{"id":9304,"date":"2025-11-11T12:34:00","date_gmt":"2025-11-11T10:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=9304"},"modified":"2025-11-11T12:34:01","modified_gmt":"2025-11-11T10:34:01","slug":"ruskeanharmaa-1970-luku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/ruskeanharmaa-1970-luku\/","title":{"rendered":"Ruskeanharmaa 1970-luku"},"content":{"rendered":"\n

1970-lukua ei ole helppo m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Ajanjakso n\u00e4ytt\u00e4ytyy erilaisena, jos sit\u00e4 hahmottaa murrosten tai jatkuvuuksien kautta. Murroksista ilmeisin on \u00f6ljykriisi, joka vuosien 1973\u20131974 taitteessa p\u00e4\u00e4tti uskon jatkuvaan kasvuun ja luonnonvarojen ehtym\u00e4tt\u00f6myyteen. Vuosikymmenen voi my\u00f6s j\u00e4sent\u00e4\u00e4 \u201dpitk\u00e4n\u00e4\u201d 1970-lukuna. Alkupistein\u00e4 ovat silloin esimerkiksi T\u0161ekkoslovakian tapahtumat sek\u00e4 Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin tet-hy\u00f6kk\u00e4ys amerikkalaisia vastaan vuonna 1968, p\u00e4\u00e4tepistein\u00e4 Ronald Reaganin valinta Yhdysvaltain presidentiksi sek\u00e4 Lech Wa\u0142\u0119sa<\/a>n johtaman solidaarisuus-ammattiliikkeen perustaminen Puolassa vuonna 1980.<\/p>\n\n\n\n

Ominta vuosikymmenelle oli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mustavalkoinen kaksijakoisuus. Politisoituneessa ilmapiiriss\u00e4 useimmat p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ottamaan kantaa, ellei julkisesti niin ainakin omassa mieless\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4t ja pahat oli helppo erottaa toisistaan. Ulkopolitiikassa Suomi kumarsi it\u00e4\u00e4n, kauppasuhteissa l\u00e4nteen, kun taas laajenevan massaturismin ensiaallot suuntasivat etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vuosikymmen ei tuottanut yht\u00e4 sukupolvikokemusta, vaan monia. Suuret ik\u00e4luokat kasvoivat tuolloin aikuisik\u00e4\u00e4n, mutta oma sukupolveni eli vasta lapsuuttaan ja nuoruuttaan. \u00d6ljykriisi\u00e4 seuranneesta lamasta huolimatta elintaso ja ostovoima kasvoivat, mik\u00e4 toi arkeen aivan uudenlaisia kulutusmahdollisuuksia. Hyvinvointivaltion rakentaminenkin eteni vauhdilla. Yhteiskunta tuntui sit\u00e4 paitsi tarjoavan j\u00e4senilleen entist\u00e4 tasa-arvoisemmat l\u00e4ht\u00f6kohdat. Uutta olivat aborttilaki, laki lasten p\u00e4iv\u00e4hoidosta, puolisoiden erillisverotus, peruskoulu-uudistus, \u00e4itiysloman pident\u00e4minen ja isyysloma, vain muutaman lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisen edistysaskeleen mainitakseni.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kallistunut polttoaine tyhjensi kadut ja maantiet autoista vuoden 1973 lopulla. Kuvassa autio Helsingin Mannerheimintie joulukuussa 1973. Kuvaaja Hannu Lindroos, Helsingin Sanomat 29.12.1973. Museoviraston kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Monille 1970-luvulle el\u00e4neille muistot ja kokemukset kiinnittyv\u00e4t aikakauden kirkkaaseen v\u00e4rimaailmaan, jota sittemmin alettiin pit\u00e4\u00e4 v\u00e4rien kakofoniana, nykyisin ehk\u00e4 jo enemm\u00e4n trendikk\u00e4\u00e4n retrona. Suosittuja olivat oranssi, ruskea, sinapinkeltainen, mets\u00e4nvihre\u00e4 ja avokadonvihre\u00e4. Kukapa ei muistaisi r\u00e4ike\u00e4noransseja muoviastioita, tummanruskeita froteevaatteita tai myrkynvihreit\u00e4 seini\u00e4. Poliittista v\u00e4ri\u00e4 tunnustivat vappumarssien punalippumets\u00e4t ja taistolaistytt\u00f6jen kukkahuivit.<\/p>\n\n\n\n

