{"id":9299,"date":"2025-11-07T13:01:05","date_gmt":"2025-11-07T11:01:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9299"},"modified":"2025-11-07T13:01:06","modified_gmt":"2025-11-07T11:01:06","slug":"arkisto-on-aina-myos-kehollinen-kokemus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/arkisto-on-aina-myos-kehollinen-kokemus\/","title":{"rendered":"Arkisto on aina my\u00f6s kehollinen kokemus"},"content":{"rendered":"\n

Keskikes\u00e4n kynnyksell\u00e4 tein arkistossa riemastuttavan l\u00f6yd\u00f6n. Selvitt\u00e4ess\u00e4ni v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni tutkimusjoukkoon kuuluvan Charles Emil Lindstr\u00f6min el\u00e4m\u00e4nkulkua huomasin, ett\u00e4 Charles oli 1850-luvulla opiskellut Turun teknillisess\u00e4 reaalikoulussa, joka perustettiin vuonna 1849 ja joka oli siten yksi Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 teknillisist\u00e4 reaalikouluista. Niinp\u00e4 l\u00e4hdin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 arkistot kertovat Charlesin koulupolusta \u2012 vai kertovatko ne ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Avatessani arkistokansiota Kansallisarkiston Turun toimipisteen tutkijasalissa vatsanpohjassani oli kutkuttava odotuksen tunne, jonka jokainen arkistossa vieraileva tunnistaa. Kutkuttava j\u00e4nnitykseni vaihtui riemuksi, kun huomasin, mit\u00e4 arkistokansiosta l\u00f6ytyi. Koulun arkistoon on nimitt\u00e4in talletettu my\u00f6s kouluun oppilaaksi pyrkineiden hakemukset, jotka avasivat minulle kaipaamiani n\u00e4k\u00f6kulmia Charlesin perheen sosioekonomiseen asemaan. Syntyper\u00e4lt\u00e4\u00e4n avioton Charles varttui k\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 perheess\u00e4, joten Charlesin hakemus kertoo tutkimukseni kannalta monenlaista arvokasta tietoa h\u00e4nen taustastaan.<\/p>\n\n\n\n

Muun muassa asiakirjan koko, materiaali, v\u00e4ri ja muoto kertovat aivan olennaisia asioita paitsi asiakirjasta my\u00f6s sen laatijasta. Charlesin hakemus poikkeaa vaatimattomuudessaan monesta muusta kouluun hakeneen lapsen taustasta. Hakemus koostuu nimitt\u00e4in vain papintodistuksesta sek\u00e4 Charlesin yksityisopettajan Amanda Elvin Schalbergin laatimasta todistuksesta, joka kertoo Charlesin opiskelleen Schalbergin omassa pientenlastenkoulussa ennen hakemistaan teknilliseen oppilaitokseen. K\u00e4siala Schalbergin kirjoittamassa koulutodistuksessa on huolellisesta ja siisti\u00e4, mutta todistus on laadittu paljon ohuemmalle ja kooltaan pienemm\u00e4lle paperille kuin monen muun kouluun hakeneen lapsen hakemus. Valtaosa muista hakemuksista on kirjoitettu paksulle er\u00e4\u00e4nlaiseksi kansioksi taitetulle paperille, jonka sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t tarpeelliset koulu- ja muut todistukset.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Charlesin yksityisopettajan laatimasta todistuksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Charles tunsi 12-vuotiaana kohtuullisesti H\u00fcssnerin uskonnonhistorian ja Lindblomin Katekismuksen sek\u00e4 osasi my\u00f6s kirjoittaa ja laskea. KA, Turun teknillisen oppilaitoksen arkisto, Eb Oppilaiden hakupaperit 1849\u20121886. Kuva: Noora Viljamaa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Tunteeni Charlesin kouluunhakupapereiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 kertovat, miten kokonaisvaltaista l\u00e4hteiden kokeminen on. Puhun l\u00e4hteiden kokemisesta, koska minusta se kuvaa parhaiten t\u00e4llaisen analogisen aineistokokonaisuuden \u00e4\u00e4rell\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4 riemua ja el\u00e4myst\u00e4, joka parhaimmillaan kumuloituu edelleen tieteelliseksi luovuudeksi ja uusiksi tutkimustuloksiksi. On el\u00e4mys saada pidell\u00e4 k\u00e4dess\u00e4 hakemusta, tuntea sen paino tai keveys, taitella varovasti auki moneen kertaan taitettu papintodistus ja ujuttaa pieneksi taiteltu kirje hell\u00e4varaisesti ulos kuorestaan, jossa se on talletettu arkistoon. Analogisia asiakirjoja kokiessa l\u00e4hteiden, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hakemusten, materiaaliset erot huomaa selv\u00e4sti. Digitoiduista asiakirjoista ei puolestaan voi erottaa lainkaan yht\u00e4 hyvin asiakirjojen materiaalieroja eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kokoeroja, jotka nekin voivat kertoa jotakin siit\u00e4, miten erilaisista kodeista ja taustoista kouluun oppilaaksi pyrkineet lapset tulivat. Arkisto on siten my\u00f6s kehollinen kokemus, kuten Pirjo Ovaskainen totesi vastik\u00e4\u00e4n Historiantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 pidetyss\u00e4 paneelikeskustelussa tutkijoiden arkiston tulevaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Tutkija ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osaa ennakoida, mitk\u00e4 asiakirjat ja yksityiskohdat ovat lopulta tutkimukselle kaikista keskeisimpi\u00e4. Yht\u00e4 lailla digitoidusta aineistosta olisi selvinnyt, milloin Charles opiskeli teknillisess\u00e4 oppilaitoksessa ja ett\u00e4 h\u00e4n oli saanut alkeisopetusta yksityiskoulussa sit\u00e4 ennen. Kuitenkin vain analogisen asiakirjan materiaalisuus ja kokeminen sek\u00e4 sen vertaaminen aineistokokonaisuuteen kertoo jotain kiinnostavaa my\u00f6s Charlesin perheen taloudellisesta p\u00e4\u00e4omasta. En ole viel\u00e4 kovin kokenut materiaalisen historiantutkimuksen parissa, joten on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 olisin osannut suunnata huomioni asiakirjojen keskin\u00e4isiin materiaalisiin eroihin, jos olisin tutustunut koulun arkistoon vain digitaalisessa muodossa. Toisaalta digitoitu aineisto ei avaa kokeneellekaan tutkijalle kaikkia niit\u00e4 materiaalisia ulottuvuuksia, jotka selvi\u00e4v\u00e4t analogisista asiakirjoista kenties jo yhdell\u00e4 vilkaisulla. Siksi tutkijat ja opiskelijat tarvitsevat jatkossakin sek\u00e4 analogisia ett\u00e4 digitoituja aineistoja, <\/a>kuten Taina Saarenp\u00e4\u00e4, Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m ja Mari V\u00e4lim\u00e4ki ovat tuoneet esiin t\u00e4ss\u00e4 blogissa ilmestyv\u00e4ss\u00e4 Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen -blogisarjassa.<\/p>\n\n\n\n

