{"id":9294,"date":"2025-10-30T10:42:21","date_gmt":"2025-10-30T08:42:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9294"},"modified":"2025-10-30T10:42:23","modified_gmt":"2025-10-30T08:42:23","slug":"digitaalisuus-ei-ole-vastaus-kaikkeen-osa-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/digitaalisuus-ei-ole-vastaus-kaikkeen-osa-3\/","title":{"rendered":"Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen, osa 3"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4ss\u00e4 Kansallisarkiston uuden digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia tutkimukseen k\u00e4sittelev\u00e4n blogisarjan kolmannessa osassa jatkamme keskustelua digitoinnin kustannuksista ja siit\u00e4, mit\u00e4 malli tarkoittaa eri asemissa oleville arkistojen k\u00e4ytt\u00e4jille. Blogisarjan aiemmat osat l\u00f6ytyv\u00e4t seuraavien linkkien takaa: Ensimm\u00e4inen osa<\/a>. Toinen osa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kuka digitoinnit maksaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Keskustelu Kansallisarkiston suunnitelmista on k\u00e4ynyt sarjan edellisten osien julkaisemisen j\u00e4lkeen vilkkaana. Historiantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4<\/a> Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 16.\u201318.10.2025 arkistojen tulevaisuudesta k\u00e4ytiin paneelikeskustelu, jonka l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n\u00e4 piirteen\u00e4 oli tutkijoiden huoli siit\u00e4, ett\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 arkistoalaa uhkaavat ulkoa tulevat rahoituksen leikkaukset ja toisaalta se, ett\u00e4 Kansallisarkiston\u00a0 valitsema toimintatapa ei palvele tutkijoiden tarpeita.\u00a0SHS:n toiminnanjohtaja Sari Aalto kirjoitti keskustelun annista Agricolan Tietosanomiin<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tutkijoiden k\u00e4ym\u00e4n keskustelun lis\u00e4ksi Kansallisarkisto j\u00e4rjesti Historiantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 oman session, joka k\u00e4sitteli digitaalista murrosta sek\u00e4 arkiston uusia palveluja.Turussa se j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 3.12.2025 tutkijoille keskustelutilaisuuden digitaalisen toimittamisen laajentamisesta Turun toimipaikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto reagoi tutkijoiden k\u00e4ym\u00e4\u00e4n keskusteluun my\u00f6s julkaisemalla tiedotteen<\/a> 22.10. Lis\u00e4tietoa Kansallisarkiston suunnitelmista on siis saatu ja saadaan joulukuussa lis\u00e4\u00e4, mutta kansallisarkiston edustajat eiv\u00e4t kuitenkaan Historiantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 sessiossa tai tiedotteessaan vastanneet kaikkiin esiin nostettuihin huoliin.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen niist\u00e4 liittyy digitoinnin kustannuksiin. Arkistoyksikk\u00f6 kerrallaan digitoitavan aineiston k\u00e4ytt\u00f6 ei ole realistista useimpien tutkimusprojektien aikatauluissa<\/a>. Kansallisarkisto on tunnistanut ongelman ja tarjoaa siksi tutkijoille mahdollisuutta yhteisty\u00f6ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n laajojen aineistojen digitointiin ja tekstitunnistukseen. Tiedotteessaan Kansallisarkisto antaa esimerkkej\u00e4 tutkimuksista, jossa t\u00e4llaista yhteisty\u00f6t\u00e4 on tehty hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4. Toimintatavassa on kuitenkin ongelmia, joiden takia sit\u00e4 ei voi yleist\u00e4\u00e4 koskemaan koko tutkimuksen kentt\u00e4\u00e4. T\u00e4rkeimpi\u00e4 niist\u00e4 on se, ett\u00e4 t\u00e4llainen yhteisty\u00f6ss\u00e4 tehty suurempien kokonaisuuksien digitointi on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti maksullista. Jos sis\u00e4ll\u00f6ntunnistus vaatii mallien jatkokoulutusta, on my\u00f6s se maksullista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkiston toiminta tuntuu perustuvan ajatukseen, ett\u00e4 tutkimusta teht\u00e4isiin ennen kaikkea isoissa hankkeissa, joiden budjettiin voisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 digitoinnin kustannuksia. Hankkeiden budjetit ovat kuitenkin jo valmiiksi tiukkoja. Monet tutkijat ty\u00f6skentelev\u00e4t  hankkeiden sijaan suhteellisen lyhytkestoisilla henkil\u00f6kohtaisilla apurahoilla, jotka ovat jo nyt pieni\u00e4, eik\u00e4 niist\u00e4 ole mahdollista maksaa aineiston digitointia. Erityisesti v\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s kokonaan ilman rahoitusta puhumattakaan perustutkinto-opiskelijoista, jotka tekev\u00e4t tutkielmansa osana opintojaan. <\/p>\n\n\n\n

