen raja-asema Terijoella Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lisell\u00e4 rajalla. Tuntematon kuvaaja, 1920-luku. Etel\u00e4-Karjalan museo, kuvat ja esineet.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Koronapandemia ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan kuihduttivat ven\u00e4l\u00e4isten turistivirrat it\u00e4rajan yli Suomeen, mik\u00e4 on ajanut Kaakkois-Suomen rajakuntia talousvaikeuksiin. Erityisen vaikeaksi tilanne on p\u00e4\u00e4ssyt Vaalimaan rajanylitysliikenteest\u00e4 el\u00e4neell\u00e4<\/a> Virolahdella ja ven\u00e4l\u00e4isturisteja houkutelleella<\/a> Imatralla. Toukokuussa Yle uutisoi, ett\u00e4 Virolahti joutuu valtion arviointimenettelyyn<\/a>. Imatra puolestaan k\u00e4rsii my\u00f6s korkeasta ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4<\/a>, sill\u00e4 monilla paikkakunnan perinteisill\u00e4 teollisuusyrityksill\u00e4 menee heikosti.<\/p>\n\n\n\n

Kaakkois-Suomen kuntien nyt k\u00e4rsim\u00e4t ongelmat eiv\u00e4t ole uusia. P\u00e4invastoin ne ovat suorastaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n samankaltaisia niihin vaikeuksiin n\u00e4hden, joiden kanssa Karjalankannaksen etel\u00e4- ja kaakkoisosien kunnat, eli silloiset Kaakkois-Suomen kunnat, painivat Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen 1920- ja 1930-luvuilla. Viel\u00e4 1900-luvun alussa Viipurin l\u00e4\u00e4nin rannikkoseutu eli niin sanottu Merikarjala<\/a> oli Suomen mittapuulla vaurasta seutua. Pietarin yl\u00e4luokka vietti kesi\u00e4\u00e4n Kannaksen rannikolla huviloillaan ja toivat huomattavasti tuloja Suomeen. Kes\u00e4vieraiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Terijoella, Uudellakirkolla ja Kuolemaj\u00e4rvell\u00e4 nousi parhaimmillaan 60 000:een. Pietari oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 vientikohde. Kasvava kaupunki nieli l\u00e4hes loputtomasti soraa, kivi\u00e4 ja halkoja, joita merikarjalaiset rahtasivat sinne rannikkoaluksillaan. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suurimmassa purjehduspit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 Koivistolla oli vuonna 1916 per\u00e4ti 250 rannikkoalusta. Talvisesta it\u00e4isen Suomenlahden kalansaalista noin 90 % vietiin Pietariin.<\/p>\n\n\n\n

Kaikelta t\u00e4lt\u00e4 h\u00e4visi pohja vuosina 1917\u20131918, kun Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tuli vallankumous, Suomi itsen\u00e4istyi ja maiden v\u00e4linen raja sulkeutui. Kannaksen huvilaseudulta h\u00e4visiv\u00e4t kymmenet tuhannet kes\u00e4asukkaat, rannikkolaivurit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet en\u00e4\u00e4 Pietariin, eik\u00e4 talven koko kalansaaliille yksinkertaisesti riitt\u00e4nyt kysynt\u00e4\u00e4 Suomessa. Monelle talolle, jossa elanto oli saatu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 purjehduksesta ja kalastuksesta, eik\u00e4 viljelysmaata ollut kuin nimeksi, t\u00e4m\u00e4 oli taloudellinen katastrofi. Kyseess\u00e4 oli siis pohjimmiltaan sama ongelma kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n Kaakkois-Suomessa, eli rajan sulkeutumisesta ja sen ylitt\u00e4neiden taloudellisten yhteyksien katkeamisesta johtunut elinkeinojen kriisi.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s ihmisten reaktiot muistuttavat toisiaan. Kannaksella nosti itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tietynlainen kotiseutuylpeys, jonka avulla yritettiin luoda toivoa tulevaan. Samoin Imatralla n\u00e4rk\u00e4styttiin<\/a> Ylen Imatraa koskevasta uutisoinnista, jota pidettiin liian negatiivisena. Lis\u00e4ksi suhtautumisessa menneeseen ja turismiin liittyv\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on ollut yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Imatralainen yritt\u00e4j\u00e4 kertoi Ylen haastattelussa<\/a>, ett\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Imatralla ehdittiin tottua \u201dhelppoon leip\u00e4\u00e4n\u201d ja kaupunkiin kertyneen \u201dpullam\u00f6ss\u00f6\u00e4 porukkaa\u201d. Samanlaisia ajatuksia esitettiin huvila-asutukseen liittyen jo ennen Suomen itsen\u00e4istymist\u00e4. Kaikki eiv\u00e4t pit\u00e4neet kes\u00e4asukkaiden palvelemisella ansaitsemista kunnon ty\u00f6ntekona. Erityisesti kes\u00e4asukkaita kyydinneit\u00e4 hevosajureita pidettiin laiskanpuoleisina ja helppoon rahaan mieltynein\u00e4, joita kiinnosti enemm\u00e4n rautatieaseman edess\u00e4 odottelu ja muiden ajurien kanssa rupattelu kuin oikea ty\u00f6, joksi usein nimettiin maanviljely.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