Palaan viel\u00e4 lopuksi fyysisen arkistovierailun her\u00e4tt\u00e4miin tunteisiin. L\u00e4hdel\u00f6yd\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4 her\u00e4\u00e4v\u00e4t tunteet eiv\u00e4t ole tutkimuksen kannalta merkityksett\u00f6mi\u00e4 tai triviaaleja seikkoja. Ammattitaitoinen tutkija osaa nimitt\u00e4in valjastaa l\u00e4hdel\u00f6yd\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4 syntyv\u00e4t tunteensa tutkimuksen ty\u00f6kaluiksi ja edelleen uusiksi tutkimustuloksiksi. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 arkistoihin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t jatkossakin tutkijoiden lis\u00e4ksi my\u00f6s opiskelijat, sill\u00e4 arkistoty\u00f6skentely\u00e4 ei voi oppia muualla kuin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 arkistoissa.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"Noora<\/figure>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja viimeistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa syntyper\u00e4lt\u00e4\u00e4n aviottomien lasten huono-osaisuuden kokemuksista 1800-luvun Turussa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskikes\u00e4n kynnyksell\u00e4 tein arkistossa riemastuttavan l\u00f6yd\u00f6n. Selvitt\u00e4ess\u00e4ni v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni tutkimusjoukkoon kuuluvan Charles Emil Lindstr\u00f6min el\u00e4m\u00e4nkulkua huomasin, ett\u00e4 Charles oli 1850-luvulla opiskellut Turun teknillisess\u00e4 reaalikoulussa, joka perustettiin vuonna 1849 ja joka oli siten yksi Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 teknillisist\u00e4 reaalikouluista. Niinp\u00e4 l\u00e4hdin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 arkistot kertovat Charlesin koulupolusta \u2012 vai kertovatko ne ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Avatessani arkistokansiota Kansallisarkiston Turun toimipisteen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":9300,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63,388],"tags":[458,720,1652,299],"class_list":{"0":"post-9299","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-1800-luku","11":"tag-arkistoaineistot","12":"tag-arkistot","13":"tag-historiantutkimus","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9299","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9299"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9302,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9299\/revisions\/9302"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9300"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}