Joitakin henkil\u00f6kohtaisia apurahoja t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n voi hakea kuluapurahaa, mutta t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi sit\u00e4, ett\u00e4 digitoitavan aineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi t\u00e4sm\u00e4llisesti tiedossa jo hakuvaiheessa. Lis\u00e4ksi on t\u00e4ysin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 suostuvatko t\u00e4rkeimm\u00e4t tutkimusrahoittajat maksamaan digitoinnin kustannuksia. Kansallisarkisto pyrkii nyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ll\u00e4\u00e4n siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n digitoinnin kustannuksia tutkimusrahoittajien harteille, ja siksi keskusteluun tulisi saada rahoittajien kanta siit\u00e4, ovatko ne siihen valmiita<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto kirjoittaa tiedotteessaan, ett\u00e4 \u201casiakkaalta digitaalinen toimittaminen s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sek\u00e4 aikaa ett\u00e4 varoja, koska h\u00e4nen ei tarvitse matkustaa paikan p\u00e4\u00e4lle tutkimaan aineistoja.\u201d T\u00e4m\u00e4 koskee kuitenkin vain tilannetta, jossa valtaosa tutkijan tarvitsemasta aineistosta on valmiiksi digitoitu. Historiantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 Kansallisarkisto ilmoitti, ett\u00e4 useamman kuin yhden arkistoyksik\u00f6n digitaalinen toimittaminen maksaa 55 euroa yksik\u00f6lt\u00e4. Jos jokaisen arkistoyksik\u00f6n digitointia on odotettava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi viikkoa tai nopeammasta toimituksesta on maksettava, s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 toiselle paikkakunnalle matkustaminen useimmissa tapauksissa sek\u00e4 aikaa ett\u00e4 rahaa, jos arkisto vain on auki useampana per\u00e4tt\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkiston tiedote on j\u00e4lleen esimerkki siit\u00e4 tavasta, jolla tutkijat ja Kansallisarkisto puhuvat toistensa ohi. Kun tutkijat kiinnittiv\u00e4t huomiota siihen, ett\u00e4 kaikkia aineistoja ei kannata digitoida ja t\u00e4rkeint\u00e4 on taata p\u00e4\u00e4sy fyysisin aineistoihin, vastasi Kansallisarkisto tarjoamalla yhteisty\u00f6ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 maksullista digitointia. Pohjimmaltaan ongelma liittyy siihen, ett\u00e4 Kansallisarkistolle asiakirjojen digitointi ei ole vain k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaa, vaan ideologinen valinta. Historiantutkimuksen p\u00e4ivien keskustelussa Kansallisarkiston edustajien kanssa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 kaikkien fyysisten aineistojen digitointi kest\u00e4isi nykyisell\u00e4 vauhdilla satoja vuosia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta se kerrottiin Kansallisarkiston tavoitteeksi. My\u00f6s tekstitunnistaminen, joka on keskeinen edellytys sille, ett\u00e4 digitoitujen aineistojen k\u00e4ytt\u00f6 tarjoaisi merkitt\u00e4vi\u00e4 lis\u00e4hy\u00f6tyj\u00e4, vaatii hidasta kielimallien kouluttamista. Tekstintunnistamista ei olla voitu viel\u00e4 tehd\u00e4 kuin pienelle osalle jo digitoiduista aineistoista. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Kansallisarkiston tiedote p\u00e4\u00e4ttyy toteamukseen: \u201cTavoitteenamme on tunnistaa kaikki sis\u00e4ll\u00f6t tulevien vuosien aikana siten, ett\u00e4 kaikki digitoitu aineisto on jatkossa sis\u00e4lt\u00f6tunnistettua ja kaikki digitaalinen data on sis\u00e4lt\u00f6haettavissa.\u201d T\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon mukaan tavoite ei ole toteutumassa edes l\u00e4himpien vuosikymmenten aikana.<\/p>\n\n\n\n

Kuka on tutkija?\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksi suurimmista digitaalisen toimittamisen mallin ep\u00e4kohdista on se, ett\u00e4 se asettaa arkistojen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n eriarvoiseen asemaan. Itsepalveluasiointi rajoitetaan Kansallisarkiston ohjeiden<\/a> mukaan aikakriittiseen tutkimukseen, ja perusteena voi olla esimerkiksi rahoitettu tutkimus, elinkeinon harjoittaminen tai viranomaisasiointi. N\u00e4m\u00e4 ovat vain esimerkkej\u00e4, mutta kun lis\u00e4ksi ohjeissa todetaan, ett\u00e4 hakijalla tulee olla kyky itsen\u00e4iseen ty\u00f6skentelyyn tutkijasalissa, rajautuvat itsen\u00e4isen asioinnin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t pieneksi joukoksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 kolme kantelua H\u00e4meenlinnan digitaalisen toimittamisen pilotista. Yksi kantelijoista oli ammattisukututkija Terho Asikainen, joka perusteli kanteluaan muun muassa sill\u00e4, ett\u00e4 itsepalveluasiointi oltiin avaamassa vain tutkijoille<\/a>. Oikeusasiamiehen antaessa ratkaisuaan Kansallisarkisto oli p\u00e4ivitt\u00e4nyt ohjeensa itsepalveluasioinnista ja lis\u00e4nnyt sinne mahdollisuuden anoa lupaa my\u00f6s elinkeinonharjoittamisen perusteella. Tapahtumasarja kuvaa hyvin tapaa, jolla Kansallisarkisto toimintaansa kehitt\u00e4\u00e4. Ongelmiin, jotka olisivat olleet ennakoitavissa, reagoidaan vasta j\u00e4lkijunassa.