R\u00e4nsistynyt huvila Terijoella. Kuva: Uuno Peltoniemi, 1937. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ilmi\u00f6iden yhteydet jatkuvat my\u00f6s ratkaisupuolelle. Suomen valtio ja maamiesseurat tarjosivat 1920- ja 30-luvuilla aikansa talousongelmien patenttiratkaisua eli maanviljelyn kehitt\u00e4mist\u00e4, vaikka edellytykset laajamittaiselle viljelykselle olivat monin paikoin heikot Merikarjalan rannikolla viljelysmaan v\u00e4hyyden ja huonon laadun vuoksi. Lis\u00e4ksi maanviljelyyn liittyv\u00e4 osaaminen ei ollut rannikkov\u00e4est\u00f6ll\u00e4 aina kovin hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla, koska merenkulku ja kalastus olivat olleet t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 tulonl\u00e4hteit\u00e4. Moni rannikon asukas ep\u00e4ili maanviljelyn mahdollisuuksia el\u00e4tt\u00e4\u00e4 seutua ja olisi toivonut ennemmin tukea merenkulun ja kalastuksen ongelmakohtien ratkaisemiseen. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 panostukset maanviljelyyn alkoivat kantaa hedelm\u00e4\u00e4 vasta 1930-luvun loppupuolella ja silloinkin vain siell\u00e4, miss\u00e4 viljelyll\u00e4 todella oli edellytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hestymistapa alueellisiin ongelmiin ei ole sadassa vuodessa juuri muuttunut. Hallituksen ty\u00f6ryhm\u00e4 sai helmikuussa 2025 valmiiksi esityksen it\u00e4isen Suomen tukemiseksi<\/a>. Sen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 taloudellista kasvua, investointeja ja ty\u00f6voiman saamista. Siis aikamme yleisl\u00e4\u00e4kett\u00e4, jota voisi ehdottaa mille tahansa talousvaikeuksista k\u00e4rsiv\u00e4lle alueelle. Maakuntaliitot ehtiv\u00e4t jo moittia sit\u00e4 konkretian puutteesta. Toivoa sopii, ett\u00e4 konkretiaa viel\u00e4 l\u00f6ytyy ja paikalliset olosuhteet osataan ottaa huomioon. Muutoin Kaakkois-Suomen taloudellisten olojen korjaaminen voi olla pitk\u00e4 ja vaikea prosessi.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sakari Salokannel<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka tutkii Merikarjalan rannikkoa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong> ja kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto: Maataloudellisen rajaseututoiminnan arkisto HE. Suomenlahtea ja it\u00e4rajaa koskevat asiakirjat (1920\u20131941)<\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -verkkopalvelu:
–Karjala, Rannan Sanomat, Suomen kalastuslehti, Ty\u00f6, Viipurin Sanomat<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteenm\u00e4ki, Maria. Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911\u20131914. <\/em>Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koronapandemia ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan kuihduttivat ven\u00e4l\u00e4isten turistivirrat it\u00e4rajan yli Suomeen, mik\u00e4 on ajanut Kaakkois-Suomen rajakuntia talousvaikeuksiin. Erityisen vaikeaksi tilanne on p\u00e4\u00e4ssyt Vaalimaan rajanylitysliikenteest\u00e4 el\u00e4neell\u00e4 Virolahdella ja ven\u00e4l\u00e4isturisteja houkutelleella Imatralla. Toukokuussa Yle uutisoi, ett\u00e4 Virolahti joutuu valtion arviointimenettelyyn. Imatra puolestaan k\u00e4rsii my\u00f6s korkeasta ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4, sill\u00e4 monilla paikkakunnan perinteisill\u00e4 teollisuusyrityksill\u00e4 menee heikosti. Kaakkois-Suomen kuntien nyt k\u00e4rsim\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":5769,"featured_media":9286,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[923,87],"class_list":{"0":"post-9284","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1900-luku","10":"tag-taloushistoria","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5769"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9284"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9292,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9284\/revisions\/9292"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9286"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}