{"id":930,"date":"2017-03-13T19:17:20","date_gmt":"2017-03-13T19:17:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=930"},"modified":"2017-03-15T10:58:06","modified_gmt":"2017-03-15T10:58:06","slug":"itamerentakaiset-naapurit-kaksipaisen-kotkan-varjossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/itamerentakaiset-naapurit-kaksipaisen-kotkan-varjossa\/","title":{"rendered":"It\u00e4merentakaiset naapurit kaksip\u00e4isen kotkan varjossa"},"content":{"rendered":"

Vaikka kirjoitukseni otsikko saattaa johdatella Timo Koivusalon kes\u00e4teatterimaisen Kaksip\u00e4isen kotkan varjossa \u2013elokuvan<\/a><\/em> pariin, pyrin kertomaan kokemuksistani puolalaissuomalaisesta historiaseminaarista.\u00a0 Koivusalon mahtipontisen elokuvan alkukohtaus, jossa Mikko Leppilammen esitt\u00e4m\u00e4 Aaro Manner seisoo h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 Nakkilan kirkon edess\u00e4, osuu kuitenkin suoraan seminaarin teeman ytimeen. Nimitt\u00e4in kirkon ikkunasta siint\u00e4\u00e4 kaksip\u00e4inen kotka, jonka suunnaton varjo laskeutuu p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n ylitse. Vertauskuvallisella kohtauksella viitataan luonnollisesti Suomen asemaan Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla. Kuten hyvin tied\u00e4mme, ei lyhyt ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4miskausi anna koko totuutta autonomian ajasta. P\u00e4\u00e4osin aikakauteen liitet\u00e4\u00e4n rauhallinen rinnakkaiselo ja tietyt erityisvapaudet.<\/p>\n

Osallistuin viime vuoden lokakuussa Puolan tiedeakatemian historia-instituutin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n konferenssiin, jonka esitelm\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t monipuolisesti Suomen ja Puolan suhdetta Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan ja my\u00f6hemmin Neuvostoliittoon. Seminaari kulkikin iskev\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 In the Shadow of Russia, Poland and Finland in the 20th Century<\/a><\/em>. Tarkemmin ottaen kronologisesti liikuttiin 1870-luvulta Solidaarisuusliikkeen nousuun 1980-luvulle.’<\/p>\n

\"\"

Reunavaltiopolitiikkaa k\u00e4sitellyt ulkoministerikokous j\u00e4rjestettiin Varsovassa 1924. (Museovirasto<\/em>)<\/p><\/div>\n

Oma esitelm\u00e4aiheeni, The Solidarity Movement and the Transition of Polish Society, Represented in Finnish Media 1980\u20131989<\/em>, edusti seminaarin tuoreinta historiaa. Puolituntisen puheenvuoron aikana kuvailin suomalaisen valtalehdist\u00f6n, Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden, asennoitumista Puolassa k\u00e4ynnistyneeseen ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n kansanliikkeeseen, joka j\u00e4risytti vallitsevan j\u00e4rjestelm\u00e4n perusteita. Kiteytettyn\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 kirjoittelu oli varovaista eik\u00e4 kauaskantoisia ennustuksia koko it\u00e4blokin tulevaisuudesta maalailtu.<\/p>\n

Seminaarin teemaa ajatellen on nostettava esiin mielenkiintoinen havainto: lehtikirjoittelussa Solidaarisuusliikkeen aikaansaaman murroskauden t\u00e4rkein ulottuvuus oli juurikin Neuvostoliitto. Kiinnostus Puolan tapahtumia kohtaan ei ollut t\u00e4ysin vilpit\u00f6nt\u00e4, vaan lehdiss\u00e4 seurattiin tarkkaavaisesti, miten id\u00e4n suurvalta reagoisi Puolan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Samalla It\u00e4meren etel\u00e4puolen kriisipes\u00e4kett\u00e4 peilattiin Suomen ulkosuhteisiin. Olihan Suomen asema erilainen kuin muiden Euroopan maiden erityislaatuisesta puolueettomuudesta johtuen. T\u00e4m\u00e4 geopolitiikkadiskurssi muodosti siis kolmion, jonka p\u00e4iss\u00e4 olivat Puola, Neuvostoliitto ja Suomi.<\/p>\n

Seminaarin muut esitelm\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t mm. Suomen ja Puolan diplomaattisia kiemuroita maailmansotien v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 it\u00e4merentakaisten naapureiden kohtaloita Molotov\u2013Ribbentrop-sopimuksen pihdeiss\u00e4. Historiasta etsittiin maiden v\u00e4lille yhtym\u00e4kohtia ja eroavaisuuksia. Pohdintoja synnytti ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kummankin valtion maantieteellinen asema Ven\u00e4j\u00e4n naapurissa. Puolalaisten historiantutkijoiden puheenvuoroista oli aistittavissa kaikuja Euroopan kiristyneest\u00e4 turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.<\/p>\n

Kaksip\u00e4isen kotkan varjossa<\/em> p\u00e4\u00e4ttyy tyypillisen musikaalielokuvan tapaan onnellisesti. Positiiviss\u00e4vytteisest\u00e4 lopusta huolimatta reaalimaailma ei ole onneksi yht\u00e4 poleeminen kuin elokuvan rillumarei-henkinen maailma. T\u00e4nne mahtuu my\u00f6s harmaita s\u00e4vyj\u00e4 eik\u00e4 jakolinja hyviin ja pahoihin kansakuntiin ole mielek\u00e4st\u00e4. \u00a0Vaikka Euroopan yll\u00e4 on synkki\u00e4 pilvi\u00e4, on toivottavaa, ettei menneisyyden jakolinjoihin tarvitse palata. Silti on enemm\u00e4n kuin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maantieteellinen asema karhun naapurina synnytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 samankaltaisia strategisia pohdintoja eri reunavaltioissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Juho Nurmi
\nKirjoittaja on Suomen historian jatko-opiskelija, jonka v\u00e4it\u00f6skirja-aihe linkittyy Puolan Solidaarisuusliikkeeseen ja sen aikaansaamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa 1980-1989. Parhaillaan kirjoittaja on p\u00e4iv\u00e4t\u00f6iss\u00e4, joten ty\u00f6 etenee etanan vauhdilla<\/em>.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikka kirjoitukseni otsikko saattaa johdatella Timo Koivusalon kes\u00e4teatterimaisen Kaksip\u00e4isen kotkan varjossa \u2013elokuvan pariin, pyrin kertomaan kokemuksistani puolalaissuomalaisesta historiaseminaarista.\u00a0 Koivusalon mahtipontisen elokuvan alkukohtaus, jossa Mikko Leppilammen esitt\u00e4m\u00e4 Aaro Manner seisoo h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 Nakkilan kirkon edess\u00e4, osuu kuitenkin suoraan seminaarin teeman ytimeen. Nimitt\u00e4in kirkon ikkunasta siint\u00e4\u00e4 kaksip\u00e4inen kotka, jonka suunnaton varjo laskeutuu p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n ylitse. Vertauskuvallisella kohtauksella viitataan luonnollisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":3277,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[132,126,129],"class_list":{"0":"post-930","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"tag-geopolitiikka","8":"tag-puola","9":"tag-solidaarisuus","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/930","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3277"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=930"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/930\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":966,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/930\/revisions\/966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=930"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=930"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=930"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}