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Oikeusasiamies ei katsonut kanteluiden antavan aihetta tutkintaan, vaan totesi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n edellytt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 asiakirjan antamista koskevaan pyynt\u00f6\u00f6n on vastattava kuukauden kuluessa tai kahden kuukauden sis\u00e4ll\u00e4, jos pyydettyj\u00e4 asiakirjoja on paljon tai ne vaativat muutoin tavallista suuremman ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n (EOAK\/3433\/2025). Arkistossa asioiminen rinnastetaan n\u00e4in vastauksessa viranomaiselle teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tietopyynt\u00f6\u00f6n. T\u00e4llainen ajatus Kansallisarkiston ja arkistoja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kansalaisen suhteesta tuntuu vieraalta.<\/p>\n\n\n\n

Olemme erityisen huolissamme opiskelijoiden asemasta, sill\u00e4 Kansallisarkiston linjaukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 unohtavan perustutkinto-opiskelijat. Akateemisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 opiskelijoita kohdellaan nuorempina kollegoina ja jo kandidaatintutkielmat pohjautuvat historia-alalla itsen\u00e4iseen tutkimusty\u00f6h\u00f6n. Tutkimuksen aiheen ja aineistojen valinta on oleellinen osa tutkimuksen teon prosessia. Opiskelijat valitsevat aiheensa itse, mutta eiv\u00e4t voi tehd\u00e4 sit\u00e4 ilman kandidaatti- ja maisteriseminaareissa tapahtuvaa ohjausta.<\/p>\n\n\n\n

Opintoaikoja on rajattu viime vuosina ja t\u00e4m\u00e4n takia koko tutkintorakennetta on muokattu niin, ett\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6n tekemisen prosessi olisi mahdollisimman sujuva. Aikataulu on niin tiukka, ettei opiskelijoiden ole mahdollista odottaa aineistojen digitointia tai tehd\u00e4 opinn\u00e4ytett\u00e4\u00e4n arkistossa vain kerran tai pari kuukaudessa. Kansallisarkiston toiminta uhkaa johtaa siihen, ett\u00e4 opiskelijoiden vapaus valita aiheensa v\u00e4henee huomattavasti. Jos aineistot pit\u00e4isi digitoida jo ennen seminaarien alkamista, pit\u00e4isi palata takaisin aikaan, jolloin ohjaajat valitsivat aiheet opiskelijoiden puolesta. Jos taas opiskelijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vain jo valmiiksi digitoituja aineistoja, valitsee Kansallisarkisto k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 heid\u00e4n aiheensa. Kerrannaisvaikutukset tulevat olemaan my\u00f6hemmin viel\u00e4 suurempia, kun opiskelijat eiv\u00e4t saa opintojensa aikana mahdollisuutta opiskella fyysisten arkistoaineistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 arkistossa. T\u00e4ll\u00f6in he eiv\u00e4t voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hankkia itsepalveluasiointiluvan edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 itsen\u00e4iseen ty\u00f6skentelyyn arkistossa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Turun Yliopiston Ylioppilaskunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi osaksi tasa-arvoista akateemista yhteis\u00f6\u00e4, jonka j\u00e4senet ovat toistensa kollegoita. Kuva: Mari V\u00e4lim\u00e4ki.\u00a0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Perustutkinto-opiskelijoiden lis\u00e4ksi Kansallisarkiston uudet linjaukset uhkaavat vaikeuttaa kaikkien sellaisten tutkijoiden asemaa, jotka eiv\u00e4t ole ty\u00f6suhteessa yliopistoon. Jos rajaavana kriteerin\u00e4 itsepalveluasioinnin luvan saamiselle on rahoitettu tutkimus, j\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s monet v\u00e4it\u00f6skirja- ja apurahatutkijat mahdollisuuden ulkopuolelle silloin, kun\u00a0 rahoituksessa on katkoja tai arkistoty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n rahoitushakemusta varten. Apurahatutkijoiden asema on muutoinkin haavoittuva<\/a>, ja ep\u00e4varma p\u00e4\u00e4sy arkistol\u00e4hteille hankaloittaa sit\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Historiantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 Kansallisarkiston edustaja lupasi, ett\u00e4 tutkimusluvan my\u00f6nt\u00e4misess\u00e4 on paljon harkintavaraa ja esimerkiksi rahoituksen hakeminen voisi olla peruste luvan saamiseen. T\u00e4m\u00e4 on ilahduttava uutinen, mutta korostaa entisest\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n jakavaa merkityst\u00e4. Fyysisten aineistojen \u00e4\u00e4relle p\u00e4\u00e4sev\u00e4t jatkossa vain ne, jotka ovat oikeassa asemassa tai osaavat sopivasti perustella tarpeensa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto perustelee strategiaansa arkistojen saatavuuden parantamisella.  