Ennen kaikkea 1970-luvun v\u00e4ri oli kirkuvan harmaa, kuten Pauli Kettunen on osuvasti sanonut. Moderniin Suomeen nousi harmaita betonil\u00e4hi\u00f6it\u00e4, mustavalkoisesta televisiosta seurattiin Kojakin ja Kivikasvojen lis\u00e4ksi harmaapukuisia miehi\u00e4, jotka astelivat kameroiden eteen kertomaan j\u00e4lleen uuden hallituksen muodostamisesta.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljykriisin aikana otetut mustavalkoiset valokuvat ovat nousseet vuosikymmenen ikonisiksi muistij\u00e4ljiksi. Kuvat ovat eri maissa erilaisia. Yhdysvalloissa tapahtumiin liitet\u00e4\u00e4n otoksia, jotka esitt\u00e4v\u00e4t pitki\u00e4 autojonoja bensa-asemilla tai \u201dpolttoaine loppu\u201d -kylttej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 visuaaliset viestit viittaavat markkinoiden ja poliitikkojen ep\u00e4onnistumiseen, josta kuluttajat joutuivat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n. Saksassa, Hollannissa ja esimerkiksi Tanskassa kuvissa n\u00e4kyy tyypillisesti sunnuntaisia autioita moottoriteit\u00e4. Ne kertovat valtioiden asettamista autoilukielloista ja muista energian s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi asetetuista m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4. Suomesta kenties parhaiten muistetaan lehtikuvat kaupunkien puolipimeist\u00e4 joulukaduista.<\/p>\n\n\n\n

1970-luku sis\u00e4lsi eri suuntiin vet\u00e4vi\u00e4 kehityskulkuja ja suoranaisia ristiriitoja. Se ei siksi ollut yhden totuuden eik\u00e4 yhden v\u00e4rin vuosikymmen, kuten puolen vuosisadan perspektiivist\u00e4 on nyt helpompi n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mika Kallioinen<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopistonlehtori<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

B\u00f6sch, Frank ja R\u00fcdiger Graf, \u201cReacting to Anticipations: Energy Crisis and Energy Policy in the 1970s. An Introduction.\u201d Historical Social Research<\/em> 39 (4) 2014, 7\u201322.<\/p>\n\n\n\n

Kettunen, Pauli, \u2019Kirkuvan harmaa vuosikymmen\u2019. https:\/\/www.tyovaenperinne.fi\/tyovaentutkimus\/tt2006\/a_kirkuvan.htm<\/a>. Helsinki 2006 (Luettu 9.9.2025).<\/p>\n\n\n\n

Sarantola-Weiss, Minna, Reilusti ruskeaa. 1970-luvun arkea<\/em>. WSOY, Helsinki 2009.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1970-lukua ei ole helppo m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Ajanjakso n\u00e4ytt\u00e4ytyy erilaisena, jos sit\u00e4 hahmottaa murrosten tai jatkuvuuksien kautta. Murroksista ilmeisin on \u00f6ljykriisi, joka vuosien 1973\u20131974 taitteessa p\u00e4\u00e4tti uskon jatkuvaan kasvuun ja luonnonvarojen ehtym\u00e4tt\u00f6myyteen. Vuosikymmenen voi my\u00f6s j\u00e4sent\u00e4\u00e4 \u201dpitk\u00e4n\u00e4\u201d 1970-lukuna. Alkupistein\u00e4 ovat silloin esimerkiksi T\u0161ekkoslovakian tapahtumat sek\u00e4 Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin tet-hy\u00f6kk\u00e4ys amerikkalaisia vastaan vuonna 1968, p\u00e4\u00e4tepistein\u00e4 Ronald Reaganin valinta […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":9307,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63],"tags":[923,1789,18],"class_list":{"0":"post-9304","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ilmiot","8":"category-nakokulmia","9":"tag-1900-luku","10":"tag-energiakriisi","11":"tag-suomen-historia","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9304","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9304"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9304\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9308,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9304\/revisions\/9308"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9307"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9304"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9304"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9304"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}