Valmiiksi digitoidut ja k\u00e4ytt\u00f6rajoittamattomat aineistot ovatkin saavutettavissa milloin tahansa niille, joilla on internetyhteys ja taito k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kansallisarkiston Astia-palvelua. Fyysisi\u00e4 arkistoyksikk\u00f6j\u00e4 tarvitsevat kansalaiset digitaalisen toimittamisen malli jakaa erilaisiin, kesken\u00e4\u00e4n eriarvoisessa asemassa oleviin ryhmiin. Vaikka tutkijasalien avaaminen itsepalveluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on tutkijoille parannus verrattuna tilanteeseen, jossa arkistoon p\u00e4\u00e4sisi vain kerran kuussa, tekee se arkistojen fyysisest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 harvoille asiaan vihkiytyneille tarkoitetun etuoikeuden sen sijaan, ett\u00e4 se olisi kaikille kansalaisille tasaveroisesti avoin mahdollisuus.  Kun arkistolaitos tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, kenelle itsepalveluasiointilupia my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, se m\u00e4\u00e4rittelee my\u00f6s muun muassa sit\u00e4, kuka on tutkija. Kansallisarkisto on ottamassa t\u00e4llaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n vastuun, joka ei sille kuulu. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Kansallisarkiston digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia historiantutkimukseen.<\/p>\n\n\n\n

Taina Saarenp\u00e4\u00e4, FT,\u00a0 tutkijatohtori
Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m, FT, tutkijatohtori\u00a0
Mari V\u00e4lim\u00e4ki, FT, dosentti<\/p>\n\n\n\n

Topi Artukka, FT, tutkijatohtori\u00a0
Ulla Ij\u00e4s, FT, dosentti\u00a0
Terhi Kivist\u00f6, FM, Arkistoalan yliopisto-opettaja\u00a0
Mikael Korhonen, FT
Jenni Kuuliala, FT, yliopistonlehtori\u00a0
Kirsi Laine, FT, tutkijatohtori\u00a0
Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk, FT, dosentti\u00a0
Heidi Pitk\u00e4nen, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Suvi Rytty, FT, tutkijatohtori\u00a0
Mikko Saira, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija\u00a0
Sakari Salokannel, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Anna Sassali-Tanila, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Josefine Sj\u00f6berg, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija\u00a0
Maria Syv\u00e4niemi, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija
Kirsi Vainio-Korhonen, Suomen historian professori\u00a0
Noora Viljamaa, FM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija\u00a0
Charlotta Wolff, Suomen historian professori<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 Kansallisarkiston uuden digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia tutkimukseen k\u00e4sittelev\u00e4n blogisarjan kolmannessa osassa jatkamme keskustelua digitoinnin kustannuksista ja siit\u00e4, mit\u00e4 malli tarkoittaa eri asemissa oleville arkistojen k\u00e4ytt\u00e4jille. Blogisarjan aiemmat osat l\u00f6ytyv\u00e4t seuraavien linkkien takaa: Ensimm\u00e4inen osa. Toinen osa. Kuka digitoinnit maksaa? Keskustelu Kansallisarkiston suunnitelmista on k\u00e4ynyt sarjan edellisten osien julkaisemisen j\u00e4lkeen vilkkaana. Historiantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 16.\u201318.10.2025 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1067,"featured_media":9295,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258,63,388],"tags":[1652,1788,1787,299,1116,18],"class_list":{"0":"post-9294","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"category-nakokulmia","10":"category-tutkimusaineistot","11":"tag-arkistot","12":"tag-asiakirjat","13":"tag-digitaalisuus","14":"tag-historiantutkimus","15":"tag-kansallisarkisto","16":"tag-suomen-historia","17":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9294","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1067"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9294"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9294\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9296,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9294\/revisions\/9296"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}